PEOUNGPAKA JANYAWONG, tai ystävien kesken yksinkertaisemmin Kaa, syntyi vuonna 1976 Pohjois-Thaimaassa. Hän on ollut syntymästään lähtien kuuro, perhe kuitenkin halusi Kaan pääsevän kouluun muiden lasten tavoin. Koulutus ja kuurojen aseman parantaminen ovat olleet Kaan elämän kantavia ajatuksia. Kaan viimeisin tutkinto, erityispedagogiikan maisteri, on vuodelta 2015. Opintojensa ohella Kaa on toiminut aktiivisesti kuurojen opettajana ja tulkkina sekä viittomakielisen seurakunnan jäsenenä Bangkokissa. Viimeiset vuodet hän on valmistautunut Wycliffe Thaimaan jäsenenä SILin Globaalin viittomakielisen työn tehtäviin.
Kaa vierailee Suomessa 23.8.-30.9.2025. Matkallaan Kaa kertoo Thaimaan tilanteesta, omasta taustastaan ja näkynsä avautumisesta rajoja ylittävässä lähetystyössä. Matkan tärkeä tavoite on myös tutustua Suomen kuurojen ja viitomakielisten tilanteeseen vierailemalla sitä valottavissa instituutioissa eri puolilla Suomea. Suomalaisten Thaimaassa tekemä lähetystyö on myös Kaan vierailun alkusyy. Kaan täti oli aktiivinen Bangkokin luterilaisessa seurakunnassa. Seurakunnan kautta suomalaiset lähetystyöntekijät tutustuivat myös Kaahan: vuosikymmeniä sitten syntynyt ystävyys on kestänyt ja tuo Kaan nyt kolmannen kerran matkalle Suomeen.
Kuurot, viittomakieliset & SIL Globalin viittomakielinen työ
WHO:n arvion mukaan n. 5 % maailman väestöstä kärsii kuuron alentumasta, joka vaatii kuntoutusta. Suomessa on n. 5500 viittomakielin käyttäjää, heitä täysin kuuroja on n. 3000. (https://kuurojenliitto.fi/viittomakieliset). Thaimaassa kuuroja on yli 430 000 (Peoungpaka Janyawong).
Viittomakieliset
Kuurojen liiton mukaan viittomakieliset voivat olla kuuroja, huonokuuloisia tai kuulevia. Kuuroutta voidaan määritellä monesta eri näkökulmasta, mutta kuurot itse pitävät itseään ensisijaisesti kieli- ja kulttuurivähemmistönä, viittomakielisinä.
Viittomakielisistä osa oppii viittomakielen jo kotona kuuroilta vanhemmiltaan. Enemmistö kuuroista syntyy kuitenkin kuuleville vanhemmille, joille avautuu lapsen kautta mahdollisuus oppia uusi kieli. Myös kuulolaitetta tai sisäkorvaistutetta käyttävät voivat olla viittomakielisiä. Viittomakielisyys ei riipu kuulon asteesta, vaan ratkaisevaa on viittomakielen käyttö ja yhteisöön samaistuminen.
Viittomakieliset & Raamattu
Kielitieteilijät arvioivat maailman viittomakieliä olevan 149, SIL arvioi eri viittomakielien määrän nousevan jopa yli 400:aan. Raamatun tekstejä on käännetty eri maiden viittomakielille, mutta järjestelmällistä raamatunkäännöstyötä on tehty vasta vähän. Euroopassa kieliyhteisöt, joilla ei vielä ole Raamattua omalla kielellään, ovat pääasiassa viittomakielisiä tai romanikieliä puhuvia.
Teksti: Elisa Nousiainen
