Pie­nen yhtei­sön sisäl­lä ja sen eli­na­lu­eel­la

Mel­kein 50 kään­nös­työ­vuo­den jäl­keen Filip­pii­nien vuo­ris­to­seu­dun Bar­lig-kan­sal­la on nyt koko Raa­mat­tu sydä­men­sä kie­lel­lä – final­li­gin kie­lel­lä.

Tämä noin 6000 hen­gen kie­liyh­tei­sö sin­nit­te­li sit­keäs­ti itsek­seen raa­ma­tun­kään­nös­työn val­miik­si, vaik­ka pro­ses­sin on täy­ty­nyt tun­tua yhtä pit­käl­tä ja ras­kaal­ta kuin ylä­mä­keen kii­peä­mi­nen. Se, mitä he ovat teh­neet, ei ole siu­nan­nut ainoas­taan hei­dän omaa yhtei­söän­sä, vaan on myös roh­kai­se­va esi­merk­ki Juma­lan Sanaa odot­ta­val­le naa­pu­ri­kie­liyh­tei­söl­le.

Raa­ma­tun kään­tä­mi­nen Bar­li­gis­sa

Koro­na­vi­rus­pan­de­mian takia final­li­gin­kie­li­sen kään­nök­sen lop­pu­vai­heet oli­vat täyn­nä haas­tei­ta. Rajoi­tus­toi­met kaik­kial­la Filip­pii­neil­lä han­ka­loit­ti­vat kään­nös­työ­tä, ellei­vät jopa teh­neet sitä mah­dot­to­mak­si. Kään­nös­tii­min oli vai­kea saa­da mis­tään tulos­tus­pa­pe­ria tai pah­vi­laa­ti­koi­ta pai­ne­tuil­le Raa­ma­tuil­le, jot­ka oli mää­rä vie­dä Bar­li­gin alu­eel­le.

Vaik­ka­kin myö­häs­sä, raa­ma­tun­kään­nös­tä juh­lit­tiin vih­doin 28. tou­ko­kuu­ta 2022.

Final­li­gin­kie­li­sen raa­ma­tun­kään­nök­sen lop­puun­saat­ta­mi­seen tar­vit­tiin pai­kal­lis­ten lisäk­si raa­ma­tun­kään­tä­jiä Yhdys­val­lois­ta ja Japa­nis­ta, val­ta­va mää­rä rukous­ta ja sekä talou­del­lis­ta että muu­ta tukea ympä­ri maa­il­maa. Kun ulko­mail­la ole­vat ystä­vät ja tuki­jat kuu­li­vat juh­la­suun­ni­tel­mis­ta, päät­ti­vät monet heis­tä tul­la pai­kan pääl­le jaka­maan iloa yhdes­sä bar­li­gi­lais­ten kans­sa tuo­na eri­tyi­se­nä päi­vä­nä.

Muis­ta Filip­pii­nien osis­ta ja mer­ten takaa tul­lei­den vie­rai­den jou­kos­sa oli bar­li­gi­lai­sil­le tut­tu­ja­kin kas­vo­ja. Dave ja Joan Ohl­son (USA) oli­vat Bar­li­gin kään­nös­pro­jek­tin alkuun­pa­ni­joi­ta. He muut­ti­vat Bar­li­giin vuon­na 1975 aloit­taak­seen kään­nös­työn sen jäl­keen, kun Dave oli teh­nyt Bar­li­gin alu­eel­la kie­li­tut­ki­muk­sen.

