Viittomakieli on oma kieli

Otsikon totea­mus on niin itses­tään selvä, että sen kir­joit­ta­mi­nen tun­tuu loukkauk­selta viit­tomakielisiä kohtaan. Muis­tan kuitenkin vielä ajan, jol­loin kuvit­telin, että Suomes­sa viit­tomakieliset viit­to­vat suomen kieltä: että jokaisel­la suomen kie­len sanal­la ja rak­en­teel­la on oma viit­tomansa, jot­ka sit­ten viito­taan. Kos­ka en ollut asi­aa koskaan tarkem­min ajatel­lut, tämä tun­tui järkevältä.

Min­ulle täy­tyi ker­toa, että viit­tomakieli on oma kie­len­sä: Viit­tomakieli – aivan kuten puhututkin kielet – syn­tyy, kehit­tyy ja saa merk­i­tyk­sen­sä siinä yhteisössä, joka sitä käyt­tää. Jokainen kieli muotoutuu sel­l­aisek­si, että sil­lä pystytään sanomaan se, mikä on tarpeen sanoa – tai viit­tomaan se, mikä on tarpeen viit­toa. Viit­tomakielel­lä on oma sanas­ton­sa, oma kieliop­pin­sa ja omat merk­i­tyk­sen­sä, kuten jokaisel­la puhutul­lakin kielel­lä. Onhan se itses­tään selvää – kun vaivau­tuu asi­aa het­ken ajat­tele­maan.

Maail­mas­sa käytetään äidinkie­lenä noin 400:a eri­laista viit­tomakieltä.

Jos sin­un nyt tekee miele­si kysyä, mik­si kaikkial­la ei käytetä samaa viit­tomakieltä, kysyn sin­ul­ta vas­takysymyk­sen: Mik­si kaikkial­la maail­mas­sa ei puhuta samaa kieltä?

Jos osaat vas­ta­ta yhteen kysymyk­sistä, osaat vas­ta­ta toiseenkin.

Koko Raa­mat­tu on kään­net­ty maail­man viit­tomakielistä vas­ta yhdelle, mut­ta kään­nöstyötä tehdään parhail­laan monil­la kielil­lä. Ker­romme tässä lehden numerossa, kuin­ka kään­tämi­nen suo­ma­laiselle viit­tomakielelle on vastikään käyn­nistynyt uud­estaan. Tämä uusi han­ke on suo­ma­laises­sa ympäristössä poikkeuk­selli­nen. Se ei ole syn­tynyt kirkko­jen tai jär­jestö­jen hallinnol­lisel­la päätök­sel­lä vaan viit­tomakielisen yhteisön tarpeesta ja sen syn­nyt­tämästä ruo­hon­ju­u­ri­ta­son aktivis­mista. Han­ke on myös osoi­tus rajat ylit­tävästä kris­tit­ty­jen yhtey­destä. Kan­sain­väliset ihmis­suh­teet ja asiantun­ti­javerkos­tot ovat kään­täjille tärkeitä inspi­raa­tion, ver­taistuen ja konkreet­tisen avun lähteitä.

Jokainen kieli on eri­lainen tapa kat­soa maail­maa. Jokainen kieli, jol­la evanke­li­u­mi lev­iää, välit­tää jotakin ain­ut­laa­tu­ista ihmisen suh­teesta Jumalaan. Julis­tet­takoon Jumalan suuria teko­ja myös jokaisel­la viit­tomakielel­lä!

Han­nu Sor­samo

Wycliffe Raa­matunkään­täjien asiantun­ti­ja

Kir­joi­tus on tal­ven 2025–2026 Sanal­la Sanoen ‑lehden pääkirjoi­tus.