Kaf­fan alu­een pro­jek­ti Etio­pias­sa: Uut­ta näkyä ja moti­vaa­tio­ta las­ten ope­tuk­seen

Kaf­fan luon­to ja elin­kei­not

Etio­pias­sa sijait­se­va enti­nen Kaf­fan maa­kun­ta, jos­sa on Unescon biosfää­ria­lue, sijait­see kau­niil­la ja hedel­mäl­li­sel­lä seu­dul­la kes­ki­mää­rin 1,5 kilo­met­rin kor­keu­del­la meren­pin­nas­ta. Ilmas­to on leu­to ja vuo­tui­nen sade­mää­rä on kol­me ker­taa suu­rem­pi kuin Suo­mes­sa. Kaf­fan alu­een asuk­kaat muo­dos­tu­vat kol­mes­ta etni­ses­tä ryh­mäs­tä: kafa‑, nao- ja tsaa­ra-yhtei­söis­tä.

Nimen­sä mukai­ses­ti Kaf­faa pide­tään ara­bian­kah­vin alku­pe­räi­se­nä koti­seu­tu­na. Rehe­vis­tä met­sis­tä löy­tyy vil­le­jä kah­vi­pen­sai­ta, ja monet kas­vat­ta­vat kah­via pihoil­laan. Muis­ta vil­je­ly­kas­veis­ta mais­si, ohra, hirs­si, pavut, lins­sit ja monet vihan­nek­set ja hedel­mät menes­ty­vät myös hyvin. Seu­dul­la on pit­kään käy­ty kaup­paa myös puu­vil­lan, pel­la­van, kar­de­mum­man, kah­vin ja hun­ajan kal­tai­sil­la arvok­kail­la tuot­teil­la. Kuten useim­mis­sa osis­sa Lou­nais-Etio­pi­aa, asuk­kaat ovat maan­vil­je­li­jöi­tä ja kar­jan­hoi­ta­jia. Leh­miä, lam­pai­ta, vuo­hia ja kano­ja kas­va­te­taan mai­to­tuot­tei­den, lihan ja munien saa­mi­sek­si.

Kou­lu­tus­ti­lan­ne

Kaf­fan alu­een infra­struk­tuu­ri on nykyi­sin mel­ko kehit­ty­nyt­tä. Useim­piin kau­pun­kei­hin ja kyliin on tie­yh­teys. Kai­kil­la lap­sil­la on mah­dol­li­suus käy­dä kou­lua, joil­la­kin jopa opis­to- ja yli­opis­to­ta­sol­la. Alu­een pää­kau­pun­gis­sa Bon­gas­sa on yli­opis­to ja opet­ta­jan­kou­lu­tus­lai­tos. Kou­lu­jen ope­tus­kie­le­nä on yli­opis­to­ta­sol­le asti kafan kie­li, ylim­mil­lä luo­kil­la sitä käy­te­tään englan­nin rin­nal­la. Äidin­kie­lis­tä perus­o­pe­tus­ma­te­ri­aa­lia on kyl­lä saa­ta­vil­la, mut­ta sen lisä­nä käy­tet­tä­vä luku­ma­te­ri­aa­li puut­tuu eikä perus­o­pe­tus­ma­te­ri­aa­li sisäl­lä juu­ri lain­kaan perin­tei­siä ker­to­muk­sia. Kes­ki­mää­rin kol­me las­ta luo­kas­sa jou­tuu jaka­maan yhden äidin­kie­li­sen kir­jan.

Tsaa­ran­kie­li­nen väes­tö asuu Kaf­fan vuo­ris­toa­lu­een syr­jäi­sis­sä met­sis­sä. Useim­piin noin 15 kyläs­tä ei ole edes pääl­lys­tet­tyä tie­tä. Ihmi­set kul­ke­vat pit­kiä mat­ko­ja jalan vaih­taak­seen kah­via ja huna­jaa vaat­tei­siin ja muu­hun tar­peel­li­seen. Ter­vey­den­hoi­toa ei ole saa­ta­vil­la, ja jot­kut lap­set jou­tu­vat käve­le­mään tun­nin pääs­täk­seen kou­luun. Kou­lua käy­dään 11- tai 14-vuo­ti­aak­si, ja ope­tus­kie­le­nä on kafan tai amha­ran kie­li,  jois­ta kum­pi­kaan ei ole tsaa­ran­kie­li­sil­le lap­sil­le tut­tu. 