Vuon­na 1982 Daves­ta tuli Filip­pii­nien SIL:in joh­ta­ja. Vas­toin omaa tah­to­aan he jou­tui­vat läh­te­mään pois Bar­li­gis­ta ja nii­den ihmis­ten luo­ta, joi­ta he oli­vat oppi­neet rakas­ta­maan. Hei­dän olles­saan val­mii­ta siir­ty­mään muu­al­le toi­nen nuo­ri­pa­ri, Takas­hi ja Aiko Fuku­da (Japa­ni) oli saa­nut teh­tä­väk­seen tul­la Bar­li­giin jat­ka­maan hei­dän työ­tään. Tuo­hon aikaan Fuku­dat oli­vat Kadacla­nis­sa, vie­rei­sel­lä kie­lia­lu­eel­la. He muut­ti­vat Bar­li­giin vuon­na 1984. Lisäk­si japa­ni­lai­nen kään­tä­jä Kiy­oko Tora­kawa liit­tyi hei­dän tii­miin­sä sama­na vuon­na. Vuon­na 1999 kana­da­lais­pa­ris­kun­ta Run­dall ja Judi Maree lähe­tet­tiin pai­kal­le pro­jek­tin vetä­jik­si.

FSS-vai­he

Takas­hin (tun­ne­taan nimel­lä Fuku­da San) mukaan suu­rim­man alku­työn oli­vat teh­neet ulko­mail­ta tul­leet työn­te­ki­jät ennen vuot­ta 2000. Sit­ten vuon­na 2003 perus­tet­tiin pai­kal­li­nen raa­mat­tu­jär­jes­tö FSS (*Filia­kia Scrip­tu­re Socie­ty), jot­ta se ottai­si kään­nös­pro­jek­tin hoi­taak­seen. Syn­tyi tär­keä, yksi­mie­li­nen pää­tös sii­tä, että bar­li­gi­lai­set kään­tä­jät jat­ka­vat Raa­ma­tun kään­tä­mis­tä lop­puun asti. Niin­pä työ­hön pal­kat­tiin kol­me pai­kal­lis­ta kään­tä­jää ja hei­dät kou­lu­tet­tiin jat­ka­maan kään­tä­mis­tä Kiy­okon ja mui­den ulko­mail­ta tul­lei­den kään­tä­jien kans­sa. Kun final­li­gin­kie­li­nen Uusi tes­ta­ment­ti oli saa­tu val­miik­si vuon­na 2004, FSS alkoi heti Van­han tes­ta­men­tin kään­tä­mi­sen.

”FSS:n toi­min­nan alku­vai­hees­sa Ohl­so­nit, Fuku­dat ja Kiy­oko Tora­kawa tuot­ti­vat monen­lai­sia kir­jo­ja Uudes­ta ja Van­has­ta tes­ta­men­tis­ta sekä luku­tai­don oppi­mi­seen tar­vit­ta­vaa mate­ri­aa­lia”, muis­te­lee Fuku­da San. ”He oli­vat toi­sen kie­len kään­tä­jiä, jot­ka loi­vat hyvän poh­jan tule­vil­le, äidin­kie­le­nään final­li­gia puhu­vil­le kään­tä­jil­le.”

Fuku­da San oli mie­lis­sään näh­des­sään bar­li­gi­lais­ten otta­van pro­jek­tin hal­tuun­sa. Hän uskoo myös, että maa­il­man kaik­ki yli 2000 kään­nös­pro­jek­tia tul­laan vie­mään lop­puun enim­mäk­seen pai­kal­lis­ten toi­mes­ta.

”FSS on hyvä esi­merk­ki pai­kal­lis­ten kään­tä­jien työs­tä”, Fuku­dan San sanoo. ”Heil­lä on aikaan­saa­va toi­mi­kun­ta, pai­kal­li­sia kään­tä­jiä ja yhtei­sön tuki. Toi­mi­kun­nan jäse­net ovat taval­li­sia ihmi­siä, kuten pai­kal­lis­ten kou­lu­jen opet­ta­jia, kun­nan työn­te­ki­jöi­tä ja maan­vil­je­li­jöi­tä. Myös kään­tä­jät ovat taval­li­sia ihmi­siä, vaik­ka ovat­kin olleet vas­tuus­sa ran­kas­ta kään­nös­pro­jek­tis­ta yli 20 vuo­den ajan. Mut­ta nyt koko Raa­mat­tu on saa­tu kään­net­tyä bar­li­gin kie­lel­le.”

