Oppilaasta opettajaksi
Ete­nesh (Kuva: SIL Etio­pia)

Nime­ni on Ete­nesh Eshe­tu Gel­ge­lo. Olen 22-vuo­tias ja kotoi­sin Kon­son alu­eel­ta Etio­pias­ta. Kuten muut­kin yhtei­sö­ni lap­set aloi­tin kou­lun­käyn­nin 7‑vuotiaana. Sen jäl­keen opis­ke­lin tie­to­tek­niik­kaa ja suo­ri­tin diplo­min kol­mes­sa vuo­des­sa. Sen jäl­keen olin jon­kin aikaa ilman työ­tä, kun­nes sain mah­dol­li­suu­den työs­ken­nel­lä avus­ta­ja­na nais­ten luku­tai­to-ohjel­mas­sa.

Olen nel­jäs per­hee­ni seit­se­mäs­tä lap­ses­ta. Päi­vää­ni kuu­luu eri­lai­sia aska­rei­ta ja se alkaa taval­li­ses­ti sil­lä, että haen vet­tä joes­ta. Aamiai­sen jäl­keen kerään polt­to­pui­ta met­säs­tä ja myö­hem­min menen myl­lyl­le jau­ha­maan jyviä. Äitien luku­tai­to-ohjel­man päi­vi­nä ope­tan luok­kaa ennen sään­nöl­li­siä aska­rei­ta­ni.

Minul­la oli mah­dol­li­suus käy­dä kou­lua lap­se­na eikä per­hee­ni pai­nos­ta­nut minua kes­keyt­tä­mään. Jat­ku­vat ter­vey­son­gel­mat jal­ka­ni kans­sa vai­keut­ti­vat kui­ten­kin edis­ty­mis­tä­ni ja jäin ajoit­tain muis­ta jäl­keen. Uskon, että kou­lu­tus on kai­ken perus­ta. Monet ihmi­set yhtei­sös­sä­ni ymmär­tä­vät kou­lu­tuk­sen arvon, vaik­ka­kin sil­ti osa ei sil­ti näe sen etu­ja eivät­kä pääs­tä lap­si­aan kou­luun. Uskon, että jat­ku­va tie­toi­suu­den lisää­mi­nen voi aut­taa muut­ta­maan asen­tei­ta.

Ennen kuin tulin mukaan tähän pro­jek­tiin, en ollut oppi­nut luke­maan tai kir­joit­ta­maan äidin­kiel­tä­ni kon­soa. Olin huo­les­tu­nut sii­tä, voi­sin­ko opet­taa mui­ta. Opin kui­ten­kin kir­jai­met vii­kon kes­tä­neen ope­tuk­sen avul­la. Vähä vähäl­tä kyky­ni lukea ja kir­joit­taa kon­son kie­lel­lä para­ni. Nyt tun­nen var­muut­ta antaa luku­tai­to-ope­tus­ta äideil­le. Tämä mah­dol­li­suus on tuo­nut suu­ren muu­tok­sen elä­mää­ni ja olen sii­tä iloi­nen.

Olen myös huo­man­nut sel­viä muu­tok­sia opet­ta­mie­ni äitien paris­sa. Alus­sa monet pys­tyi­vät vain puhu­maan kon­son kiel­tä, mut­ta eivät osan­neet lukea eivät­kä kir­joit­taa. He eivät olleet edes tot­tu­neet käyt­tä­mään kynää ja vih­koa. Nyt he pys­ty­vät pitä­mään kir­joi­tus­vä­li­nei­tä kädes­sään oikeal­la taval­la ja edis­ty­vät hyvin kir­jain­ten ja perus­tai­to­jen oppi­mi­ses­sa. Tämä on mer­kit­tä­vä paran­nus. Toi­von, että useam­mat ihmi­set ymmär­tä­vät äitien luku­tai­don tär­key­den ja roh­kai­se­vat äite­jä mukaan oppi­maan. On tär­ke­ää, että kaik­ki äidit saa­vat mah­dol­li­suu­den lukea ja kir­joit­taa.

Äitien luku­tai­to-ohjel­ma on osa­na SIL Etio­pian äidin­kie­lis­tä esi­kou­lu­han­ket­ta. Ohjel­man tavoit­tee­na on lisä­tä äitien luku­tai­toa ja osal­li­suut­ta las­ten­sa kou­lu­tuk­seen. 

Lue lisää Etio­pian esi­kou­lu­hank­kees­ta.

Teks­ti: SIL Etio­pia