
Kouluvierailu Konsossa: SIL Etiopiassa työskentelevä Mastewal Mulugeta vieraili Konsossa sijaitsevassa esikoulussa ensimmäistä kertaa. Tällä tekstillä hän kertoi meille kokemuksestaan.
Konso on kaupunki Etiopiassa, jonka asukkaat saavat toimeentulonsa pääasiassa maanviljelyksestä ja karjankasvatuksesta. Monilta alueen lapsilta puuttuu fyysiseen, henkiseen ja emotionaaliseen kehitykseen tarvittavat perusedellytykset. Koulutusta, jonka pitäisi olla perusoikeus, ei aina ole laitettu etusijalle – eikä jossain määrin laiteta vieläkään.
Vaikutus lapsen kasvuun
Hyvin suunniteltu esiopetus luo vankan perustan oppimiselle. Koska lasten mielet ovat kuin tyhjiä sivuja, varhainen koulutus on ratkaisevassa asemassa heidän kognitiivisen ja emotionaalisen kehityksensä muovaamisessa. Tarjoamalla lapsille varhaisessa vaiheessa oikeat välineet voimme kehittää heidän itseluottamustaan, uteliaisuuttaan ja sopeutumiskykyään.
Esiopetuksen käyttöönotto Konsossa on antanut yhteisölle mahdollisuuden muutokseen ja auttanut tasoittamaan tietä lasten paremmalle tulevaisuudelle. Edelleen on haastavaa järjestää lapsille kaikkea, mitä he tarvitsevat kehittymiseensä. Kuitenkin käytettävissä olevilla rajallisillakin resursseilla on ollut huomattava vaikutus lasten älylliseen, sosiaaliseen ja emotionaaliseen kasvuun. Vaikutus näkyy siinä, että lapset ovat menestyneet huomattavan hyvin arvioinneissa, joissa kartoitetaan heidän kehityksensä osa-alueita.
“Lapset ovat menestyneet huomattavan hyvin arvioinneissa.”
Innostavampi oppimisympäristö
Pääsin vierailemaan näiden lasten luona, ja korvissani kaikuu vieläkin heidän iloinen laulunsa, kun lähestyimme koulua. Lasten luokkahuoneet on rakennettu tarkoituksella kauemmaksi vanhemmista oppilaista, jotta häiriöitä olisi mahdollisimman vähän. Lapsille on lisäksi haluttu luoda ympäristö, joka sopii parhaiten heidän energisyydelleen ja innostukselleen.
Ostettujen ja opettajien itse valmistamien opetusvälineiden käyttö on mahdollistanut monipuolisemman ja kiinnostavamman opetuksen. Lapset harjoittelivat innokkaasti aakkosten ja numeroiden ääneen lukemista, lauloivat niitä yhdessä, kirjoittivat niitä vihkoihinsa ja jopa piirsivät niitä taululle. Oli inspiroivaa nähdä lasten itseluottamus ja heidän huolettomuutensa.

Pikkusisarukset mukana koulussa
Opetuksen aikana huomasin myös joitakin haasteita. Erityistarpeiset lapset vaativat enemmän huomiota, mikä vaikeutti muiden lasten keskittymistä. Myös myöhästelijät häiritsivät oppituntia ja ikätovereitaan, ja heiltä itseltään jäi väliin tärkeitä osia opetuksesta.
Lisäksi jotkut vanhemmat pakottavat lapsensa tuomaan nuorempia sisaruksiaan mukaansa kouluun, jotta lapset voisivat vahtia näitä. Vierailuni aikana oppilaat lähtivät usein luokasta katsomaan sisaruksiaan tai toivat heidät jopa sisään. Tällöin pienimmät lapset tarttuivat heidän oppikirjoihinsa tai itkivät, mikä aiheutti lisää häiriötä.
Näistä ja monista muista haasteista huolimatta lapset jatkavat koulunkäyntiä iloisina ja päättäväisinä. Sanat eivät pysty täysin kuvaamaan sitä innostusta ja halukkuutta, joka näkyy lasten kasvoilla heidän oppiessaan.
Jos he jatkavat tällä lupaavalla tiellä ja selviävät tulevista väistämättömistä esteistä, heidän tulevaisuutensa on epäilemättä valoisa. On sekä etuoikeus että kunnia olla mukana muutoksessa ja edistämässä lasten kehitystä.
Teksti: Mastewal Mulugeta, SIL Etiopia
Kuvat: SIL Etiopia