raamatunkäännöstyö

Hel­lun­tai kään­tyy buden­gik­si

Hel­lun­tai­ta käsit­te­le­vä Apos­to­lien teko­jen luvun 2 teks­ti Pyhän Hen­gen vuo­da­tuk­ses­ta kään­net­tiin ensim­mäis­tä ker­taa Hima­la­jal­la puhut­ta­val­le buden­gin* kie­lel­le vuon­na 2022. Teks­ti kon­sult­ti­tar­kas­tet­tiin kevääl­lä 2023 ja jul­kais­tiin Apos­to­lien teko­jen yhtey­des­sä mar­ras­kuus­sa 2023. Teks­tiä kään­net­täes­sä jou­dut­tiin poh­ti­maan, miten kään­tää hel­lun­tai­juh­lan nimi. Kään­nös­tii­mi pää­tyi samaan stra­te­gi­aan kuin alu­een val­ta­kie­li­ses­sä kään­nök­ses­sä, joka seu­raa kreik­kaa ja Lue lisää

sitten

SIL sai uuden pää­joh­ta­jan

SIL Glo­ba­lin hal­li­tus on valin­nut filo­so­fian toh­to­ri Johns­to­ne Ndun­den seu­raa­vak­si pää­joh­ta­jak­seen. Johns­to­ne Ndun­de asuu Nai­ro­bis­sa, Kenias­sa, vai­mon­sa Est­he­rin kans­sa. Hänel­lä on yli 19 vuo­den koke­mus joh­ta­mi­ses­ta, raa­ma­tun­kään­nös­työs­tä, luku­tai­to­työs­tä ja kiel­ten kehit­tä­mi­ses­tä Afri­kas­sa. Joh­ta­va­na hal­lin­to­hen­ki­lö­nä ja SIL:n alue­joh­ta­ja­na hänen työn­sä on perus­tu­nut kou­lu­tuk­sel­lis­ten ja hen­gel­lis­ten mah­dol­li­suuk­sien edis­tä­mi­seen afrik­ka­lai­sis­sa kie­liyh­tei­söis­sä ja kes­kit­ty­nyt Lue lisää

sitten

Oma kie­li on avain maa­il­maan

Rii­hi­mäel­lä asu­nut kir­jai­li­ja Samu­li Paro­nen pää­tyi poh­din­nois­saan aja­tuk­seen, että maa­il­ma on sana. Hänen saman­ni­mi­nen afo­ris­mi­ko­koel­man­sa ilmes­tyi vuon­na 1974.  Filo­so­fi Ludwig Witt­gens­tein poh­ti myös maa­il­maa ja kie­len mer­ki­tys­tä sii­nä. Hän mää­rit­te­li, että kie­len rajat ovat maa­il­man rajat. Vaik­ka hänen mää­ri­tel­män­sä ensi­si­jai­ses­ti pyr­ki rajaa­maan sen tie­don alu­een, jos­ta on mie­le­käs­tä puhua ero­tuk­sek­si Lue lisää

sitten

OMALLA KIELELLÄ

Juma­la on kaik­ki­tie­tä­vä. Hän tun­tee kaik­ki kie­let ja ymmär­tää kaik­ki mur­teet ja slan­git. Hän tie­tää aja­tuk­set­kin, jopa kaik­kein kau­kai­sim­mil­la eksoot­ti­sil­la kie­lil­lä aja­tel­lut, vaik­kei kukaan ole vie­lä nii­tä kie­liä kir­joit­ta­nut. Olet­ko aja­tel­lut, että Juma­la ei vain ymmär­rä, vaan hän myös halu­aa puhua noi­ta kie­liä? Juma­la on aktii­vi­nen Juma­la. Hän on salat­tu, Lue lisää

sitten

Vuo­si 2025 tuli — olim­me­ko val­miit?

”Näkym­me on, että vuo­teen 2025 men­nes­sä raa­ma­tun­kään­nös­työ on käyn­nis­sä kaik­kien kään­nös­tä tar­vit­se­vien kan­san­ryh­mien paris­sa.” Näin julis­ti­vat Wyclif­­fe-jär­­jes­­töt sekä SIL Inter­na­tio­nal (nyk. SIL Glo­bal) yhdes­sä vuon­na 1999. Onko näky toteu­tu­nut? Näky 2025 – kuten tämä vuon­na 1999 annet­tu jul­ki­lausu­ma tun­ne­taan – ei ollut ensim­mäi­nen laa­tu­aan. Vuon­na 1967 vie­lä täy­sin ame­rik­ka­lais­joh­toi­nen ja Lue lisää

