Esio­pe­tus­ta Kon­sos­sa – Iloi­sel­la tiel­lä muu­tos­ta koh­ti

Kou­lu­vie­rai­lu Kon­sos­sa: SIL Etio­pias­sa työs­ken­te­le­vä Mas­tewal Mulu­ge­ta vie­rai­li Kon­sos­sa sijait­se­vas­sa esi­kou­lus­sa ensim­mäis­tä ker­taa. Täl­lä teks­til­lä hän ker­toi meil­le koke­muk­ses­taan.

Kon­so on kau­pun­ki Etio­pias­sa, jon­ka asuk­kaat saa­vat toi­meen­tu­lon­sa pää­asias­sa maan­vil­je­lyk­ses­tä ja kar­jan­kas­va­tuk­ses­ta. Monil­ta alu­een lap­sil­ta puut­tuu fyy­si­seen, hen­ki­seen ja emo­tio­naa­li­seen kehi­tyk­seen tar­vit­ta­vat perus­e­del­ly­tyk­set. Kou­lu­tus­ta, jon­ka pitäi­si olla perus­oi­keus, ei aina ole lai­tet­tu etusi­jal­le – eikä jos­sain mää­rin lai­te­ta vie­lä­kään.

Vai­ku­tus lap­sen kas­vuun

Hyvin suun­ni­tel­tu esio­pe­tus luo van­kan perus­tan oppi­mi­sel­le. Kos­ka las­ten mie­let ovat kuin tyh­jiä sivu­ja, var­hai­nen kou­lu­tus on rat­kai­se­vas­sa ase­mas­sa hei­dän kog­ni­tii­vi­sen ja emo­tio­naa­li­sen kehi­tyk­sen­sä muo­vaa­mi­ses­sa. Tar­joa­mal­la lap­sil­le var­hai­ses­sa vai­hees­sa oikeat väli­neet voim­me kehit­tää hei­dän itse­luot­ta­mus­taan, ute­liai­suut­taan ja sopeu­tu­mis­ky­ky­ään.

Esio­pe­tuk­sen käyt­töön­ot­to Kon­sos­sa on anta­nut yhtei­söl­le mah­dol­li­suu­den muu­tok­seen ja aut­ta­nut tasoit­ta­maan tie­tä las­ten parem­mal­le tule­vai­suu­del­le. Edel­leen on haas­ta­vaa jär­jes­tää lap­sil­le kaik­kea, mitä he tar­vit­se­vat kehit­ty­mi­seen­sä. Kui­ten­kin käy­tet­tä­vis­sä ole­vil­la rajal­li­sil­la­kin resurs­seil­la on ollut huo­mat­ta­va vai­ku­tus las­ten älyl­li­seen, sosi­aa­li­seen ja emo­tio­naa­li­seen kas­vuun. Vai­ku­tus näkyy sii­nä, että lap­set ovat menes­ty­neet huo­mat­ta­van hyvin arvioin­neis­sa, jois­sa kar­toi­te­taan hei­dän kehi­tyk­sen­sä osa-aluei­ta.

“Lap­set ovat menes­ty­neet huo­mat­ta­van hyvin arvioin­neis­sa.”

Innos­ta­vam­pi oppi­mi­sym­pä­ris­tö 

Pää­sin vie­rai­le­maan näi­den las­ten luo­na, ja kor­vis­sa­ni kai­kuu vie­lä­kin hei­dän iloi­nen lau­lun­sa, kun lähes­tyim­me kou­lua. Las­ten luok­ka­huo­neet on raken­net­tu tar­koi­tuk­sel­la kau­em­mak­si van­hem­mis­ta oppi­lais­ta, jot­ta häi­riöi­tä oli­si mah­dol­li­sim­man vähän. Lap­sil­le on lisäk­si halut­tu luo­da ympä­ris­tö, joka sopii par­hai­ten hei­dän ener­gi­syy­del­leen ja innos­tuk­sel­leen.

Ostet­tu­jen ja opet­ta­jien itse val­mis­ta­mien ope­tus­vä­li­nei­den käyt­tö on mah­dol­lis­ta­nut moni­puo­li­sem­man ja kiin­nos­ta­vam­man ope­tuk­sen. Lap­set har­joit­te­li­vat innok­kaas­ti aak­kos­ten ja nume­roi­den ääneen luke­mis­ta, lau­loi­vat nii­tä yhdes­sä, kir­joit­ti­vat nii­tä vih­koi­hin­sa ja jopa piir­si­vät nii­tä tau­lul­le. Oli ins­pi­roi­vaa näh­dä las­ten itse­luot­ta­mus ja hei­dän huo­let­to­muu­ten­sa.

Pik­kusi­sa­ruk­set muka­na kou­lus­sa

Ope­tuk­sen aika­na huo­ma­sin myös joi­ta­kin haas­tei­ta. Eri­tyis­tar­pei­set lap­set vaa­ti­vat enem­män huo­mio­ta, mikä vai­keut­ti mui­den las­ten kes­kit­ty­mis­tä. Myös myö­häs­te­li­jät häi­rit­si­vät oppi­tun­tia ja ikä­to­ve­rei­taan, ja heil­tä itsel­tään jäi väliin tär­kei­tä osia ope­tuk­ses­ta.

Lisäk­si jot­kut van­hem­mat pakot­ta­vat lap­sen­sa tuo­maan nuo­rem­pia sisa­ruk­si­aan mukaan­sa kou­luun, jot­ta lap­set voi­si­vat vah­tia näi­tä. Vie­rai­lu­ni aika­na oppi­laat läh­ti­vät usein luo­kas­ta kat­so­maan sisa­ruk­si­aan tai toi­vat hei­dät jopa sisään. Täl­löin pie­nim­mät lap­set tart­tui­vat hei­dän oppi­kir­joi­hin­sa tai itki­vät, mikä aiheut­ti lisää häi­riö­tä.

Näis­tä ja monis­ta muis­ta haas­teis­ta huo­li­mat­ta lap­set jat­ka­vat kou­lun­käyn­tiä iloi­si­na ja päät­tä­väi­si­nä. Sanat eivät pys­ty täy­sin kuvaa­maan sitä innos­tus­ta ja haluk­kuut­ta, joka näkyy las­ten kas­voil­la hei­dän oppies­saan.

Jos he jat­ka­vat täl­lä lupaa­val­la tiel­lä ja sel­viä­vät tule­vis­ta väis­tä­mät­tö­mis­tä esteis­tä, hei­dän tule­vai­suu­ten­sa on epäi­le­mät­tä valoi­sa. On sekä etuoi­keus että kun­nia olla muka­na muu­tok­ses­sa ja edis­tä­mäs­sä las­ten kehi­tys­tä.

Teks­ti: Mas­tewal Mulu­ge­ta, SIL Etio­pia

Kuvat: SIL Etio­pia