äidinkieli

Perin­tei­set sanan­las­kut avai­me­na Raa­mat­tuun

Istuin beduii­­ni-isän­­tie­­ni kans­sa tulen äärel­lä kyl­mä­nä ja tuu­len­puus­kai­se­na ilta­na. Rupat­te­lim­me monis­ta aiheis­ta, muun muas­sa pai­kal­li­ses­ta poli­tii­kas­ta. Uuti­sis­sa oli hil­jat­tain ker­rot­tu poliit­ti­ses­ta skan­daa­lis­ta, ja jot­kut beduii­neis­ta kri­ti­soi­vat vii­mei­sin­tä kor­kean tason polii­tik­koa, joka oli jää­nyt kiin­ni lah­jus­ten otta­mi­ses­ta. Eräs pai­kal­la ole­vis­ta sanoi: ”Ja tie­tys­ti kan­sa­kun­nan suu­rim­pia ovat ne, jot­ka ovat sen pal­ve­li­joi­ta.” Lue lisää

sitten

Mozam­bi­kis­sa kään­nös yhdis­tää

Ennen kuin edes yhtä jaet­ta on kään­net­ty, pik­ku­rui­sen kie­li­ryh­män raa­ma­tun­kään­nös­pro­jek­ti vai­kut­taa jo koko Mozam­bi­kin alu­eel­la. Phim­ben kie­li, jota puhuu vain 14 000 ihmis­tä, on eräs monis­ta kie­lis­tä Luo­­teis-Mozam­­bi­­kis­­sa sijait­se­val­la Mara­vian alu­eel­la, joka rajoit­tuu Sam­be­sin jokeen ete­läs­sä ja Zam­bi­aan poh­joi­ses­sa. Mui­hin kie­liin kuu­luu mm. chi­ny­an­ja (tun­ne­taan myös nimel­lä chic­hewa), jota puhu­taan laa­jem­mal­ti eri Lue lisää

sitten

Pie­nen yhtei­sön sisäl­lä ja sen eli­na­lu­eel­la

Mel­kein 50 kään­nös­työ­vuo­den jäl­keen Filip­pii­nien vuo­ris­to­seu­dun Bar­­lig-kan­­sal­­la on nyt koko Raa­mat­tu sydä­men­sä kie­lel­lä – final­li­gin kie­lel­lä. Tämä noin 6000 hen­gen kie­liyh­tei­sö sin­nit­te­li sit­keäs­ti itsek­seen raa­ma­tun­kään­nös­työn val­miik­si, vaik­ka pro­ses­sin on täy­ty­nyt tun­tua yhtä pit­käl­tä ja ras­kaal­ta kuin ylä­mä­keen kii­peä­mi­nen. Se, mitä he ovat teh­neet, ei ole siu­nan­nut ainoas­taan hei­dän omaa yhtei­söän­sä, Lue lisää

sitten

Mitä lho­meil­le kuu­luu, Nangs­ha Lho­mi?

“Elä­mä on palan­nut koro­na­ra­joi­tus­ten jäl­keen nor­maa­lei­hin uomiin­sa Nepa­lin lho­mia­lueil­la. Kylä­läi­set eivät pel­kää koro­naa, kos­ka mel­kein kaik­ki ovat otta­neet rokot­teen”, lho­mien oman NEL­­HOS-kan­­sa­­lais­­jär­­jes­­tön pro­jek­ti­koor­di­naat­to­ri Nangs­ha Lho­mi kuvai­lee. Kou­lut ja seu­ra­kun­nat ovat myös tut­tuun tapaan toi­min­nas­sa.  Kou­lu­vuo­si jäsen­tyy lho­mien mail­la eri taval­la kuin Suo­mes­sa, jos­sa kou­lu­lai­set ovat jo aloit­ta­neet syys­lu­ku­kau­ten­sa. “Nepa­lis­sa mon­suu­ni­kau­den Lue lisää

sitten

Lap­set oppi­vat luke­maan aiem­paa nuo­rem­pa­na

Äidin­kie­li­nen ope­tus­suun­ni­tel­ma on tuot­ta­nut tulos­ta Kenias­sa, ja las­ten oppi­mi­nen on hel­pot­tu­nut huo­mat­ta­vas­ti. Wyclif­fe Raa­ma­tun­kään­tä­jien han­ke­koor­di­naat­to­ri Jou­ni Mäke­lä vie­rai­li kesäl­lä pilot­ti­kou­luis­sa. Kol­mas­luok­ka­lais­ten poko­mon­kie­li­sen oppi­tun­nin (kuva alla) opet­ta­ja ker­too, että kou­luun tulee oppi­lai­ta enem­män kuin kos­kaan, sil­lä van­hem­mat näke­vät las­ten hyö­ty­vän omal­la kie­lel­lä tapah­tu­vas­ta ope­tuk­ses­ta. Äidin­kie­li­sen ope­tus­oh­jel­man ja mate­ri­aa­lien avul­la lap­set pys­ty­vät Lue lisää

