Äidin­kie­li ilmen­tää pai­kal­lis­ta kult­tuu­ria ja etnis­tä iden­ti­teet­tiä

Moni­kie­li­syys on koko Saha­ran ete­lä­puo­lis­ta Afrik­kaa kos­ke­va ilmiö. Sii­tä huo­li­mat­ta Etio­pia poik­ke­aa Kenian ja Ugan­dan kal­tai­sis­ta mais­ta, jois­sa useim­mat puhu­tuis­ta kie­lis­tä kuu­lu­vat yhteen kie­li­ryh­mään, ban­tu­kie­liin. Etio­pias­sa taas puhu­taan Afri­kan sar­ven his­to­rian vuok­si 80 kiel­tä, jot­ka kuu­lu­vat nel­jään eri kie­li­ryh­mään. Maan kes­ki- ja poh­joi­so­sis­sa puhu­taan see­mi­läi­siä kie­liä (joi­hin maan tär­kein kie­li, amha­ra, kuu­luu), itäi­ses­tä kes­kio­sas­ta ete­lään puhu­taan kuuši­lai­sia kie­liä, län­nes­sä ja lou­naas­sa nilo­sa­ha­ra­lai­sia kie­liä ja Omo-joen ympä­ris­tös­sä lou­naas­sa omoot­ti­sia kie­liä.

Kafa, tsaa­ra ja nao kuu­lu­vat omoot­ti­siin kie­liin. Näi­tä kol­mea kiel­tä puhu­taan Kaf­fan alu­eel­la Lou­nais-Etio­pias­sa, jos­sa on käyn­nis­sä han­ke parem­man äidin­kie­li­sen ope­tuk­sen kehit­tä­mi­sek­si. Vaik­ka nämä kie­let ovat suku­kie­liä ja maan­tie­teel­li­ses­ti lähek­käin, ne poik­kea­vat toi­sis­taan mur­tei­ta enem­män.

Ymmär­rys­tä ja uuti­sia

Yoha­nis Gas­haw on kie­lia­vus­ta­ja, joka puhuu tsaa­ran lisäk­si suju­vas­ti usei­ta mui­ta­kin kie­liä. Hänen näky­nään on, että tsaa­ran­kie­li­sel­lä perus­o­pe­tuk­sel­la, johon kuu­luu etiik­kaa ja luon­non­tie­tei­tä, voi­tai­siin lisä­tä tie­toi­suut­ta ja ymmär­rys­tä yhteis­kun­nal­li­ses­ti haas­ta­vis­ta aiheis­ta. Näi­hin kuu­lu­vat alko­ho­lis­mi, var­hai­set avio­lii­tot, tur­val­li­nen ympä­ris­tö, moni­puo­li­nen ravin­to ja hygie­nia. Kun lap­sia ope­te­taan vie­raal­la kie­lel­lä, he ymmär­tä­vät näis­tä asiois­ta vain vähän, ja ope­tus­ma­te­ri­aa­lis­ta puut­tuu hei­dän joka­päi­väi­sel­le elä­mäl­leen mer­ki­tyk­sel­li­siä aihei­ta.

Bir­ha­nu Keto, joka puhuu naon kiel­tä äidin­kie­le­nään sekä kol­mea muu­ta kiel­tä, työs­ken­te­lee radio­ase­mal­la Bon­gas­sa. Hän lukee radios­sa naon­kie­li­siä uuti­sia kol­me ker­taa vii­kos­sa. Hän ker­too, että hänen yhtei­söl­leen naon­kie­li­set uuti­set ovat suu­ri apu. Naon puhu­jat asu­vat suu­rek­si osak­si sekoit­tu­nee­na kafan puhu­jiin ja koke­vat kie­len­sä ja kult­tuu­rin­sa ole­van vaa­ras­sa kado­ta. Bir­ha­nua kan­nus­ti kovas­ti äidin­kie­lis­tä ope­tus­ta kehit­tä­vän hank­keen työ naon­kie­li­sen aak­kos­tau­lun ja ker­to­mus­kir­jan luo­mi­sek­si. Nyt hän kir­joit­taa jat­ku­vas­ti tari­noi­ta ja runo­ja pitääk­seen sydä­men­sä kie­len elos­sa. Hänel­lä on laa­ja sana­va­ras­to naon kie­lel­lä ja hän tie­tää usei­ta hyön­teis­ten ja kas­vien nimiä, joil­le ei ole sano­ja kafan tai amha­ran kie­lel­lä.

Kiel­ten ase­man ja käy­tön perus­e­rot 

Englan­tia käy­te­tään koko maas­sa kor­keam­man asteen kou­lu­tuk­ses­sa. Kos­ka englan­tia pide­tään sil­ta­na sii­hen ja monen­lai­seen muu­hun tie­toon, sitä opis­kel­laan kou­lus­sa  jo ensim­mäi­sel­tä luo­kal­ta alkaen myös maa­seu­dul­la. Ala­kou­lun vii­mei­sel­lä luo­kal­la englan­tia käy­te­tään kai­kis­sa kou­luis­sa ope­tus­kie­le­nä, kos­ka suu­rin osa oppi­ma­te­ri­aa­lis­ta ja kir­jal­li­suu­des­ta on saa­ta­vis­sa vain englan­nik­si.

