äidinkieli

Kotitalousaskareiden tekoa ormien kylässä syyskuussa 2025. (Kuva: Jouni Mäkelä)

Äidin­kie­li­nen ope­tus muut­taa lap­se­ni elä­mää

Nime­ni on Mariam, olen kah­dek­san lap­sen äiti ja kuu­lun Kenian ormien pai­men­to­lai­syh­tei­söön. Päi­vii­ni kuu­luu enim­mäk­seen talous­as­ka­rei­ta, mut­ta minul­la on myös pie­ni yri­tys per­hee­ni elät­tä­mi­sek­si. Menin nai­mi­siin hyvin nuo­re­na kult­tuu­ri­ni tapo­jen mukai­ses­ti. Seit­se­mäs lap­se­ni Yusuf Baka­ri on täl­lä het­kel­lä esi­kou­lus­sa. Lap­suu­des­sa­ni minul­la ei ollut kos­kaan mah­dol­li­suut­ta käy­dä kou­lua lop­puun. Pys­tyin suo­rit­ta­maan Lue lisää

sitten
Opettajat

Opet­ta­jat oppi­vat lisää äidin­kie­les­tään

Tam­mi­kuus­sa kut­suim­me Etio­pian pää­kau­pun­kiin Addis Abe­baan 18 opet­ta­jaa niis­tä kou­luis­ta, jot­ka osal­lis­tu­vat äidin­kie­li­sen perus­o­pe­tuk­sen kokei­luun. Heil­le jär­jes­tet­tiin lyhyt kurs­si kafan, naon (nayi) ja tsaa­ran kie­len ymmär­tä­mi­ses­tä ja opet­ta­mi­ses­ta. Lyhyi­tä ker­to­muk­sia Opet­ta­jien eri­lais­ten kou­lu­tus­taus­to­jen takia oli haas­ta­vaa saa­da kaik­ki ymmär­tä­mään kiel­tä saman­ta­soi­ses­ti. Naon kiel­tä ei ole vie­lä tut­kit­tu pal­jon, ja jot­kut Lue lisää

sitten
Chhiring

Kou­lu­tus muut­ti opet­ta­jan työn

Nepa­lin lho­mien kan­sa­lais­jär­jes­tön NEL­HO­Sin tar­joa­ma kou­lu­tus vah­vis­taa Hima­la­jan vuo­ris­tos­sa työs­ken­te­le­vien opet­ta­jien ammat­ti­tai­toa: “Meil­lä ei ollut aavis­tus­ta­kaan, että täl­lai­sia ope­tus­me­ne­tel­miä on edes ole­mas­sa.” “Englan­nin opet­ta­mi­nen maa­seu­dun kou­luis­sa oli ennen hyvin haas­teel­lis­ta”, ker­too Chh­ring, joka toi­mii perus­kou­lun englan­nin kie­len opet­ta­ja­na Bhotk­ho­lan kun­nas­sa Hima­la­jan vuo­ris­tos­sa. Oppi­laat eivät olleet kiin­nos­tu­nei­ta, ja opet­ta­jil­la oli käy­tös­sä Lue lisää

sitten

Hil­jai­suus ei ole tyh­jyyt­tä – perus­tie­toa kuu­rou­des­ta, viit­to­ma­kie­les­tä ja raa­ma­tun­kään­nös­työs­tä 

Yksi ylei­sim­mis­tä har­ha­luu­lois­ta on, että viit­to­ma­kie­li oli­si vain puhut­tu­jen kiel­ten, kuten suo­men kie­len, kään­tä­mis­tä käsien liik­keik­si. Todel­li­suu­des­sa näin ei ole. Viit­to­ma­kie­li on itse­näi­nen kie­li, jol­la on oma kie­liop­pin­sa ja kult­tuu­rin­sa.  Toi­nen usein esi­tet­ty kysy­mys kuu­luu: “Onko viit­to­ma­kie­li kan­sain­vä­lis­tä?” Vas­taus on yksi­se­lit­tei­nen: ei ole. Jokai­sel­la maal­la on omat viit­to­ma­kie­len­sä, sanas­ton­sa ja Lue lisää

sitten

Moni­kie­li­syys ja Juma­la

Wyclif­fe Raa­ma­tun­kään­tä­jät kään­tää Raa­mat­tua äidin­kie­lil­le. Raa­ma­tun­kään­nös­työn tavoit­tee­na on, että ihmi­set voi­vat ottaa Juma­lan vas­taan ja olla yhtey­des­sä häneen par­haal­la taval­la; kie­lel­lä, joka kuu­luu hei­dän iden­ti­teet­tiin­sä. Kie­lel­lä on myös tär­keä teh­tä­vä ihmis­ten väli­ses­sä kans­sa­käy­mi­ses­sä ja kom­mu­ni­koin­nis­sa. Se aut­taa mei­tä liik­ku­maan kult­tuu­ris­ta toi­seen ja ylit­tä­mään rajo­ja. Nyky­päi­vä­nä mai­den väes­töt ovat sekoit­tu­neem­pia kuin Lue lisää