sitten

Olen näh­nyt, kuin­ka Juma­la sana muut­taa ihmis­ten elä­mää

Nime­ni on Jack­son Vusa­ka. Olen nai­mi­sis­sa Miriam Nzo­mon kans­sa ja tänä vuon­na juh­lim­me 10-vuo­­tis­­hää­­päi­­vääm­­me. Koti­seu­ra­kun­tam­me on Inter­na­tio­nal Chris­tian Cen­ter [Nai­ro­bis­sa] Ima­ra Dai­man alu­eel­la. Vai­mo­ni on muka­na ylis­tys­ryh­mäs­sä. Hän rakas­taa rum­pu­jen soit­ta­mis­ta. Pal­ve­lem­me Juma­laa eri­lai­sil­la lah­joil­lam­me ja kyvyil­läm­me. Rakas­tam­me molem­mat myös luon­toa, samoi­lua ja vain Juma­lan luo­ma­kun­nas­ta naut­ti­mis­ta. Tut­kies­sa­ni Juma­lan sanaa Lue lisää

sitten

NEPAL — Vii­mein viral­lis­ta tun­nus­tus­ta työl­le

“Työm­me on vii­mein saa­nut tun­nus­tus­ta”, Pasang Bhu­tic Chy­aba, esi­kou­luo­pet­ta­ja Kimat­han­gan kyläs­tä, iloit­see.  Pasang on toi­mi­nut esio­pe­tuk­sen opet­ta­ja­na kou­lun perus­ta­mi­ses­ta läh­tien. “Kun aloin opet­taa eska­­ri-ikäi­­siä, käy­tet­tä­vis­sä­ni ei vie­lä ollut mitään kir­jo­ja tai oppi­ma­te­ri­aa­le­ja. Kai­ken lisäk­si jou­duin opet­ta­maan saman­ai­kai­ses­ti sekä eska­­ri-ikäi­­siä ja sitä nuo­rem­pia että perus­kou­lun ensim­mäis­tä luok­kaa samas­sa luok­ka­ti­las­sa eka­luok­ka­lais­ten kir­jo­jen Lue lisää

sitten

Äidin­kie­li­nen esi­kou­lu muut­tu­vis­sa olo­suh­teis­sa

Monet Etio­pian maa­seu­dun ihmi­sis­tä eivät puhu maan val­ta­kiel­tä, ja hyvä kou­lu­tus on sik­si monil­le kie­li­muu­rin taka­na.  Kon­son ja alen kie­lil­lä on aiem­min tuo­tet­tu perus­kou­lun ope­tus­ma­te­ri­aa­lia. Nyt näi­tä kie­liä puhu­vat lap­set saa­vat mah­dol­li­suu­den aloit­taa oppi­mi­sen esi­kou­lus­sa omal­la kie­lel­lään. Han­ke käyn­nis­tyi vuon­na 2021 vas­toin­käy­mis­ten kera. Ensin kevääl­lä ope­tus­suun­ni­tel­ma muut­tui, ja pari kuu­kaut­ta Lue lisää

sitten

Haluai­sin hei­mo­lais­te­ni ymmär­tä­vän totuu­den

Olen pas­to­ri Kaik Mai­nu­ka Yuna­mu. Syn­nyin 1965 Boa­nan alue­kes­kuk­ses­sa Moro­ben maa­kun­nas­sa Papua-Uudes­­sa-Gui­­neas­­sa. Ennen kuin aloi­tin työ­ni pap­pi­na pai­kal­lis­seu­ra­kun­nas­sa 1991, menin nai­mi­siin vai­mo­ni Maŋy­auŋin kans­sa. Meil­lä on kol­me las­ta ja yksi otto­lap­si. Meil­lä on myös nel­jä las­ten­las­ta. Asum­me Ban­don­gin kyläs­sä noin 3–4 tun­nin käve­ly­mat­kan pääs­sä Boa­nas­ta. Olles­sa­ni pap­pis­se­mi­naa­ris­sa kuu­lin, että äidin­kie­lel­le­ni Lue lisää

sitten

Liik­keen suun­ta

Raa­ma­tun­kään­nös­työs­sä kuu­lu­vat Juma­lan Lähe­tyk­sen sydä­nää­net. Suo­ma­lai­sil­le tämä on help­po ymmär­tää. Suo­men kie­li on meil­le nime­no­maan ”äidin­kie­li”, syvim­pien tun­tei­den tulk­ki. Äidin­kie­li­nen Raa­mat­tu, luku- ja kir­joi­tus­tai­to ja suo­ma­lai­ses­ta luon­nos­ta ja kan­sam­me vai­heis­ta kai­ku­poh­jaa ammen­ta­vat hen­gel­li­set lau­lut ja vir­ret ovat nii­tä raken­nus­pui­ta, joil­la Kris­tus on raken­ta­nut tääl­lä Poh­jo­las­sa kirk­ko­aan. Kas­va­va, vah­vis­tu­va ja oman Lue lisää

sitten