Amha­ra on käy­tän­nös­sä Etio­pian viral­li­nen kie­li, jota käy­te­tään hal­lin­non kie­le­nä joka tasol­la suu­rim­mas­sa osas­sa maa­ta. Sitä ymmär­re­tään mel­kein kaik­kial­la Etio­pias­sa pait­si joil­la­kin syr­jä­seu­duil­la. Amha­raa kir­joi­te­taan etio­pia­lai­sel­la tavu­mer­kis­töl­lä. Pit­kän his­to­rian­sa ja tär­keän ase­man­sa takia myös amha­raa opis­kel­laan kou­lus­sa ensim­mäi­sel­tä luo­kal­ta läh­tien.

Kult­tuu­rin säi­lyt­tä­mi­nen

Kaik­ki pai­kal­li­set äidin­kie­let, eten­kin vähem­mis­tö­kie­let, ilmen­tä­vät pai­kal­lis­ta kult­tuu­ria ja etnis­tä iden­ti­teet­tiä. Hal­li­tus on ymmär­tä­nyt, että oppi­mi­sen ja myö­hem­mis­sä opin­nois­sa menes­ty­mi­sen kan­nal­ta on tär­ke­ää oppia luku- ja las­ku­tai­don perus­teet äidin­kie­lel­lä. Monil­la alueil­la on kui­ten­kin hei­kos­ti äidin­kie­lis­tä oppi­ma­te­ri­aa­lia eivät­kä opet­ta­jat ole saa­neet tar­peek­si kou­lu­tus­ta äidin­kie­len suh­teen. Äidin­kie­li­nen ope­tus kult­tuu­riin sopi­val­la oppi­ma­te­ri­aa­lil­la ensim­mäi­si­nä kou­lu­vuo­si­na rat­kai­see kui­ten­kin sen, miten lap­set menes­ty­vät luku- ja kir­joi­tus­tai­dos­saan tule­vai­suu­des­sa. Se vah­vis­taa myös kuu­lu­vuu­den tun­net­ta ja ank­ku­roi hei­dät yhtei­sön­sä his­to­ri­aan ja juu­riin.

Han­kea­lu­eel­la kafa on ollut hal­lit­se­va­na kie­le­nä monen suku­pol­ven ajan. Täl­lä het­kel­lä jou­du­taan käyt­tä­mään kafan­kie­li­siä opet­ta­jia opet­ta­maan tsaa­ran ja naon kie­liä, kos­ka näi­den kiel­ten puhu­jis­sa on ollut hyvin vähän kou­lu­tet­tu­ja ihmi­siä. Mut­ta vaa­ti­muk­set oman kie­li­ses­tä oppi­ma­te­ri­aa­lis­ta ja äidin­kiel­tä osaa­vis­ta opet­ta­jis­ta ovat alka­neet voi­mis­tua. Toi­ve sii­tä, että lap­set oppi­si­vat luke­maan omal­la äidin­kie­lel­lään on vetoo­mus oman kult­tuu­rin ja perin­nön säi­lyt­tä­mi­sek­si. Vaik­ka suu­rin osa perus­o­pe­tuk­sen oppi­ma­te­ri­aa­lis­ta on edel­leen kafan tai amha­ran kie­lel­lä, äidin­kie­li­siä kir­jo­ja pyri­tään muok­kaa­maan niin, että ne ovat kie­len ja kult­tuu­rin kan­nal­ta sopi­via lap­sil­le.

Huo­li­mat­ta tavoit­tees­ta kehit­tää äidin­kie­lis­tä kou­lu­tus­ta kaik­ki hyö­ty­vät pal­jon myös moni­kie­li­syy­des­tä. Etio­pias­sa ihmi­set puhu­vat suju­vas­ti vähin­tään kah­ta, jos­kus jopa kol­mea tai viit­tä kiel­tä, mikä ker­too hei­dän sopeu­tu­mis­ky­vys­tään ja haluk­kuu­des­taan pereh­tyä naa­pu­rei­den­sa ja koko kan­sa­kun­nan ajat­te­lu­ta­paan. Se ei suju konflik­teit­ta, mikä on luon­nol­lis­ta eri­lais­ten kult­tuu­rien ja näkö­kan­to­jen olles­sa kysees­sä. Kie­li­ra­jat ovat usein myös poliit­ti­sia ja hal­lin­toa­luei­den rajo­ja ja sel­lai­si­na rajaa­vat myös etu­ja, mikä joh­taa kiis­toi­hin. Mut­ta taso­kas ope­tus, tie­toi­suu­den lisää­mi­nen ja evan­ke­liu­min välit­tä­mi­nen kai­kil­la näil­lä kie­lil­lä on usein avain tois­ten ymmär­tä­mi­seen, talou­del­li­seen kehi­tyk­seen, rau­haan ja sovin­toon.

Lue lisää Etio­pian perus­kou­lu­hank­kees­ta.

Teks­ti: Ute Olschowy