Elina Smeds

koulu

Esio­pe­tus­han­ke aut­taa myös äite­jä: “Olen alka­nut tun­nis­taa kir­jai­mia ja lukea”

Hana Gage on kotoi­sin Alen alu­eel­ta Etio­pias­ta. Hän on 32-vuo­­tias, nai­mi­sis­sa ja nel­jän lap­sen äiti. Kak­si van­hin­ta tytär­tä käy­vät ala­kou­lua ja kuusi­vuo­tias tytär on aloit­ta­nut esi­kou­lun.  Hana on kotiäi­ti, mut­ta hän tukee per­heen­sä toi­meen­tu­loa hoi­ta­mal­la myös pien­tä maa­ti­laa. Hänen päi­vän­sä alkaa var­hain aamul­la, jol­loin hän hakee vet­tä joes­ta. Sen jäl­keen Lue lisää

sitten
Kotitalousaskareiden tekoa ormien kylässä syyskuussa 2025. (Kuva: Jouni Mäkelä)

Äidin­kie­li­nen ope­tus muut­taa lap­se­ni elä­mää

Nime­ni on Mariam, olen kah­dek­san lap­sen äiti ja kuu­lun Kenian ormien pai­men­to­lai­syh­tei­söön. Päi­vii­ni kuu­luu enim­mäk­seen talous­as­ka­rei­ta, mut­ta minul­la on myös pie­ni yri­tys per­hee­ni elät­tä­mi­sek­si. Menin nai­mi­siin hyvin nuo­re­na kult­tuu­ri­ni tapo­jen mukai­ses­ti. Seit­se­mäs lap­se­ni Yusuf Baka­ri on täl­lä het­kel­lä esi­kou­lus­sa. Lap­suu­des­sa­ni minul­la ei ollut kos­kaan mah­dol­li­suut­ta käy­dä kou­lua lop­puun. Pys­tyin suo­rit­ta­maan Lue lisää

sitten
Opettajat

Opet­ta­jat oppi­vat lisää äidin­kie­les­tään

Tam­mi­kuus­sa kut­suim­me Etio­pian pää­kau­pun­kiin Addis Abe­baan 18 opet­ta­jaa niis­tä kou­luis­ta, jot­ka osal­lis­tu­vat äidin­kie­li­sen perus­o­pe­tuk­sen kokei­luun. Heil­le jär­jes­tet­tiin lyhyt kurs­si kafan, naon (nayi) ja tsaa­ran kie­len ymmär­tä­mi­ses­tä ja opet­ta­mi­ses­ta. Lyhyi­tä ker­to­muk­sia Opet­ta­jien eri­lais­ten kou­lu­tus­taus­to­jen takia oli haas­ta­vaa saa­da kaik­ki ymmär­tä­mään kiel­tä saman­ta­soi­ses­ti. Naon kiel­tä ei ole vie­lä tut­kit­tu pal­jon, ja jot­kut Lue lisää

sitten
Chhiring

Kou­lu­tus muut­ti opet­ta­jan työn

Nepa­lin lho­mien kan­sa­lais­jär­jes­tön NEL­HO­Sin tar­joa­ma kou­lu­tus vah­vis­taa Hima­la­jan vuo­ris­tos­sa työs­ken­te­le­vien opet­ta­jien ammat­ti­tai­toa: “Meil­lä ei ollut aavis­tus­ta­kaan, että täl­lai­sia ope­tus­me­ne­tel­miä on edes ole­mas­sa.” “Englan­nin opet­ta­mi­nen maa­seu­dun kou­luis­sa oli ennen hyvin haas­teel­lis­ta”, ker­too Chh­ring, joka toi­mii perus­kou­lun englan­nin kie­len opet­ta­ja­na Bhotk­ho­lan kun­nas­sa Hima­la­jan vuo­ris­tos­sa. Oppi­laat eivät olleet kiin­nos­tu­nei­ta, ja opet­ta­jil­la oli käy­tös­sä Lue lisää

sitten
Lhomit ovat ylpeitä kielestään ja ylläpitävät hyviä suhteita naapurikieliryhmiin

Lho­mit ovat ylpei­tä kie­les­tään ja yllä­pi­tä­vät hyviä suh­tei­ta naa­pu­ri­kie­li­ryh­miin