sitten

Raa­mat­tu kään­tyy viit­to­ma­kie­lel­le

Maa­il­mas­sa käy­te­tään noin 400 eri viit­to­ma­kiel­tä. Koko Raa­mat­tu on tois­tai­sek­si kään­net­ty näis­tä vain yhdel­le. Suo­ma­lai­sel­le viit­to­ma­kie­lel­le Raa­ma­tun kään­tä­mi­nen on alka­nut uudel­leen vuo­sien tauon jäl­keen. Sanal­la Sanoen seu­ra­si thai­maa­lai­sen viit­to­ma­kie­len asian­tun­ti­jan vie­rai­lua Suo­mes­sa ja koh­taa­mi­sia suo­ma­lai­sen kään­nös­tii­min kans­sa.  Syk­syi­se­nä sun­nun­tai­na on Fors­san hel­lun­tai­seu­ra­kun­nas­sa alka­mas­sa kas­te­ju­ma­lan­pal­ve­lus. Tilai­suu­des­ta on tulos­sa moni­kie­li­nen, eikä pel­käs­tään Lue lisää

sitten
luokkahuone duruma

Pie­niä aske­lia muu­tok­sen tiel­lä

Vam­mai­suus ja sii­hen suh­tau­tu­mi­nen ovat monis­sa yhtei­söis­sä pii­lo­tel­tu­ja aihei­ta tai jopa tabu­ja. Mitat­ta­via muu­tok­sia asi­aan voi­daan saa­da koh­den­ne­tuil­la toi­mil­la ja tie­toi­suu­den lisää­mi­sel­lä, kuten äidin­kie­lis­ten kou­luo­pe­tuk­sen hank­keis­sa on huo­mat­tu. Täs­sä artik­ke­lis­sa esi­tel­lään kak­si tari­naa Wyclif­fe Raa­ma­tun­kään­tä­jien työs­tä Poko­­mo-yhtei­­sös­­sä Kenian lou­nais­osas­sa ja Duru­­ma-yhtei­­sös­­sä Kwa­len pii­ri­kun­nas­sa. His­to­ria ja pai­kal­li­set usko­muk­set Han­ke­tii­mim­me teki duru­­ma-yhtei­­sön Lue lisää

sitten
Kenkiä oven edessä

Lei­maa­mi­ses­ta kan­nus­ta­mi­seen: Asen­teet vam­mai­siin ovat hil­jal­leen muut­tu­mas­sa Etio­pias­sa

Monis­sa kon­­son- ja alen­kie­li­sis­sä yhtei­söis­sä Etio­pias­sa vam­mai­set lap­set ovat jou­tu­neet lei­ma­tuik­si ja hei­tä on hävet­ty. Jois­sa­kin yhtei­söis­sä vam­mai­suut­ta pide­tään Juma­lan ran­gais­tuk­se­na. Tämä on joh­ta­nut syr­jäy­ty­mi­seen, kun van­hem­mat kät­ke­vät lap­sen­sa ja rajoit­ta­vat hei­dän osal­lis­tu­mis­taan yhtei­sön elä­mään. Usein ei edes huo­ma­ta, kuin­ka lei­maa­mi­nen tapah­tuu. Vam­mai­sis­ta käy­tet­ty­jä lei­maa­via sano­ja voi­vat olla esi­mer­kik­si hidas, Lue lisää

sitten
producing Trial Alphabet Charts

Kaf­fan alu­een pro­jek­ti Etio­pias­sa: Uut­ta näkyä ja moti­vaa­tio­ta las­ten ope­tuk­seen

Kaf­fan luon­to ja elin­kei­not Etio­pias­sa sijait­se­va enti­nen Kaf­fan maa­kun­ta, jos­sa on Unescon biosfää­ria­lue, sijait­see kau­niil­la ja hedel­mäl­li­sel­lä seu­dul­la kes­ki­mää­rin 1,5 kilo­met­rin kor­keu­del­la meren­pin­nas­ta. Ilmas­to on leu­to ja vuo­tui­nen sade­mää­rä on kol­me ker­taa suu­rem­pi kuin Suo­mes­sa. Kaf­fan alu­een asuk­kaat muo­dos­tu­vat kol­mes­ta etni­ses­tä ryh­mäs­tä: kafa‑, nao- ja tsaa­­ra-yhtei­­söis­­tä. Nimen­sä mukai­ses­ti Kaf­faa pide­tään ara­bian­kah­vin Lue lisää

sitten

Etsin­tä­kuu­lu­tus kie­len kehit­tä­mi­sek­si

Voi­sit­ko kuvi­tel­la, että kiel­tä­si kos­ki­si etsin­tä­kuu­lu­tus? ”Etsi­tään ole­mas­sa ole­via, luo­vas­ti kir­joi­tet­tu­ja teks­te­jä kaap­sin kie­lel­lä” (Stel­len­boschin yli­opis­to, Kap­kau­pun­ki, hel­mi­kuu 2025). Kaap­sin kie­li on hil­jat­tain ollut uuti­sis­sa, kos­ka Kap­kau­pun­gin yli­opis­to on toden­nut sen kie­lek­si, joka tar­vit­see kehit­tä­mis­tä. Onko kaaps elä­vä kie­li? Kyl­lä vain. Ete­­lä-Afri­­kas­­sa sitä käyt­tää äidin­kie­le­nään lähes 4,5 mil­joo­naa ihmis­tä. Täs­tä Lue lisää

sitten