Raa­mat­tu tavoit­taa Uzbe­kis­ta­nin kau­kai­sim­mat kol­kat

Mum­mot lau­la­vat, rukoi­le­vat ja tut­ki­vat Raa­mat­tua ker­ran kuu­kau­des­sa. He halua­vat tukea toi­nen tois­taan ja ker­toa ilo­uu­ti­sen Kris­tuk­ses­ta niil­le, jot­ka ovat olleet kyl­lin roh­kei­ta tule­maan mukaan ensi ker­ran. 

Kysees­sä ei ole taval­li­nen raa­mat­tu­pii­ri, sil­lä kai­kil­la nai­sil­la on mus­li­mi­taus­ta. Nämä Kris­tuk­sen seu­raa­jat eivät ole saa­neet aiem­paa ope­tus­ta kris­ti­nus­kos­ta. Yhtei­sön pai­ne on niin voi­ma­kas, ettei­vät jot­kut voi käy­dä kris­tit­ty­jen tapaa­mi­sis­sa sään­nöl­li­ses­ti. Hei­dän tuli­si välit­tää las­ten­lap­sil­leen mus­li­mien uskon­nol­lis­ta tapa­kult­tuu­ria. Vas­toin kaik­kien odo­tuk­sia he ovat tääl­lä, Her­ran ja tois­ten­sa läs­nä­olos­ta iloi­ten.   

Kuva: Ser­gio Tit­ta­ri­ni

Nai­set ovat vaa­ti­mat­to­man uzbe­kis­ta­ni­lai­sen kodin vie­rai­na. Emän­nän miniä Ester* on teh­nyt mau­kas­ta ruo­kaa, jota nai­set syö­vät lat­tial­la istuen. Kun eräs heis­tä aloit­taa saar­nan, hän antaa muil­le raa­ma­tun­koh­dan luet­ta­vak­si. Myö­hem­min Ester muis­te­lee: ”Mum­mot kop­pa­si­vat äly­pu­he­li­men­sa ja löy­si­vät raa­ma­tun­koh­dan tuo­ta pikaa. Se kävi ihan lei­ki­ten!” Mikä ihmeel­li­sin­tä, näil­lä nai­sil­la ei ole aiem­min ollut sen parem­min lan­ka­lin­jaa kuin tie­to­ko­net­ta­kaan. He ovat sivuut­ta­neet säh­kö­pos­tin ja perus­pu­he­lin­ten aika­kau­det – jois­sa­kin tapauk­sis­sa jopa pos­tin­ja­ke­lun, jon­ka pii­riin hyvin har­vaan asu­tut alu­eet eivät kuu­lu.  

Äly­pu­he­li­mien avul­la syr­jä­seu­tu­jen asuk­kaat voi­vat pitää yhteyt­tä mui­den kans­sa. Ei ihme, että ne ovat suo­sit­tu­ja. Uuden­ai­kai­set sovel­luk­set eivät vie pal­joa­kaan kais­ta­ti­laa. Se tar­koit­taa, että teks­ti­vies­tit, puhe­lut ja video­pu­he­lut pelaa­vat kaik­kein syr­jäi­sim­mil­lä­kin seu­duil­la. 

Yksi raa­mat­tuso­vel­lus, kak­si kir­jai­mis­toa

Uzbe­kis­tan on Kes­ki-Aasias­sa sijait­se­va val­tio, jos­sa on 34 mil­joo­naa asu­kas­ta. Noin 33 mil­joo­naa ihmis­tä puhuu uzbe­kin kiel­tä etu­pääs­sä Uzbe­kis­ta­nin ja sen naa­pu­ri­mai­den alu­eel­la. 

Uzbe­kin­kie­li­nen Raa­mat­tu on puhe­lin­so­vel­luk­se­na mak­su­ton, hel­pos­ti muka­na kul­je­tet­ta­va eikä herä­tä huo­mio­ta.

Uzbe­kin­kie­li­nen raa­mat­tuso­vel­lus on saa­ta­vil­la kah­del­la kir­jai­mis­tol­la. Kou­luo­pe­tus on muo­kan­nut luku­tai­toa niin, että van­hem­pi suku­pol­vi suo­sii kyril­lis­tä ja nuo­rem­pi suku­pol­vi lati­na­lais­ta kir­jai­mis­toa. Kaik­ki osaa­vat arvos­taa sovel­luk­sen käyt­tä­jäys­tä­väl­li­syyt­tä ja moni­puo­li­sia omi­nai­suuk­sia, kuten teks­tin koros­tus­ta ja muis­tiin­pa­no­jen teke­mis­tä. Aineis­to muo­dos­tuu uzbe­kin­kie­li­ses­tä Raa­ma­tus­ta, ala­viit­teis­tä (yli 7 000) ja sanas­tos­ta. Sanas­toon kuu­luu 80 000 oppi­mis­link­kiä, jois­sa on kuvia, kart­to­ja ja kaa­vioi­ta.

Ulkoa­su on hou­kut­te­le­va. Kuva­ke esit­tää uzbe­kis­ta­ni­lai­sen mie­hen perin­teis­tä lak­kia. Sitä ei voi olla tun­nis­ta­mat­ta tai vie­rok­sua, toi­sin kuin jota­kin uskon­nol­lis­ta sym­bo­lia.  

Siu­naus seu­ra­kun­nal­le

Uzbe­kis­ta­nin Raa­mat­tuseu­ra myy Raa­mat­tu­ja, mut­ta alhai­sen kap­pa­le­mää­rän vuok­si vain yhden ker­ral­laan. Jos mie­lii useam­paa, kau­pas­sa on käy­tä­vä mon­ta ker­taa! Pää­kau­pun­kiin voi olla niin pit­kä mat­ka, että pai­ne­tun Raa­ma­tun hank­ki­mi­nen on mah­do­ton­ta. 

Uzbe­kin­kie­li­nen raa­mat­tuso­vel­lus on suu­ri siu­naus sekä koti­mai­sil­le että ulko­mai­sil­le seu­ra­kun­nil­le esi­mer­kik­si USA:ssa ja Venä­jäl­lä, min­ne monet ovat muut­ta­neet saa­dak­seen työ­tä. Sovel­lus pal­ve­lee sekä evan­ke­lioin­tia että kris­tit­ty­jen omaa hen­gel­lis­tä kas­vua. Raa­mat­tu voi­daan antaa esteet­tä kenen tahan­sa kiin­nos­tu­neen luet­ta­vak­si vain nap­pia pai­na­mal­la.

*nimi on muu­tet­tu

Teks­ti: Feruza Kra­son

Kir­joit­ta­ja on kotoi­sin Kes­ki-Aasias­ta. FM Feruza Kra­son on opis­kel­lut Raa­ma­tun alku­kie­liä Gor­don Conwell ‑semi­naa­ris­sa ja toi­mi­nut uzbe­kin­kie­li­sen Raa­ma­tun äidin­kie­li­se­nä kään­tä­jä­nä, nyt­tem­min SIL Inter­na­tio­na­lin raa­ma­tun­kään­nös­kon­sult­ti­na.

Suo­men­nos: Kir­si Kor­ho­nen

Läh­de: Lausan­ne Move­ment