Tsaa­ran kiel­tä on tut­kit­tu jo jon­kin aikaa, ja sil­le on kehi­tet­ty toi­mi­va kir­joi­tus­jär­jes­tel­mä, jol­la on jul­kais­tu muu­ta­mia vih­ko­ja. Uusi tes­ta­ment­ti on tar­koi­tus jul­kais­ta vuon­na 2026. Kou­luo­pe­tuk­sen mate­ri­aa­le­ja ei kui­ten­kaan ole vie­lä saa­ta­vil­la aak­kos­tau­lua lukuu­not­ta­mat­ta. Useim­mat tsaa­ran kie­len opet­ta­jat eivät ole saa­neet peda­go­gis­ta kou­lu­tus­ta. Kos­ka kou­lu­tus on heik­ko­ta­sois­ta, asuk­kai­den elin­ta­so on run­sais­ta luon­non­va­rois­ta huo­li­mat­ta mata­la. Monet nai­set eivät esi­mer­kik­si tie­dä, kuin­ka he voi­si­vat käyt­tää ja yhdis­tel­lä ruo­ka-ainei­ta ali­ra­vit­se­muk­sen vält­tä­mi­sek­si. Las­ten on usein autet­ta­va van­hem­pi­aan maa­ti­lan töis­sä, hoi­det­ta­va kar­jaa ja haet­ta­va vet­tä kau­kaa. Jot­kut lap­set mene­vät kou­luun vain 12-vuo­ti­aa­na, toi­set jät­tä­vät kou­lun­käyn­nin 13-vuo­ti­aa­na men­näk­seen nai­mi­siin, ja osa per­heis­tä muut­taa kul­ta­kai­vo­sa­lueil­le parem­man toi­meen­tu­lon toi­vos­sa. Monet pojat kes­keyt­tä­vät kou­lun maa­ta­lous­töi­den vuok­si tai sik­si, he eivät ymmär­rä kou­lu­tuk­sen hyö­tyä.

Naon­kie­lis­ten tilan­ne on eri­lai­nen, kos­ka he ovat jo pit­kään elä­neet samoil­la alueil­la kafan­kie­lis­ten kans­sa. Monet lap­set kas­va­vat täs­sä kak­si­kie­li­ses­sä ympä­ris­tös­sä ja voi­vat käy­dä kafan­kie­li­siä kou­lu­ja. Jot­kut naon­kie­li­set kui­ten­kin asu­vat yhtä syr­jäi­sis­sä kylis­sä kuin tsaa­rayh­tei­sö. Näi­den kou­lu­jen luok­ka­huo­neet ovat huo­nos­ti varus­tel­tu­ja: heil­lä ei ole äidin­kie­li­siä kir­jo­ja, kir­jas­to­ja tai mitään luke­mi­seen tar­koi­tet­tua mate­ri­aa­lia. Kaik­ki ope­tus anne­taan kafan tai amha­ran kie­lel­lä. Ala­kou­lun opet­ta­jil­la on kui­ten­kin Bon­gan opet­ta­jan­kou­lu­tus­lai­tok­ses­sa suo­ri­tet­tu tut­kin­to. Vaik­ka kou­lu­tus­ta­so on parem­pi kuin tsaa­ro­jen paris­sa, tilan­ne äidin­kie­li­sen mate­ri­aa­lin suh­teen on hyvin huo­no, kos­ka kiel­tä ei ole tut­kit­tu vie­lä tar­peek­si hyvin.

Kou­lu­tuk­sen edis­tä­mi­sen tavoit­teet

Mitä sit­ten tar­vi­taan hyvä­ta­soi­sen äidin­kie­li­sen ope­tuk­sen saa­vut­ta­mi­seen, jos pide­tään mie­les­sä kuu­lui­sa afrik­ka­lai­nen sanon­ta “lap­sen kas­vat­ta­mi­seen tar­vi­taan koko kylä”? Tär­keim­mik­si tavoit­teik­si on nous­sut kol­me asi­aa: 1) sidos­ryh­mien tie­toi­suu­den lisää­mi­nen ja moti­voi­mi­nen otta­maan vas­tuu­ta ja omis­ta­juut­ta kiel­ten kehit­tä­mi­ses­tä perus­kou­luis­sa, 2) laa­duk­kaan äidin­kie­li­sen ja lap­sil­le kult­tuu­ri­ses­ti mer­ki­tyk­sel­li­sen ope­tus­ma­te­ri­aa­lin tuot­ta­mi­nen ja 3) hyvä­ta­soi­sen kou­lu­tuk­sen tar­joa­mi­nen pilot­ti­kou­lu­jen opet­ta­jil­le.

Toi­vom­me ja odo­tam­me, että näin ede­ten las­ten näky tule­vai­suu­des­ta para­nee. Kun he ymmär­tä­vät kiin­nos­ta­vas­ti kuvi­tet­tua ope­tus­ma­te­ri­aa­lia omal­la äidin­kie­lel­lään, he voi­vat   löy­tää yhtey­den heil­le tut­tuun tari­na­pe­rin­tee­seen ja kult­tuu­riin ja kokea kou­lun mer­ki­tyk­sel­li­sek­si. Toi­vom­me uuden moti­vaa­tion leviä­vän niin, että van­hem­mat kan­nus­ta­vat poi­ki­aan ja tyt­tä­ri­ään suo­rit­ta­maan kou­lun lop­puun, saa­vut­ta­maan poten­ti­aa­lin­sa ja kas­va­maan vas­tuul­li­sik­si yhtei­sön­sä jäse­nik­si.
Teks­ti: Ute Olschowy, Wyclif­fe Ethio­pia

Lue lisää Etio­pian perus­o­pe­tus­hank­kees­ta.