Artikkeli

Aihet­ta juh­laan

Mus­­sau-emi­­ran­­kie­­li­­nen Uusi tes­ta­ment­ti otet­tiin käyt­töön Papua-Uudes­­sa-Gui­­neas­­sa 29. tou­ko­kuu­ta 2019. Iloi­nen rum­mu­tus ava­si juh­lat. Innos­tus vain kas­voi, kun mie­het ja nai­set mars­si­vat rivis­tö­nä jal­ka­pal­lo­ken­tän ympä­ri, ohit­taen aitios­sa istu­vat kun­nia­vie­raat. Sen jäl­keen John ja Mar­jo Brow­nie kul­ki­vat etum­mai­si­na kirk­koon, ja mon­ta sataa hen­keä seu­ra­si peräs­sä.  Kir­kos­sa Uusi tes­ta­ment­ti vihit­tiin käyt­töön kol­miyh­tei­sen Juma­lan Lue lisää

sitten

Elä­mää Poh­joi­ses­sa 

On vii­leä syys­kui­nen kes­ki­viik­ko. Met­sä ja tun­dra heh­ku­vat toi­nen tois­taan kirk­kaam­mis­sa väreis­sä, Ob-joki on vie­lä auki. Tänään on aika nos­taa peru­nat maas­ta. Babush­ka(*) pol­kai­see saap­paal­laan lapion mul­taan ja me Anjan kans­sa puh­dis­tam­me ja heit­te­lem­me peru­nat kah­teen ämpä­riin: toi­seen pie­net, toi­seen suu­rem­mat. Hän puh­dis­taa peru­nat tot­tu­nees­ti ja vik­ke­läs­ti — yri­tän olla Lue lisää

sitten

5 fak­taa lho­min­kie­li­ses­tä esi­kou­lus­ta

Mitä esi­kou­lu saa aikaan? Mitä lho­mien paris­sa tapah­tuu? Mitä hyö­tyä esi­kou­lus­ta on? Täs­sä vii­si fak­taa esi­kou­lus­ta: 1. Lap­set pyy­tä­vät pääs­tä kou­luun ja käy­vät kou­lus­sa. 2. Lap­set ovat innois­saan ja ker­to­vat oppi­mas­taan koto­na. 3. Van­hem­mat eivät lähe­tä enää auto­maat­ti­ses­ti sisä­op­pi­lai­tok­seen. 4. Viran­omai­set ovat huo­man­neet äidin­kie­len tuo­mat edut. 5. Oppi­mis­tu­lok­set ovat parem­pia Lue lisää

sitten

Van­han tes­ta­men­tin kään­tä­mi­nen on vält­tä­mä­tön­tä

Mar­ras­kuus­sa 2017 Wyclif­fe Glo­bal Alliancen hal­li­tus hyväk­syi ehdo­tuk­sen, jos­sa se ilmai­si halua­van­sa jäse­nor­ga­ni­saa­tioi­den toi­mi­van yhdes­sä pai­kal­lis­ten yhtei­sö­jen kans­sa. Näin var­mis­te­taan, että koko Raa­mat­tu lopul­ta tulee kään­net­tyä ja että se on pai­kal­lis­ten yhtei­sö­jen saa­ta­vil­la sopi­vas­sa muo­dos­sa. Tähän saak­ka monet orga­ni­saa­tiot ovat kes­kit­ty­neet Uuden tes­ta­men­tin kään­tä­mi­seen – näh­tä­väs­ti sii­nä uskos­sa, että Uusi Lue lisää

sitten

Äidin­kie­li­sen oppi­mi­sen vai­ku­tuk­set

Suo­men Ulko­mi­nis­te­riön, Wyclif­fe Raa­ma­tun­kään­tä­jien ja nepa­li­lai­sen NEL­­HOS-jär­­jes­­tön äidin­kie­li­sen esi­kou­lun han­ke (2017–2020) lho­mien paris­sa lähes­tyy lop­pu­aan. Han­ke lisää las­ten läs­nä­oloa kou­lus­sa, edis­tää eri­tyi­ses­ti tyt­tö­jen kou­lun­käyn­tiä ja tukee hei­dän oppi­mis­taan, kun he voi­vat käyt­tää äidin­kiel­tä kou­lus­sa. Wyclif­fe Raa­ma­tun­kään­tä­jien teh­tä­vä on itse Raa­ma­tun kään­tä­mi­sen pro­ses­sien ja äidin­kie­lis­ten seu­ra­kun­tien tuke­mi­sen lisäk­si äidin­kie­len käy­tön vah­vis­ta­mi­nen Lue lisää

