Kaffan luonto ja elinkeinot
Etiopiassa sijaitseva entinen Kaffan maakunta, jossa on Unescon biosfäärialue, sijaitsee kauniilla ja hedelmällisellä seudulla keskimäärin 1,5 kilometrin korkeudella merenpinnasta. Ilmasto on leuto ja vuotuinen sademäärä on kolme kertaa suurempi kuin Suomessa. Kaffan alueen asukkaat muodostuvat kolmesta etnisestä ryhmästä: kafa-, nao- ja tsaara-yhteisöistä.
Nimensä mukaisesti Kaffaa pidetään arabiankahvin alkuperäisenä kotiseutuna. Rehevistä metsistä löytyy villejä kahvipensaita, ja monet kasvattavat kahvia pihoillaan. Muista viljelykasveista maissi, ohra, hirssi, pavut, linssit ja monet vihannekset ja hedelmät menestyvät myös hyvin. Seudulla on pitkään käyty kauppaa myös puuvillan, pellavan, kardemumman, kahvin ja hunajan kaltaisilla arvokkailla tuotteilla. Kuten useimmissa osissa Lounais-Etiopiaa, asukkaat ovat maanviljelijöitä ja karjanhoitajia. Lehmiä, lampaita, vuohia ja kanoja kasvatetaan maitotuotteiden, lihan ja munien saamiseksi.
Koulutustilanne
Kaffan alueen infrastruktuuri on nykyisin melko kehittynyttä. Useimpiin kaupunkeihin ja kyliin on tieyhteys. Kaikilla lapsilla on mahdollisuus käydä koulua, joillakin jopa opisto- ja yliopistotasolla. Alueen pääkaupungissa Bongassa on yliopisto ja opettajankoulutuslaitos. Koulujen opetuskielenä on yliopistotasolle asti kafan kieli, ylimmillä luokilla sitä käytetään englannin rinnalla. Äidinkielistä perusopetusmateriaalia on kyllä saatavilla, mutta sen lisänä käytettävä lukumateriaali puuttuu eikä perusopetusmateriaali sisällä juuri lainkaan perinteisiä kertomuksia. Keskimäärin kolme lasta luokassa joutuu jakamaan yhden äidinkielisen kirjan.
Tsaarankielinen väestö asuu Kaffan vuoristoalueen syrjäisissä metsissä. Useimpiin noin 15 kylästä ei ole edes päällystettyä tietä. Ihmiset kulkevat pitkiä matkoja jalan vaihtaakseen kahvia ja hunajaa vaatteisiin ja muuhun tarpeelliseen. Terveydenhoitoa ei ole saatavilla, ja jotkut lapset joutuvat kävelemään tunnin päästäkseen kouluun. Koulua käydään 11- tai 14-vuotiaaksi, ja opetuskielenä on kafan tai amharan kieli, joista kumpikaan ei ole tsaarankielisille lapsille tuttu.
Tsaaran kieltä on tutkittu jo jonkin aikaa, ja sille on kehitetty toimiva kirjoitusjärjestelmä, jolla on julkaistu muutamia vihkoja. Uusi testamentti on tarkoitus julkaista vuonna 2026. Kouluopetuksen materiaaleja ei kuitenkaan ole vielä saatavilla aakkostaulua lukuunottamatta. Useimmat tsaaran kielen opettajat eivät ole saaneet pedagogista koulutusta. Koska koulutus on heikkotasoista, asukkaiden elintaso on runsaista luonnonvaroista huolimatta matala. Monet naiset eivät esimerkiksi tiedä, kuinka he voisivat käyttää ja yhdistellä ruoka-aineita aliravitsemuksen välttämiseksi. Lasten on usein autettava vanhempiaan maatilan töissä, hoidettava karjaa ja haettava vettä kaukaa. Jotkut lapset menevät kouluun vain 12-vuotiaana, toiset jättävät koulunkäynnin 13-vuotiaana mennäkseen naimisiin, ja osa perheistä muuttaa kultakaivosalueille paremman toimeentulon toivossa. Monet pojat keskeyttävät koulun maataloustöiden vuoksi tai siksi, he eivät ymmärrä koulutuksen hyötyä.
Naonkielisten tilanne on erilainen, koska he ovat jo pitkään eläneet samoilla alueilla kafankielisten kanssa. Monet lapset kasvavat tässä kaksikielisessä ympäristössä ja voivat käydä kafankielisiä kouluja. Jotkut naonkieliset kuitenkin asuvat yhtä syrjäisissä kylissä kuin tsaarayhteisö. Näiden koulujen luokkahuoneet ovat huonosti varusteltuja: heillä ei ole äidinkielisiä kirjoja, kirjastoja tai mitään lukemiseen tarkoitettua materiaalia. Kaikki opetus annetaan kafan tai amharan kielellä. Alakoulun opettajilla on kuitenkin Bongan opettajankoulutuslaitoksessa suoritettu tutkinto. Vaikka koulutustaso on parempi kuin tsaarojen parissa, tilanne äidinkielisen materiaalin suhteen on hyvin huono, koska kieltä ei ole tutkittu vielä tarpeeksi hyvin.
Koulutuksen edistämisen tavoitteet
Mitä sitten tarvitaan hyvätasoisen äidinkielisen opetuksen saavuttamiseen, jos pidetään mielessä kuuluisa afrikkalainen sanonta “lapsen kasvattamiseen tarvitaan koko kylä”? Tärkeimmiksi tavoitteiksi on noussut kolme asiaa: 1) sidosryhmien tietoisuuden lisääminen ja motivoiminen ottamaan vastuuta ja omistajuutta kielten kehittämisestä peruskouluissa, 2) laadukkaan äidinkielisen ja lapsille kulttuurisesti merkityksellisen opetusmateriaalin tuottaminen ja 3) hyvätasoisen koulutuksen tarjoaminen pilottikoulujen opettajille.
Toivomme ja odotamme, että näin edeten lasten näky tulevaisuudesta paranee. Kun he ymmärtävät kiinnostavasti kuvitettua opetusmateriaalia omalla äidinkielellään, he voivat löytää yhteyden heille tuttuun tarinaperinteeseen ja kulttuuriin ja kokea koulun merkitykselliseksi. Toivomme uuden motivaation leviävän niin, että vanhemmat kannustavat poikiaan ja tyttäriään suorittamaan koulun loppuun, saavuttamaan potentiaalinsa ja kasvamaan vastuullisiksi yhteisönsä jäseniksi.
Teksti: Ute Olschowy, Wycliffe Ethiopia
Lue lisää Etiopian perusopetushankkeesta.
