äidinkieli

Uudet tes­ta­men­tit val­mis­tui­vat Kame­ru­nis­sa

Wil­liam ja Annuk­ka Kin­naird työs­ken­te­li­vät 30 vuot­ta Ulde­­me- ja Vame ‑kie­liyh­tei­sö­jen paris­sa. Ensim­mäi­set raa­ma­tun­kään­tä­jät  Ulde­­me- ja Vame-alu­een raa­ma­tun­kään­nös­työn his­to­ria ulot­tuu yli sadan vuo­den taak­se, jol­loin Char­les de Foucauld, rans­ka­lai­sen aris­to­kraat­ti­per­heen jäl­ke­läi­nen, päät­ti liit­tyä kato­li­seen munk­ki­kun­taan. Hän työs­ken­te­li Poh­­jois-Afri­­kas­­sa eläen yksin­ker­tais­ta elä­mää ja kään­täen Raa­mat­tua. Char­le­sin mene­tet­tyä hen­ken­sä ensim­mäi­sen maa­il­man­so­dan pyör­teis­sä hänen ystä­vän­sä Lue lisää

sitten
Innostavampi oppimisympäristö

Innos­ta­va ope­tus luo parem­man oppi­mi­sym­pä­ris­tön

Kou­lu­vie­rai­lu Kenias­sa: WRK:n han­ke­tii­min vie­rai­lu digon­kie­li­ses­sä kou­lus­sa Kenias­sa oli roh­kai­se­va koke­mus laa­duk­kaan ope­tuk­sen ansios­ta. Kai­kis­sa vähem­mis­tö­kie­lien kou­luis­sa tämä ei kui­ten­kaan vie­lä toteu­du. Pie­net kädet tun­nus­te­le­vat kou­lu­kir­jo­ja, jois­sa on kulu­neet kul­mat. Luo­kan sei­nil­lä on värik­käi­tä ope­tus­ma­te­ri­aa­le­ja ja edes­sä perin­tei­nen lii­tu­tau­lu. Lap­set istu­vat ryh­mis­sä pöy­dän ympä­ril­lä kou­lua­sut pääl­lään. Opet­ta­ja puhuu lap­sil­le hei­dän Lue lisää

sitten
A Joyful Transformation SIL Ethiopia

Esio­pe­tus­ta Kon­sos­sa – Iloi­sel­la tiel­lä muu­tos­ta koh­ti

Kou­lu­vie­rai­lu Kon­sos­sa: SIL Etio­pias­sa työs­ken­te­le­vä Mas­tewal Mulu­ge­ta vie­rai­li Kon­sos­sa sijait­se­vas­sa esi­kou­lus­sa ensim­mäis­tä ker­taa. Täl­lä teks­til­lä hän ker­toi meil­le koke­muk­ses­taan. Kon­so on kau­pun­ki Etio­pias­sa, jon­ka asuk­kaat saa­vat toi­meen­tu­lon­sa pää­asias­sa maan­vil­je­lyk­ses­tä ja kar­jan­kas­va­tuk­ses­ta. Monil­ta alu­een lap­sil­ta puut­tuu fyy­si­seen, hen­ki­seen ja emo­tio­naa­li­seen kehi­tyk­seen tar­vit­ta­vat perus­e­del­ly­tyk­set. Kou­lu­tus­ta, jon­ka pitäi­si olla perus­oi­keus, ei aina ole Lue lisää

sitten
Vanhemmat ja lapset kouluvierailulla Kwalessa

Kou­lun van­hem­mat innos­tui­vat äidin­kie­li­ses­tä kou­lu­tuk­ses­ta

Kou­lun van­hem­mat innos­tui­vat äidin­kie­li­ses­tä kou­lu­tuk­ses­ta – Esi­kou­lun lap­si­mää­rä kas­voi kol­min­ker­tai­sek­si Las­ten kou­lut­tau­tu­mi­nen omal­la kie­lel­lä on herät­tä­nyt kiin­nos­tus­ta duru­man­kie­li­sel­lä alu­eel­la Kenias­sa. Tämän ansios­ta kou­lun oppi­las­mää­rä on kas­va­nut hui­mas­ti. Kou­lu­tus on herät­tä­nyt huo­mio­ta myös lähia­lu­een muis­sa kou­luis­sa. Kwa­les­sa duru­man­kie­li­sel­lä alu­eel­la esi­kou­lun lap­si­mää­rä on kas­va­nut kol­min­ker­tai­sek­si vii­me vuo­teen näh­den. Luo­kal­la oli aiem­min alle Lue lisää

sitten

Pit­käl­le pääs­täk­seen on kul­jet­ta­va yhdes­sä

Tun­ne­tun afrik­ka­lai­sen sanan­las­kun mukaan lap­sen kas­vat­ta­mi­seen tar­vi­taan koko kylä. Toi­nen sanan­las­ku sanoo, että jos halu­aa pääs­tä pit­käl­le, on kul­jet­ta­va yhdes­sä. Nämä vii­saat sanon­nat pitä­vät paik­kan­sa myös kie­len paris­sa teh­tä­vän työn suh­teen – kult­tuu­reis­ta, rajois­ta ja ajan­koh­das­ta riip­pu­mat­ta. Kie­len paris­sa teh­tä­vä työ kan­taa satoa tule­vil­le suku­pol­vil­le. Kie­len paris­sa teh­tä­vä työ vie Lue lisää