Joi­den­kin mie­les­tä 50 vuot­ta kes­tä­nyt kään­tä­mi­nen on ehkä suju­nut lii­an hitaas­ti, mut­ta Fuku­da San on asias­ta eri miel­tä.

”Voi vai­kut­taa sil­tä, että Juma­lan työ on jos­kus hidas­ta. Mei­dän täy­tyy vain pyy­tää Her­ral­ta (armoa), että voim­me kävel­lä lähem­pä­nä Hän­tä ja saa­da olla Hänen rin­nal­laan. Se on Hänen työ­tään, ei mei­dän. Mei­dät kut­su­taan osal­lis­tu­maan Hänen teh­tä­viin­sä.”

*Filia­kia on sanan final­lig kan­ta­sa­na.

Raa­ma­tun kään­tä­mi­nen Bar­li­gin alu­eel­la

Bar­li­gi­lai­set ovat kään­tä­neet koko Raa­ma­tun omal­le kie­lel­leen, mut­ta hei­dän työn­sä ei sil­ti ole vie­lä päät­ty­nyt.

Itä-Bon­tocin alu­eel­la asu­vat kadacla­ni­lai­set puhu­vat kiel­tä, joka on läheis­tä sukua final­li­gil­le. He eivät kui­ten­kaan täy­sin ymmär­rä final­li­gia ja haluai­si­vat Juma­lan sanan omal­le mur­teel­leen. Kadacla­nin seu­ra­kun­tien joh­ta­jat ovat pyy­tä­neet FSS:ää apuun ja suun­ni­tel­mis­sa on, että final­li­gin­kie­li­ses­tä kään­nök­ses­tä teh­dään kadacla­nin­kie­li­nen ver­sio. Tämän kään­nös­pro­jek­tin aloit­ti­vat vuon­na 2019 kol­me pai­kal­lis­ta kään­tä­jää. He teke­vät Uuden tes­ta­men­tin kään­nös­tä käyt­täen final­li­gin­kie­lis­tä Uut­ta tes­ta­ment­tia läh­tee­nään. Tii­min jäse­net ovat innois­saan, kos­ka nyt ollaan enää vii­meis­tä tar­kas­tus­ta vail­la ja voi­daan alkaa odot­taa vuo­den 2024 juh­la­se­re­mo­nioi­ta.

Kään­tä­jän rukous

Samoin kuin Dave, myös Fuku­da San jou­tui läh­te­mään Bar­li­gis­ta muu­ta­man pal­ve­lus­vuo­den jäl­keen. Hän muut­ti takai­sin Japa­niin Japa­nin Wyclif­fen joh­ta­jak­si vuon­na 1987 ja jat­koi kään­nös­pro­jek­tia etä­nä vuo­teen 1994. Täs­tä huo­li­mat­ta Bar­li­gil­la on suu­ri sija hänen sydä­mes­sään. Fuku­da San vie­rai­lee alu­eel­la edel­leen joh­taes­saan siel­lä lyhyt­kes­toi­sia kam­pan­joi­ta sekä kan­nus­taa esi­ru­kouk­siin ja muu­hun pro­jek­tin tuke­mi­seen.

Hän rukoi­lee, että seu­ra­kun­tien ja jär­jes­tö­jen välis­tä yhteis­työ­tä edis­tä­nyt FSS:n toi­min­ta laa­jen­tui­si enti­ses­tään ja että se aut­tai­si bar­li­gi­lai­sia ja kadacla­ni­lai­sia pää­se­mään tutus­tu­maan yhä syvem­min Juma­lan sanaan yhteis­työs­sä pai­kal­lis­ten seu­ra­kun­tien ja lähe­tys­jär­jes­tö­jen kans­sa.

Teks­ti: Ling Lam, Wyclif­fe Glo­bal Alliance

Kään­nös: Sari Kau­ra­la