Nepa­lin koil­lis­osas­sa asu­vien lho­mien ja nawo­jen kes­kuu­des­sa moni­kie­li­syys on joka­päi­väis­tä. Lho­mia ja naa­pu­ri­kiel­tä nawan lisäk­si he puhu­vat nepa­lia, kan­sal­lis­kiel­tä, jota käy­te­tään ensi sijas­sa viral­li­siin tar­koi­tuk­siin, kou­luis­sa ja kom­mu­ni­koin­tiin ulko­puo­lis­ten kans­sa. Englan­tia ope­te­taan kou­luis­sa, mut­ta käy­te­tään vain vähän. Men­nei­syy­des­sä van­hem­mat suku­pol­vet puhui­vat vain lho­mia tai nawaa, ja tämän takia kom­mu­ni­koin­ti val­tion Lue lisää

sitten
Äidinkieli ilmentää paikallista kulttuuria ja etnistä identiteettiä

Äidin­kie­li ilmen­tää pai­kal­lis­ta kult­tuu­ria ja etnis­tä iden­ti­teet­tiä

Moni­kie­li­syys on koko Saha­ran ete­lä­puo­lis­ta Afrik­kaa kos­ke­va ilmiö. Sii­tä huo­li­mat­ta Etio­pia poik­ke­aa Kenian ja Ugan­dan kal­tai­sis­ta mais­ta, jois­sa useim­mat puhu­tuis­ta kie­lis­tä kuu­lu­vat yhteen kie­li­ryh­mään, ban­tu­kie­liin. Etio­pias­sa taas puhu­taan Afri­kan sar­ven his­to­rian vuok­si 80 kiel­tä, jot­ka kuu­lu­vat nel­jään eri kie­li­ryh­mään. Maan kes­­ki- ja poh­joi­so­sis­sa puhu­taan see­mi­läi­siä kie­liä (joi­hin maan tär­kein kie­li, Lue lisää

sitten
sisu ja usko

Sisu ja usko

”Hän on kuin puu, vet­ten äärel­le istu­tet­tu: se antaa hedel­män ajal­laan, eivät­kä sen leh­det lakas­tu.” Psal­mi 1:3 Suo­ma­lai­set ovat ylpei­tä sisuk­kuu­des­taan. Sii­hen on syy­tä­kin. Sisu on enem­män kuin sisäis­tä päät­tä­väi­syyt­tä tai kes­tä­vyyt­tä. Se tuo mie­leen puun, joka kas­vaa vir­ran var­rel­la, kes­tää ark­ti­sen tal­ven anka­rat olo­suh­teet vuo­si vuo­den jäl­keen, mut­ta joka kui­ten­kin Lue lisää

sitten
Monikielisyyden arki: Uhkia ja mahdollisuuksia yhteisöille

Moni­kie­li­syy­den arki: Uhkia ja mah­dol­li­suuk­sia yhtei­söil­le

Lou­­nais-Etio­­pian Kon­­so- ja ja Ale-alueil­­la puhu­taan kon­son ja alen kiel­tä äidin­kie­le­nä, mut­ta ihmi­set käyt­tä­vät usein myös amha­raa, oro­moa tai gamoa – alu­een ylei­sim­min puhut­tu­ja kie­liä – tai jopa diras­hen tai tsa­ma­kon kiel­tä. Kau­pun­geis­sa, ter­veys­pal­ve­luis­sa, lii­ken­tees­sä ja toreil­la ihmi­set käyt­tä­vät yllä mai­nit­tu­ja eri kie­liä kom­mu­ni­koi­dak­seen yhtei­sön eri ryh­mien kans­sa. Kui­ten­kin ne, Lue lisää

sitten
Monikielisyys helpottaa kommunikaatiota, mutta voi johtaa kulttuurin häviämiseen

Moni­kie­li­syys hel­pot­taa kom­mu­ni­kaa­tio­ta, mut­ta voi joh­taa kult­tuu­rin häviä­mi­seen

Digot asu­vat Itä-Afri­­kan ran­ni­kol­la, pää­asias­sa Kenian ete­lä­osas­sa. Hei­dän asut­ta­mal­laan alu­eel­la ylei­ses­ti käy­tös­sä ole­vat kie­let ovat digo sekä swa­hi­li. Lisäk­si englan­tia käy­te­tään kou­luis­sa ja hal­lin­non viral­li­ses­sa vies­tin­näs­sä. On kui­ten­kin hyvin taval­lis­ta, että ihmi­set käyt­tä­vät aina­kin kah­ta kiel­tä saman­ai­kai­ses­ti vaih­ta­mal­la yhdes­tä kie­les­tä toi­seen. Yhtei­sös­sä, jos­sa on eri-ikäi­­siä ihmi­siä, käy­te­tään swa­hi­lia ja digoa Lue lisää

sitten