Lapset iloitsevat durumankielisistä kirjoista

Beja ja hänen kolme ystäväänsä: Nadzuwa, Zainab ja Mwaka ovat Miyanin koulun oppilata. Aloittaessaan ensimmäisen luokan vuonna 2018 he eivät osanneet aakkosia eivätkä uskaltaneet sanoa luokassa ajatuksiaan ääneen.  Nancy, joka oli heidän opettajansa, oli huolissaan siitä, että nämä oppilaat tulisivat kohtaamaan oppimisvaikeuksia. Hän oli kuitenkin osallistunut äidinkielisen oppimisen koulutukseen, jossa Lue lisää…

Kun syöminen ei riitä

”Lukeminen on kuin syömistä, kirjoittaminen kuin ruuan laittamista.” Näin totesi etiopialainen työtoverini, kun keskustelimme kirkon lukutaito-opetuksen haasteista konson kielialueella Etiopiassa.  Toden totta! Vaikka lukemaan oppiminen ei ole helppoa yhteisössä, jossa tekstejä on tarjolla niukasti eikä kirjoitusta näe teillä ja aitovierillä, kirjoittamisen oppiminen on vielä vaikeampaa.  Eräs kirkon lukutaitoluokan käynyt seurakuntalainen Lue lisää…

Muutakin kuin lukutaitoa

Äidinkielisiä esikouluja on lhomialueella nyt 14 valtion ylläpitämissä kouluissa. Lhomikylät sijaitsevat Himalajan vuoristossa, joten esikouluissa vieraileminen vaatii kävelyä ylös ja alas pitkin vuoristopolkuja. Koska esikoulutyötä tekevän NELHOS-järjestön toimisto on Kathmandussa, on järjestössä kaksi kenttäkoordinaattoria, joiden tehtävänä on kiertää esikouluja kuukausittain. Koordinaattorit, Dawa Sangbu ja Ridar Siru, asuvat vuoristossa lhomikylissä perheidensä Lue lisää…

Äidinkieli, kaiken alku

Usein täällä Keniassa uskotaan virheellisesti, että äidinkielen käyttäminen opetuksessa johtaa oppijan täydelliseen akateemiseen epäonnistumiseen. Näin ollen lukutaidottomuus kasvaa jatkuvasti yhteisöissä, kun opetus on oppijoille vieraalla kielellä. Siksi BTL (Bible Translation and Literacy Kenia) tekee työtä äidinkielisen oppimisen hankkeessa. Tämä on yksi niistä muutamista lukutaito-ohjelmista Keniassa, jossa lasten (tai ylipäätään oppijoiden) Lue lisää…

Yhteisön aika

Ei ole kannattavaa eikä etenkään kestävää, jos erilaiset hankkeet ovat vain ja ainoastaan järjestöjen harteilla. Yhteisöjen on myös otettava itse vastuu ja toimittava. Lhominkielisen esikoulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja kertoo, että he – vanhemmat – haluavat olla mukana. He ovat nähneet, mitä hyvää esikoulu on saanut aikaan heidän lapsissaan. “Me esimerkiksi seuraamme Lue lisää…

Lukutaitokurssilta korkeakouluun

Ngeruk Bhote, 19-vuotias lhominuori, asuu Seksilan kylässä Nepalissa. Jo lapsena Ngeruk haaveili siitä, että saisi käydä koulua ja oppia. Se ei kuitenkaan ollut mahdollista eikä näin myöskään korkeakoulu tullut tuolloin kysymykseen.   Vanhempieni lukutaidottomuuden ja taloudellisten haasteiden vuoksi en pystynyt käymään koulua nuorena. Perheemme vanhimpana poikana minun tehtäväni oli tehdä Lue lisää…

Tyhjä sivu

Tyhjä sivu edessäni.  Monta päällekkäin.        Vain valkoinen paperi. Valkoinen, tai vaalea, ohut paperi.  Vai onko sittenkään? Jokin musta kuvio kiertää sivulla. Siristän silmiäni. En saa selvää. No nyt.  Kirjaimia! Peräkkäin. Ne muodostavat varmasti sanoja.    Sanoja. Nyt näen. Jotkin sanoista ovat tuttuja. Ainakin etäisesti. Toiset ovat minulle Lue lisää…

Isä, haluan esikouluun!

Perheenisä kertoo omasta näkökulmastaan siitä, mitä äidinkielinen esikoulu merkitsee. Asun perheeni kanssa melko kaukana kylästä. Kaksi lapsistamme ovat jo koulussa, ensimmäisellä ja toisella luokalla. Nuorimmainen on vasta kaksivuotias. Vanhin lapsistamme ei ole käynyt esikoulua, mutta keskimmäinen on. Vaikka matka kouluun on pitkä, pyysi lapseni päästä esikouluun. “Isä, haluan esikouluun!” Lapsen Lue lisää…

Lähetin lapseni esikouluun

Pitkällä ruskealla puupenkillä istuu kolme naista, pikkuinen esikoululainen istuu heidän välissään. Vilkkaasti selittäen naiset kertovat elämästään – ja lhominkielisestä esikoulusta.  Ennen lapset menivät suoraan ensimmäiselle luokalle, joka käydään nepalin kielellä. Nyt ennen ensimmäistä luokkaa käydään lhominkielinen esikoulu ja ensimmäisellekin luokalle on tehty lhominkielinen oppimateriaali. “Muutos on iso. Nyt lapset oppivat Lue lisää…

5 faktaa lhominkielisestä esikoulusta

Mitä esikoulu saa aikaan? Mitä lhomien parissa tapahtuu? Mitä hyötyä esikoulusta on? Tässä viisi faktaa esikoulusta: 1. Lapset pyytävät päästä kouluun ja käyvät koulussa. 2. Lapset ovat innoissaan ja kertovat oppimastaan kotona. 3. Vanhemmat eivät lähetä enää automaattisesti sisäoppilaitokseen. 4. Viranomaiset ovat huomanneet äidinkielen tuomat edut. 5. Oppimistulokset ovat parempia Lue lisää…