sitten

Saga­ris­ta tuli luo­kan paras oppi­las

Kou­lun­käyn­ti vie­raal­la kie­lel­lä voi vai­kut­taa lap­sen kou­lu­me­nes­tyk­seen nega­tii­vi­ses­ti. Sagar siir­tyi opis­ke­le­maan koti­ky­län­sä kou­luun, jos­sa hän sai ope­tus­ta omal­la äidin­kie­lel­lään. Pian hänen arvo­sa­nan­sa läh­ti­vät nousuun. Sagar aloit­ti kou­lun­käyn­nin sisä­op­pi­lai­tok­ses­sa Nepa­lis­sa, jos­sa ope­tus­kie­le­nä käy­tet­tiin nepa­lia ja englan­tia. Kos­ka pojan äidin­kie­li on lho­mi, hänen oli vai­kea ymmär­tää ope­tus­ta ja vie­rai­den kie­lien käsit­tei­tä. Tämä Lue lisää

sitten

Osa­na Juma­lan lähe­tys­tä — pyr­ki­mys paran­taa kou­lu­tuk­sen laa­tua vähem­mis­tö­kie­lis­sä

Wyclif­fe Raa­ma­tun­kään­tä­jien han­ke­koor­di­naat­to­ri Jou­ni Mäke­lä työs­ken­te­lee äidin­kie­lis­ten kou­lu­tus­hank­kei­den paris­sa. “Äidin­kie­li­nen kou­lu­tus on kuin ravit­tu maa­pe­rä lap­sen elä­mäs­sä, jos­ta on parem­pi pon­nis­taa elä­män­mit­tai­seen kas­vuun”, hän kuvaa. – Minul­la oli nuo­re­na voi­ma­kas Juma­lan kut­su lähe­tys­työ­hön, ker­too Jou­ni Mäke­lä, Wyclif­fe Raa­ma­tun­kään­tä­jien (WRK) han­ke­koor­di­naat­to­ri. Hän halusi, että evan­ke­liu­mi tuli­si kaik­kien tie­toon. Lähe­tys­työ­kut­su ohja­si hänet Lue lisää

sitten

Luku- ja kir­joi­tus­tai­to herät­tää nai­set eloon

”Olen oppi­nut näp­päi­le­mään nume­roi­ta ja voin soit­taa kenel­le tahan­sa, jon­ka haluan tavoit­taa. Tun­nen onnis­tu­mis­ta ja riip­pu­mat­to­muut­ta muis­ta”, kuvaa etio­pia­lai­nen Mume­sa Ibra­him. Oman per­heen jäse­nil­le soit­ta­mi­nen kuu­los­taa aika yksin­ker­tai­sel­ta. Mut­ta entä kun ei osaa tun­nis­taa nume­roi­ta kän­ny­käs­sä? Tämä tilan­ne on tut­tu mil­joo­nil­le aikuis­opis­ke­li­joil­le Etio­pias­sa. Sen jäl­keen, kun kei­sa­ri Hai­le Selas­sie syös­tiin Lue lisää

sitten

Wyclif­fe, Tyn­da­le ja Kunin­gas Jaak­ko – englan­nin­kie­li­sen raa­ma­tun­kään­nök­sen myrs­kyi­sä his­to­ria

Jo munk­ki Bede (672–735) kään­si evan­ke­liu­me­ja oman aikan­sa englan­nin kie­lel­le. Myö­häis­kes­kia­jal­la kato­li­nen kirk­ko suh­tau­tui kiel­tei­ses­ti Raa­ma­tun kään­tä­mi­seen. John Wyclif­feä (n. 1328–1384) ja Wil­liam Tyn­da­lea (1494–1536) vai­not­tiin kään­nös­ten tuot­ta­mi­sen ja levit­tä­mi­sen takia. Englan­nin­kie­li­nen Raa­mat­tu tuli pysy­väs­ti kir­kon käyt­töön vas­ta, kun kunin­gas Jaak­ko I (Skot­lan­nin Jaak­ko VI) antoi siu­nauk­sen­sa kan­san­kie­li­sel­le kään­nök­sel­le 1600-luvun Lue lisää

sitten
Samburusotureita

Kenia: Herä­tys­tä Sam­bu­rus­sa

Vuo­den 2023 syys­kuus­sa sain vies­tin ystä­väl­tä­ni Julial­ta. Yhdys­val­lois­ta kotoi­sin ole­va Julia Har­­ring­­ton-Leiy­oo­­le on World Mis­sion Prayer Lea­gue (WMPL) ‑lähe­tys­jär­jes­tön lute­ri­lai­nen lähe­tys­työn­te­ki­jä sam­­bu­­ru-kan­­san paris­sa. Juu­ri WMPL:n lähe­tit sai­vat Mag­nuk­sen ja minut läh­te­mään kään­tä­mään Raa­mat­tua Sam­bu­ruun noin 20 vuot­ta sit­ten sekä aut­toi­vat mei­dät alkuun siel­lä ker­to­mal­la pai­kal­li­sis­ta tavois­ta ja ihmi­sis­tä kai­ken, mitä Lue lisää

sitten