koulu
Lap­set ymmär­tä­vät ope­tus­ta ja oppi­vat parem­min, kun saa­vat käy­dä kou­lua omal­la äidin­kie­lel­lään. (Kuva: Jou­ni Mäke­lä)

Hana Gage on kotoi­sin Alen alu­eel­ta Etio­pias­ta. Hän on 32-vuo­tias, nai­mi­sis­sa ja nel­jän lap­sen äiti. Kak­si van­hin­ta tytär­tä käy­vät ala­kou­lua ja kuusi­vuo­tias tytär on aloit­ta­nut esi­kou­lun.

 Hana on kotiäi­ti, mut­ta hän tukee per­heen­sä toi­meen­tu­loa hoi­ta­mal­la myös pien­tä maa­ti­laa. Hänen päi­vän­sä alkaa var­hain aamul­la, jol­loin hän hakee vet­tä joes­ta. Sen jäl­keen hän val­mis­taa aamiai­sen lap­sil­leen, ruok­kii eläi­met ja menee maa­pals­tal­leen. Kun hän palaa siel­tä, hän kerää polt­to­pui­ta ja ruok­kii kar­jan.

Hana Gage
Hana Gage (Kuva: SIL Etio­pia)

Kou­lus­ta pois jät­täy­ty­mi­nen

Aikai­sem­man kou­lu­tus­jär­jes­tel­män aika­na Hana ilmoit­tau­tui ensim­mäi­sel­le luo­kal­le, mut­ta jäi pois kou­lus­ta ennen luo­kan lop­pua. Vaik­ka oppi­mi­nen kiin­nos­ti hän­tä, sii­nä oli monia haas­tei­ta. Sii­hen aikaan maa­seu­tu­yh­tei­söis­sä kou­lu­tus­ta ei pidet­ty kovin tär­keä­nä. Hanan asuin­seu­dul­la ei ollut myös­kään kovin mon­ta kou­lua käy­nyt­tä nais­ta, jot­ka oli­si­vat voi­neet olla esi­ku­vi­na. Lisäk­si ope­tus­kie­li ei ollut hänen äidin­kie­len­sä, mikä teki oppi­mi­sen vai­keak­si. Näi­den ja mui­den haas­tei­den takia Hanan oli jätet­tä­vä kou­lun­käyn­ti kes­ken.

 ”Nyt kun näen, miten maa­il­ma on kehit­ty­nyt, ymmär­rän ettei mitään saa­vu­te­ta ilman kou­lu­tus­ta”, Hana ker­too. ”Kadun, että jätin kou­lun­käyn­nin lap­suu­des­sa. Kun en ole osan­nut lukea enkä kir­joit­taa, olen tun­te­nut itse­ni vähem­män arvok­kaak­si.”

Luke­maan oppi­mi­nen

Kun Hana kuu­li äitien luku­tai­to-ohjel­mas­ta alu­eel­laan, hän ilmoit­tau­tui heti mukaan. Hän oli onnel­li­nen sii­tä, että ope­tus tapah­tui hänen äidin­kie­lel­lään, ja se lisä­si myös hänen kiin­nos­tus­taan. ”Nyt, kii­tos Juma­lal­le, esio­pe­tus­hank­keen kaut­ta luo­dun mah­dol­li­suu­den avul­la olen alka­nut tun­nis­taa kir­jai­mia ja lukea”, Hana sanoo. Hän pys­tyy myös tuke­maan ja ohjaa­maan esi­kou­lua käy­vää tytär­tään.

Äitien lukutaitoryhmä
Äitien luku­tai­to­ryh­mä (Kuva: SIL Etio­pia)

Äidin­kie­lel­lä oppi­mi­nen on tuo­nut monia myön­tei­siä muu­tok­sia Hanan las­ten kou­lun­käyn­tiin. Aikai­sem­min kou­lus­sa ope­tet­tiin kie­lel­lä, jota lap­set eivät ymmär­tä­neet, joten he eivät käsit­tä­neet tai omak­su­neet täy­sin ope­tet­tua asi­aa. Nyt lap­set ymmär­tä­vät parem­min ja luke­mi­nen ja kir­joit­ta­mi­nen on hel­pom­paa. Äidin­kie­li­nen ope­tus on aut­ta­nut myös Hanaa. Aikai­sem­min hän ei tien­nyt, mitä lap­set oppi­vat kou­lus­sa. Nyt hän voi seu­ra­ta hei­dän oppi­mis­taan. Lisäk­si se aut­taa Hanaa käyt­tä­mään puhe­lin­ta ja teke­mään muis­tiin­pa­no­ja.

 Hana koros­taa sitä, että van­hem­pien osal­lis­tu­mi­sel­la on kes­kei­nen roo­li las­ten oppi­mi­sen onnis­tu­mi­ses­sa. Hän toi­voo, että äitien luku­tai­to-ohjel­ma jat­kui­si ja laa­jen­tui­si muil­le­kin alueil­le, niin että kaik­ki äidit, jot­ka eivät osaa lukea tai kir­joit­taa, voi­si­vat osal­lis­tua sii­hen.

Äitien luku­tai­to-ohjel­ma on osa­na SIL Etio­pian äidin­kie­lis­tä esi­kou­lu­han­ket­ta. Ohjel­man tavoit­tee­na on lisä­tä äitien luku­tai­toa ja osal­li­suut­ta las­ten­sa kou­lu­tuk­seen.

Teks­ti: SIL Etio­pia

Lue lisää SIL Etio­pian esi­kou­lu­hank­kees­ta.