Etio­pia – ikku­na raa­ma­tun­kään­nös­työ­hön

Tänä vuon­na tulee kulu­neek­si 50 vuot­ta sii­tä, kun Wyclif­fe-jär­jes­töt alkoi­vat lähet­tää Etio­pi­aan lähe­tys­työn­te­ki­jöi­tä. Etio­pian raa­ma­tun­kään­nös­työn his­to­ria ja nyky­ti­lan­ne ovat monel­la taval­la kuin maa­il­man­laa­jui­nen raa­ma­tun­kään­nös­työ pie­nois­koos­sa – jos nyt näin voi­daan sanoa yli 100 mil­joo­nan ihmi­sen ja noin 80 kie­len maas­ta!

Raa­ma­tun kään­tä­mi­nen Etio­pias­sa on tapah­tu­nut useas­sa aal­los­sa. Ensim­mäi­nen kään­nös teh­tiin var­hai­si­na vuo­si­sa­toi­na, kun hal­lit­si­ja omak­sui kris­ti­nus­kon val­ta­kun­tan­sa uskon­nok­si. Suu­rim­mil­la nyky­kie­lil­lä kään­nös­työ­tä aloi­tet­tiin län­si­mai­sen lähe­tys­työn ”suu­ren vuo­si­sa­dan aika­na” 1800-luvul­la. 1970-luvul­le tul­taes­sa lähe­tys­työn näkö­kul­ma oli siir­ty­nyt maan­tie­tees­tä kan­san­ryh­miin. Kään­nös­työ vähem­mis­tö­kie­lil­le alkoi.

Raa­ma­tun­kään­nös­työ Etio­pias­sa on vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä ollut monen­kes­kis­tä yhteis­työ­tä. Län­si­mais­ten lähe­tys­työn­te­ki­jöi­den roo­li oli aluk­si suu­ri. Ylei­sen kou­lu­tus­ta­son nousun ja seu­ra­kun­nan leviä­mi­sen myö­tä työn pai­kal­li­suus on jat­ku­vas­ti lisään­ty­nyt. Riip­pu­vuus ulko­maa­lai­sis­ta on vähen­ty­nyt, ellei jopa koko­naan hävin­nyt.

Etio­pian raa­ma­tun­kään­nös­työn tulok­set, tai nii­den puu­te, ker­to­vat myös glo­baa­lia tari­naa. Yhtääl­tä seu­ra­kun­ta on levin­nyt uusiin kan­san­ryh­miin, kun sano­ma Kris­tuk­ses­ta on kään­ty­nyt näi­den kie­leen ja kult­tuu­riin. Toi­saal­ta osaa val­mis­tu­neis­ta kään­nök­sis­tä ei luul­ta­vas­ti käy­te­tä juu­ri lain­kaan. Etio­pias­sa­kin tie­dos­te­taan entis­tä parem­min, että kään­nös, joka ei val­mis­tu seu­ra­kun­nan tar­pee­seen tai syn­ny­tä seu­ra­kun­taa, jää yleen­sä hyö­dyt­tö­mäk­si.

Raa­ma­tun­kään­nös­työ on suu­res­sa osas­sa Etio­pian kie­li­vä­hem­mis­tö­jä joh­ta­nut kan­san­kie­li­sen kir­jal­li­sen kult­tuu­rin syn­tyyn. Vuo­den 1991 jäl­keen kie­li­vä­hem­mis­tö­jen on ollut mah­dol­lis­ta kehit­tää kou­luo­pe­tus­ta omil­la kie­lil­lään. Raa­ma­tun­kään­nös­työn toi­mi­joi­den tähän anta­ma osaa­mi­nen on ollut mer­kit­tä­vää. Yli kol­mea­kym­men­tä maan kie­lis­tä käy­te­tään jo aina­kin jos­sain mää­rin ope­tuk­ses­sa. 

Vuon­na 1999 Wyclif­fe-jär­jes­töt sitou­tui­vat Näky 2025 ‑nimi­sen pää­tös­lausel­man. Se kan­nus­ti laa­jem­paan yhteis­työ­hön, jot­ta Raa­ma­tun kään­tä­mi­nen voi­tai­siin aloit­taa kai­kil­le kään­nös­tä tar­vit­se­vil­le kie­lil­le vuo­teen 2025 men­nes­sä. Näky 2025 on ollut suu­ri menes­tys jär­jes­tö­jen toi­min­ta­ta­po­jen muut­tu­mi­sen osal­ta. Kään­nös­hank­kei­den mää­räl­li­nen kas­vu on myös ollut ennen­nä­ke­mä­tön­tä. Maa­il­man­laa­jui­ses­ti unel­ma kaik­kien kiel­ten kään­nös­ten aloit­ta­mi­ses­ta ei tule toteu­tu­maan vuo­teen 2025 men­nes­sä. Etio­pias­sa näin on kui­ten­kin jo tapah­tu­nut! Raa­ma­tun kään­tä­mi­nen on aloi­tet­tu kai­kil­la Etio­pias­sa puhut­ta­vil­la elin­voi­mai­sil­la kie­lil­lä.

Han­nu Sor­sa­mo, Wyclif­fe Raa­ma­tun­kään­tä­jien toi­min­nan­joh­ta­ja

Kir­joi­tus on kesän 2023 Sanal­la sanoen ‑leh­den pääkirjoi­tus.