raamatunkäännöstyö

Thai­maa­lai­nen Kaa vie­rai­lee Suo­mes­sa

PEOUNGPAKA JANYAWONG, tai ystä­vien kes­ken yksin­ker­tai­sem­min Kaa, syn­tyi vuon­na 1976 Poh­­jois-Thai­­maas­­sa. Hän on ollut syn­ty­mäs­tään läh­tien kuu­ro, per­he kui­ten­kin halusi Kaan pää­se­vän kou­luun mui­den las­ten tavoin. Kou­lu­tus ja kuu­ro­jen ase­man paran­ta­mi­nen ovat olleet Kaan elä­män kan­ta­via aja­tuk­sia. Kaan vii­mei­sin tut­kin­to, eri­tyis­pe­da­go­gii­kan mais­te­ri, on vuo­del­ta 2015. Opin­to­jen­sa ohel­la Kaa on toi­mi­nut Lue lisää

sitten

Uudet tes­ta­men­tit val­mis­tui­vat Kame­ru­nis­sa

Wil­liam ja Annuk­ka Kin­naird työs­ken­te­li­vät 30 vuot­ta Ulde­­me- ja Vame ‑kie­liyh­tei­sö­jen paris­sa. Ensim­mäi­set raa­ma­tun­kään­tä­jät  Ulde­­me- ja Vame-alu­een raa­ma­tun­kään­nös­työn his­to­ria ulot­tuu yli sadan vuo­den taak­se, jol­loin Char­les de Foucauld, rans­ka­lai­sen aris­to­kraat­ti­per­heen jäl­ke­läi­nen, päät­ti liit­tyä kato­li­seen munk­ki­kun­taan. Hän työs­ken­te­li Poh­­jois-Afri­­kas­­sa eläen yksin­ker­tais­ta elä­mää ja kään­täen Raa­mat­tua. Char­le­sin mene­tet­tyä hen­ken­sä ensim­mäi­sen maa­il­man­so­dan pyör­teis­sä hänen ystä­vän­sä Lue lisää

sitten

Sana lap­sil­le ‑työ menes­tyy Indo­ne­sias­sa

Sana lap­sil­le ‑pyhä­kou­lu­pro­jek­ti toi­mii Kaak­­kois-Indo­­ne­­sian saa­ril­la – pää­asias­sa Moal­la, Letil­lä, Sum­bal­la ja Kalum­pan­gis­sa (Län­­si-Sulawe­­si). Sen tavoit­tee­na on opet­taa lap­sil­le Jee­suk­ses­ta hei­dän omal­la äidin­kie­lel­lään sekä edis­tää samal­la luku­tai­toa, hen­gel­lis­tä kas­vua ja kult­­tuu­­ri-iden­­ti­­teet­­tiä. Vuon­na 2024 pro­jek­tis­sa oli muka­na yhteen­sä 335 las­ta (ikä­ryh­mä 3–10 v.), 39 kou­lu­tet­tua opet­ta­jaa ja 13 kump­pa­ni­seu­ra­kun­taa vii­des­tä eri Lue lisää

sitten

Yllät­tä­vä kut­su­mus

Kun olin kym­men­vuo­tias, seu­ra­kun­ta­ni Kap­kau­pun­gis­sa lähet­ti erään per­heen Papua-Uuteen-Gui­­ne­aan Wyclif­fe Raa­ma­tun­kään­tä­jien työ­hön. Ajat­te­lin, että lähe­tys­työn­te­ki­jät oli­vat ihmi­siä, jot­ka puhui­vat ja pukeu­tui­vat oudos­ti. En aavis­ta­nut, että Juma­la kut­sui­si myös minut. Kas­voin Kap­kau­pun­gis­sa kah­den var­jon alla. Toi­nen oli Pöy­tä­vuo­ren kau­nis ja mie­leen­pai­nu­va var­jo. Toi­nen oli apart­hei­din pit­kä, ruma var­jo, jouk­ko lake­ja, joi­ta Lue lisää

sitten

Hel­lun­tai kään­tyy buden­gik­si

Hel­lun­tai­ta käsit­te­le­vä Apos­to­lien teko­jen luvun 2 teks­ti Pyhän Hen­gen vuo­da­tuk­ses­ta kään­net­tiin ensim­mäis­tä ker­taa Hima­la­jal­la puhut­ta­val­le buden­gin* kie­lel­le vuon­na 2022. Teks­ti kon­sult­ti­tar­kas­tet­tiin kevääl­lä 2023 ja jul­kais­tiin Apos­to­lien teko­jen yhtey­des­sä mar­ras­kuus­sa 2023. Teks­tiä kään­net­täes­sä jou­dut­tiin poh­ti­maan, miten kään­tää hel­lun­tai­juh­lan nimi. Kään­nös­tii­mi pää­tyi samaan stra­te­gi­aan kuin alu­een val­ta­kie­li­ses­sä kään­nök­ses­sä, joka seu­raa kreik­kaa ja Lue lisää

sitten

SIL sai uuden pää­joh­ta­jan

SIL Glo­ba­lin hal­li­tus on valin­nut filo­so­fian toh­to­ri Johns­to­ne Ndun­den seu­raa­vak­si pää­joh­ta­jak­seen. Johns­to­ne Ndun­de asuu Nai­ro­bis­sa, Kenias­sa, vai­mon­sa Est­he­rin kans­sa. Hänel­lä on yli 19 vuo­den koke­mus joh­ta­mi­ses­ta, raa­ma­tun­kään­nös­työs­tä, luku­tai­to­työs­tä ja kiel­ten kehit­tä­mi­ses­tä Afri­kas­sa. Joh­ta­va­na hal­lin­to­hen­ki­lö­nä ja SIL:n alue­joh­ta­ja­na hänen työn­sä on perus­tu­nut kou­lu­tuk­sel­lis­ten ja hen­gel­lis­ten mah­dol­li­suuk­sien edis­tä­mi­seen afrik­ka­lai­sis­sa kie­liyh­tei­söis­sä ja kes­kit­ty­nyt Lue lisää

sitten

Oma kie­li on avain maa­il­maan

Rii­hi­mäel­lä asu­nut kir­jai­li­ja Samu­li Paro­nen pää­tyi poh­din­nois­saan aja­tuk­seen, että maa­il­ma on sana. Hänen saman­ni­mi­nen afo­ris­mi­ko­koel­man­sa ilmes­tyi vuon­na 1974.  Filo­so­fi Ludwig Witt­gens­tein poh­ti myös maa­il­maa ja kie­len mer­ki­tys­tä sii­nä. Hän mää­rit­te­li, että kie­len rajat ovat maa­il­man rajat. