Artikkeli

sisu ja usko

Sisu ja usko

”Hän on kuin puu, vet­ten äärel­le istu­tet­tu: se antaa hedel­män ajal­laan, eivät­kä sen leh­det lakas­tu.” Psal­mi 1:3 Suo­ma­lai­set ovat ylpei­tä sisuk­kuu­des­taan. Sii­hen on syy­tä­kin. Sisu on enem­män kuin sisäis­tä päät­tä­väi­syyt­tä tai kes­tä­vyyt­tä. Se tuo mie­leen puun, joka kas­vaa vir­ran var­rel­la, kes­tää ark­ti­sen tal­ven anka­rat olo­suh­teet vuo­si vuo­den jäl­keen, mut­ta joka kui­ten­kin Lue lisää

sitten
Äidinkieli ilmentää paikallista kulttuuria ja etnistä identiteettiä

Äidin­kie­li ilmen­tää pai­kal­lis­ta kult­tuu­ria ja etnis­tä iden­ti­teet­tiä

Moni­kie­li­syys on koko Saha­ran ete­lä­puo­lis­ta Afrik­kaa kos­ke­va ilmiö. Sii­tä huo­li­mat­ta Etio­pia poik­ke­aa Kenian ja Ugan­dan kal­tai­sis­ta mais­ta, jois­sa useim­mat puhu­tuis­ta kie­lis­tä kuu­lu­vat yhteen kie­li­ryh­mään, ban­tu­kie­liin. Etio­pias­sa taas puhu­taan Afri­kan sar­ven his­to­rian vuok­si 80 kiel­tä, jot­ka kuu­lu­vat nel­jään eri kie­li­ryh­mään. Maan kes­­ki- ja poh­joi­so­sis­sa puhu­taan see­mi­läi­siä kie­liä (joi­hin maan tär­kein kie­li, Lue lisää

sitten
Monikielisyyden arki: Uhkia ja mahdollisuuksia yhteisöille

Moni­kie­li­syy­den arki: Uhkia ja mah­dol­li­suuk­sia yhtei­söil­le

Lou­­nais-Etio­­pian Kon­­so- ja ja Ale-alueil­­la puhu­taan kon­son ja alen kiel­tä äidin­kie­le­nä, mut­ta ihmi­set käyt­tä­vät usein myös amha­raa, oro­moa tai gamoa – alu­een ylei­sim­min puhut­tu­ja kie­liä – tai jopa diras­hen tai tsa­ma­kon kiel­tä. Kau­pun­geis­sa, ter­veys­pal­ve­luis­sa, lii­ken­tees­sä ja toreil­la ihmi­set käyt­tä­vät yllä mai­nit­tu­ja eri kie­liä kom­mu­ni­koi­dak­seen yhtei­sön eri ryh­mien kans­sa. Kui­ten­kin ne, Lue lisää

sitten
Monikielisyys helpottaa kommunikaatiota, mutta voi johtaa kulttuurin häviämiseen

Moni­kie­li­syys hel­pot­taa kom­mu­ni­kaa­tio­ta, mut­ta voi joh­taa kult­tuu­rin häviä­mi­seen

Digot asu­vat Itä-Afri­­kan ran­ni­kol­la, pää­asias­sa Kenian ete­lä­osas­sa. Hei­dän asut­ta­mal­laan alu­eel­la ylei­ses­ti käy­tös­sä ole­vat kie­let ovat digo sekä swa­hi­li. Lisäk­si englan­tia käy­te­tään kou­luis­sa ja hal­lin­non viral­li­ses­sa vies­tin­näs­sä. On kui­ten­kin hyvin taval­lis­ta, että ihmi­set käyt­tä­vät aina­kin kah­ta kiel­tä saman­ai­kai­ses­ti vaih­ta­mal­la yhdes­tä kie­les­tä toi­seen. Yhtei­sös­sä, jos­sa on eri-ikäi­­siä ihmi­siä, käy­te­tään swa­hi­lia ja digoa Lue lisää

sitten

Kiel­ten moni­nai­suus: Kirous vai siu­naus?

Ker­to­mus Baa­be­lin tor­nis­ta — Raa­ma­tun tun­ne­tuin ker­to­mus kie­lis­tä Ker­to­mus Baa­be­lin tor­nis­ta ensim­mäi­sen Moo­sek­sen kir­jan luvus­sa 11 on var­mas­ti tutuin kie­liä käsit­te­le­vä jak­so Raa­ma­tus­sa. Se ker­too suun­ni­tel­mas­ta raken­taa kau­pun­ki ja tai­vaa­seen asti ulot­tu­va tor­ni. Han­ke päät­tyy kata­stro­fiin, kun Juma­la puut­tuu tapah­tu­miin ja ”sekoit­taa” ihmis­ten kie­let sil­lä seu­rauk­sel­la, että kan­sat hajaan­tu­vat kaik­kial­le Lue lisää