sitten

Mikael Agrico­la – suo­ma­lai­nen raa­ma­tun­kään­nös­työn ura­nuur­ta­ja

Teks­ti on ilmes­ty­nyt Kan­san­lä­he­tyk­sen verk­ko­si­vuil­la 2.12.2021 ja aiem­min Jou­lun Aika ‑leh­des­sä. Kir­joit­ta­ja on pas­to­ri Juha­ni Koi­vis­to. Olem­me saa­neet luvan jakaa artik­ke­lia.  Vuo­si 1548 oli suo­ma­lai­sen raa­ma­tun­kään­nös­työn merk­ki­vuo­si. Sil­loin ilmes­tyi Mikael Agrico­lan kään­tä­mä­nä Se Wsi Tes­ta­men­ti. Kir­ja oli ensim­mäi­nen suo­men­kie­li­nen Uuden tes­ta­men­tin kään­nös. Mikael Agrico­lan syn­ty­mä­ai­kaa ei tie­de­tä. Sen arvel­laan olleen vuo­den 1510 tie­noil­la. Lue lisää

sitten
Diraitankielisen Uuden testamentin siunaaminen

Sanan iloa täpö­täy­des­sä kir­kos­sa

Lou­­nais-Etio­­pian Gido­les­sa juh­lit­tiin dirai­tan­kie­li­sen Uuden tes­ta­men­tin val­mis­tu­mis­ta 3.11.2024. Juh­la­paik­ka­na toi­mi­nut kirk­ko oli täpö­täyn­nä, ja ulos oli tuo­tu penk­ke­jä niil­le, jot­ka eivät mah­tu­neet sisäl­le.  Suo­mes­ta juh­lal­li­suuk­siin osal­lis­tui­vat Wyclif­fe Raa­ma­tun­kään­tä­jien yhteis­työ­kump­pa­nin Suo­men evan­ke­lis­lu­te­ri­lai­sen Kan­san­lä­he­tyk­sen työn­te­ki­jät, kään­nös­työs­sä itse­kin muka­na ollut Mir­ja­mi Uusi­ta­lo, sekä lähe­tys­työn­te­ki­jä Anna Vähä­kan­gas, Kan­san­lä­he­tyk­sen alue­koor­di­naat­to­ri San­na Suu­ta­ri ja ulko­maan­työn­joh­ta­ja Mar­kus Lue lisää

sitten

Rukouk­ses­sa on voi­maa

Minua kiin­nos­taa herrn­hu­ti­lais­ten vai­ku­tus kris­til­li­seen lähe­tys­työ­hön 1700-luvul­­la. Krei­vi Niko­laus Ludwig von Zinzen­dorf perus­ti vai­no­ja pakoon läh­te­neil­le usko­vil­le tur­va­pai­kan omil­le mail­leen Sak­sas­sa. Tämä yhtei­sö sai nimen Herrn­hut, Her­ran suo­ja.   Kesäl­lä 1727 yhtei­sön jäse­net koki­vat Pyhän Hen­gen uudis­ta­van kos­ke­tuk­sen pitäes­sään juma­lan­pal­ve­lus­ta pai­kal­li­ses­sa kir­kos­sa. Rukouk­sen tuli syt­tyi hei­dän sydä­mis­sään. Näis­tä tapah­tu­mis­ta ker­too muun Lue lisää

sitten

Poh­din­to­ja Lausan­nen liik­keen mer­ki­tyk­ses­tä raa­ma­tun­kään­nös­työl­le

Sveit­sin Lausan­neen kokoon­tui kesäl­lä 1974 yli 2 300 kris­til­lis­tä joh­ta­jaa ja vai­kut­ta­jaa 150 maas­ta maa­il­ma­ne­van­ke­lioi­mi­sen kongres­siin. Ame­rik­ka­lai­sen evan­ke­lis­tan Bil­ly Gra­ha­min aloit­tees­ta kool­le kut­sut­tu, ker­ta­luon­tei­sek­si aja­tel­tu, tapah­tu­ma toi­mi alkusy­säyk­se­nä ns. Lausan­nen liik­keen1 syn­nyl­le. Lausan­nen lii­ke on 50-vuo­­ti­­sen his­to­rian­sa aika­na vai­kut­ta­nut monel­la mer­kit­tä­väl­lä taval­la maa­il­man­lä­he­tyk­seen. Nykyi­sin tun­tui­si vai­keal­ta aja­tel­la lähe­tys­työ­tä ja sii­tä Lue lisää

sitten

Wyclif­fe, Tyn­da­le ja Kunin­gas Jaak­ko – englan­nin­kie­li­sen raa­ma­tun­kään­nök­sen myrs­kyi­sä his­to­ria

Jo munk­ki Bede (672–735) kään­si evan­ke­liu­me­ja oman aikan­sa englan­nin kie­lel­le. Myö­häis­kes­kia­jal­la kato­li­nen kirk­ko suh­tau­tui kiel­tei­ses­ti Raa­ma­tun kään­tä­mi­seen. John Wyclif­feä (n. 1328–1384) ja Wil­liam Tyn­da­lea (1494–1536) vai­not­tiin kään­nös­ten tuot­ta­mi­sen ja levit­tä­mi­sen takia. Englan­nin­kie­li­nen Raa­mat­tu tuli pysy­väs­ti kir­kon käyt­töön vas­ta, kun kunin­gas Jaak­ko I (Skot­lan­nin Jaak­ko VI) antoi siu­nauk­sen­sa kan­san­kie­li­sel­le kään­nök­sel­le 1600-luvun Lue lisää

sitten