Laa­tua

Nepa­lin syr­jäis­ten aluei­den kou­luis­sa opet­ta­jil­la on ollut tapa­na kir­joit­taa sekä kysy­myk­set ja vas­tauk­set tau­lul­le. Oppi­lai­den teh­tä­vä­nä on tois­taa ne opet­ta­jan peräs­sä ja ope­tel­la ulkoa. Täl­lai­nen opis­ke­lu ei tue lap­sen luo­vuu­den ja oman ajat­te­lun kehi­tys­tä. Äidin­kie­li­seen oppi­mi­seen perus­tu­vat ope­tus­me­ne­tel­mät puo­les­taan tuke­vat.

Äidin­kie­li­sen oppi­mi­sen ope­tus­me­ne­tel­mät otet­tiin lho­mien esi­kou­luis­sa käyt­töön jo vuon­na 2016 ja vuot­ta myö­hem­min myös Ulko­mi­nis­te­riö aloit­ti hank­keel­le talou­del­li­sen tuen. Nepa­li­lai­nen NELHOS, Wyclif­fe Raa­ma­tun­kään­tä­jien kump­pa­ni­jär­jes­tö, kou­lut­ti opet­ta­jia työs­ken­tel­mään uudel­la taval­la. Yang­mo Bho­te on yksi näis­tä kou­lu­te­tuis­ta opet­ta­jis­ta. Kou­lu­tuk­sen jäl­keen opet­ta­ja käyt­ti näi­tä uusia toi­min­ta­ta­po­ja ja mate­ri­aa­le­ja opet­taes­saan kaik­kia oppiai­nei­ta.

“Ensin se oli minul­le hyvin vai­ke­aa opet­taa niin, sil­lä sel­lais­ta ope­tus­pe­rin­net­tä ei ole ollut kyläs­säm­me”, sanoo Yang­mo. Mate­ma­tii­kan opet­ta­mi­nen oli hänen mukaan­sa vai­keam­paa kuin mui­den ainei­den.

Nyt Pop­ti Van­jy­an­gin esi­kou­lai­set ovat muut­tu­neet pal­jon äidin­kie­leen perus­tu­van ope­tuk­sen ja muut­tu­nei­den ope­tus­me­ne­tel­mien kaut­ta. He osaa­vat rat­kais­ta yksin­ker­tai­sia mate­maat­ti­sia teh­tä­viä käyt­täen tik­ku­ja, pik­ku­ki­viä ja las­ke­mal­la sor­mil­laan.

Uudet ope­tus­ma­te­ri­aa­lit ja ‑mene­tel­mät eivät ole vain hel­pot­ta­neet oppi­mis­pro­ses­sia, vaan sitä kaut­ta myös las­ten kyky aja­tel­la ja luo­vuus ovat kehit­ty­neet.

“Olen näh­nyt oppi­lai­den kysee­na­lais­ta­van ja esit­tä­vän omia kysy­myk­si­ään”, sanoo Yang­mu.

Äidin­kie­leen perus­tu­van ope­tuk­sen toi­min­ta­ta­vat ja mate­ri­aa­lit ovat vai­kut­ta­neet posi­tii­vi­ses­ti las­ten  kou­lu­tuk­seen ja teh­neet sii­tä laa­duk­kaam­paa.

Teks­ti on osa Nel­hos-jär­jes­tön rapor­toin­tia.