sitten

Ola­vi Vesa­lai­nen – In Memo­riam

Ola­vi Vesa­lai­nen syn­tyi Piek­sä­mäel­lä 23.4.1941. Lukion jäl­keen Ola­vi läh­ti Hel­sin­kiin opis­ke­le­maan luon­non­tie­tei­tä ja val­mis­tui mais­te­rik­si vuon­na 1966. Suo­ri­tet­tu­aan ase­pal­ve­luk­sen ja ope­tet­tu­aan het­ken aikaa Lai­hian lukios­sa Ola­vin koke­ma lähe­tys­kut­su tem­pai­si hänet entis­tä kau­em­mas koti­po­luil­ta. Ola­vi oli vai­kut­tu­nut raa­ma­tun­kään­nös­työn näys­tä, jota Ame­ri­kas­ta Euroop­paan laa­jen­tu­mas­sa ollut Wyclif­fe Bible Trans­la­tors edus­ti. Ola­vi läh­ti­kin ensin Lue lisää

sitten

Papua-Uudes­sa-Gui­neas­sa juh­lit­tiin uri­min­kie­lis­tä Uut­ta tes­ta­ment­tia

Vuo­sien var­rel­la olem­me mon­ta ker­taa jaka­neet uuti­sia ja rukousai­hei­ta Uri­min kan­sas­ta – nyt on aika juh­lia! Mat­kus­ta kans­sam­me ajas­sa taak­se­päin. Tari­na on todis­te Juma­lan uskol­li­suu­des­ta. Se oli erilaista…vuonna 1978 Pirk­ko Luo­ma työs­ken­te­li Suo­men Lähe­tys­seu­ran (FELM) ja Wyclif­fe Raa­ma­tun­kään­tä­jien (WRK) työn­te­ki­jä­nä vuo­si­na 1978–2023. Teh­tä­vä­ni­mik­kee­nä Pir­kol­la oli raa­ma­tun­kään­tä­jä. Kuten näet­te, jopa tuol­loin Lue lisää

sitten

Raa­mat­tu kään­tyy viit­to­ma­kie­lel­le

Maa­il­mas­sa käy­te­tään noin 400 eri viit­to­ma­kiel­tä. Koko Raa­mat­tu on tois­tai­sek­si kään­net­ty näis­tä vain yhdel­le. Suo­ma­lai­sel­le viit­to­ma­kie­lel­le Raa­ma­tun kään­tä­mi­nen on alka­nut uudel­leen vuo­sien tauon jäl­keen. Sanal­la Sanoen seu­ra­si thai­maa­lai­sen viit­to­ma­kie­len asian­tun­ti­jan vie­rai­lua Suo­mes­sa ja koh­taa­mi­sia suo­ma­lai­sen kään­nös­tii­min kans­sa.  Syk­syi­se­nä sun­nun­tai­na on Fors­san hel­lun­tai­seu­ra­kun­nas­sa alka­mas­sa kas­te­ju­ma­lan­pal­ve­lus. Tilai­suu­des­ta on tulos­sa moni­kie­li­nen, eikä pel­käs­tään Lue lisää

sitten

In Memo­riam: Kat­he­ri­ne Barnwell

Kat­he­ri­ne “Katy” Barnwell kuo­li 29.9.2025 Englan­nis­sa 87 vuo­den iäs­sä. Har­va ihmi­nen on vai­kut­ta­nut raa­ma­tun­kään­nös­työ­hön yhtä syväs­ti kuin Barnwell, jota on kut­sut­tu “nyky­ai­kai­sen raa­ma­tun­kään­tä­mi­sen äidik­si” ja yhdek­si kaik­kien aiko­jen vai­ku­tus­val­tai­sim­mis­ta lähe­tys­työn­te­ki­jöis­tä. Tut­ta­vil­le ja kol­le­goil­le hän oli kui­ten­kin vain Katy — tai Mama Katy — pit­kä ja ujo nai­nen, joka pal­ve­li yli Lue lisää

sitten
Lapset heittävät palloa koulun pihalla

“Nyt lähe­tän hänet joka päi­vä kou­luun”

Kie­liyh­tei­söt hyö­ty­vät eri­lai­sis­ta tie­toa lisää­vis­tä kou­lu­tuk­sis­ta. Ne voi­vat lisä­tä ymmär­rys­tä sii­tä, kuka voi käy­dä kou­lua ja oppia, sekä aut­taa opet­ta­jia otta­maan ope­tuk­ses­sa huo­mioon eri­lai­sia oppi­joi­ta. Nepa­li­lai­nen kou­lu­tus­jär­jes­tö NELHOS ker­too kol­me esi­merk­kiä sii­tä, mil­lai­nen vai­ku­tus kou­lu­tuk­sil­la on ollut ihmis­ten elä­mään. Mukaa­not­ta­va luok­ka­huo­ne Pop­ti Bhy­an­gy­an­gin perus­kou­lun ensim­mäi­sen vuo­den oppi­las Nag­da, on syn­ty­nyt Lue lisää

sitten