sitten

Tie vuo­ril­le — mat­kal­la lho­mien luok­se

Vuon­na 1972 Ola­vi Vesa­lai­nen mat­ka­si ensim­mäi­sen ker­ran lho­min­kie­li­sen yhtei­sön luok­se Eve­res­tin itä­puo­lel­le Nepa­lis­sa. Tuol­loin ei kukaan vie­lä tien­nyt, miten pit­kä yhtei­nen tai­val tuon yhtei­sön ja suo­ma­lais­ten välil­le syn­tyi­si. Kevääl­lä 2019 olin Nepa­lis­sa tutus­tu­mas­sa äidin­kie­li­seen esi­kou­luun — ja eri­tyi­ses­ti lho­mei­hin, joi­den tari­nan olin kuul­lut ja luke­nut*. Kath­man­dun len­to­ken­tän ovien avau­tues­sa läm­min, Lue lisää

sitten

Uskol­li­nen pal­ve­li­ja

Caleb Ndo­nom oli tša­di­lai­nen nuo­ri, joka opis­ke­li maan­tie­det­tä. Se otti tiu­kil­le. Hän teki par­haan­sa ansai­tak­seen tar­peek­si rahaa yli­opis­ton luku­kausi­mak­su­ja var­ten, kun hänen ter­vey­ten­sä pet­ti. Yksi luku­vuo­si jäi koko­naan väliin. Kun Caleb rukoi­li ihmet­tä, Juma­la vas­ta­si niin, että Caleb toi­pui ja sai opin­ton­sa lop­puun. Sii­tä alkaen hän on elä­nyt kii­tok­sek­si Juma­lal­le. Lue lisää

sitten

Tun­tee­ko Juma­la mei­dät­kin?

”Mie­he­ni suku on Ita­lias­ta, mut­ta hänen Yhdys­val­toi­hin muut­ta­neet esi-isän­­sä eivät puhu­neet uudes­sa koti­maas­saan ita­li­aa, kos­ka he halusi­vat assi­mi­loi­tua,” sanoo ame­rik­ka­lai­nen vie­rus­to­ve­ri­ni len­nol­la Was­hing­to­nis­ta Münc­he­niin. Hän ker­too ole­van­sa itse kan­sal­li­suu­del­taan (natio­na­li­ty) suu­rim­mak­si osak­si sak­sa­lai­nen, vaik­ka tote­aa­kin heti perään ole­van­sa täy­sin ame­rik­ka­lai­nen. Hän sanoo tun­nis­ta­van­sa itses­sään sak­sa­lai­sil­le tyy­pil­li­siä piir­tei­tä: jär­jes­tel­mäl­li­syyt­tä ja tehok­kuut­ta. Lue lisää

sitten

Vai­he­ri­kas­ta kään­nös­työ­tä

Raa­ma­tun­kään­nös­työ on moni­vai­hei­nen ja aikaa vie­vä pro­ses­si, jon­ka perin­tei­tä onkin vii­me aikoi­na kysee­na­lais­tet­tu nopeam­man lop­pu­tu­lok­sen toi­vos­sa. Sik­si on pai­kal­laan luo­da yleis­kat­saus kään­nös­työn oleel­li­siin vai­hei­siin ja sii­hen, mik­si nii­tä tar­vi­taan. Raa­ma­tun­kään­nös­työn ylei­nen pää­mää­rä ei ole pai­no­tuot­teen jul­kai­se­mi­nen, vaan ihmi­syk­si­löi­den ja ‑yhtei­sö­jen elä­män muut­tu­mi­nen Raa­ma­tun sano­man kaut­ta. Jokai­nen kään­nös­ti­lan­ne on kui­ten­kin läh­tö­koh­dil­taan Lue lisää

sitten

Sana tulee sam­bu­ruk­si

Wyclif­fe Raa­ma­tun­kään­tä­jien ja Svens­ka Lut­hers­ka Evan­ge­lifö­re­nin­gen i Fin­land ‑jär­jes­tön (SLEF) lähe­tys­työn­te­ki­jät Anna ja Mag­nus Dahl­bac­ka per­hei­neen oli­vat lähe­tys­työs­sä vuo­si­na 2005–2017 sam­bu­ru­hei­mon alu­eel­la Kenias­sa. Nyt per­he asuu Suo­mes­sa, sil­lä lap­sien kou­lu on hel­pom­pi jär­jes­tää tääl­lä. “Kenias­sa työ­höm­me kuu­lui kään­nös­ten tar­kas­tus­ta”, ker­to­vat Anna ja Mag­nus. Pää­asial­li­ses­ti  Mag­nuk­sen työ­teh­tä­viin kuu­lui kään­nös­työs­sä avus­ta­mi­nen, johon Lue lisää

sitten