Nepalin syr­jäis­ten aluei­den kouluis­sa opet­ta­jil­la on ollut tapana kir­joit­taa sekä kysymyk­set ja vas­tauk­set taul­ulle. Oppi­laiden tehtävänä on tois­taa ne opet­ta­jan perässä ja opetel­la ulkoa. Täl­lainen opiskelu ei tue lapsen luovu­u­den ja oman ajat­telun kehi­tys­tä. Äidinkieliseen oppimiseen perus­tu­vat ope­tus­menetelmät puolestaan tuke­vat.

Äidinkielisen oppimisen ope­tus­menetelmät otet­ti­in lhomien esik­ouluis­sa käyt­töön jo vuon­na 2016 ja vuot­ta myöhem­min myös Ulko­min­is­ter­iö aloit­ti han­kkeelle taloudel­lisen tuen. Nepalilainen NELHOS, Wycliffe Raa­matunkään­täjien kump­pani­jär­jestö, koulut­ti opet­ta­jia työsken­telmään uudel­la taval­la. Yang­mo Bhote on yksi näistä koulute­tu­ista opet­ta­jista. Koulu­tuk­sen jäl­keen opet­ta­ja käyt­ti näitä uusia toim­intat­apo­ja ja mate­ri­aale­ja opet­taes­saan kaikkia oppi­ainei­ta.

“Ensin se oli minulle hyvin vaikeaa opettaa niin, sillä sellaista opetusperinnettä ei ole ollut kylässämme”, sanoo Yangmo. Matematiikan opettaminen oli hänen mukaansa vaikeampaa kuin muiden aineiden.

Nyt Pop­ti Van­jyan­gin esik­oulaiset ovat muut­tuneet paljon äidinkieleen perus­tu­van opetuk­sen ja muut­tunei­den ope­tus­menetelmien kaut­ta. He osaa­vat ratkaista yksinker­taisia matemaat­tisia tehtäviä käyt­täen tikku­ja, pikkukiviä ja laske­mal­la sormil­laan.

Uudet ope­tus­ma­te­ri­aalit ja ‑menetelmät eivät ole vain helpot­ta­neet oppimis­pros­es­sia, vaan sitä kaut­ta myös las­ten kyky ajatel­la ja luovu­us ovat kehit­tyneet.

“Olen näh­nyt oppi­laiden kyseenalais­ta­van ja esit­tävän omia kysymyk­siään”, sanoo Yang­mu.

Äidinkieleen perus­tu­van opetuk­sen toim­intata­vat ja mate­ri­aalit ovat vaikut­ta­neet posi­ti­ivis­es­ti las­ten  koulu­tuk­seen ja tehneet siitä laadukkaam­paa.

Tek­sti on osa Nel­hos-jär­jestön rapor­toin­tia.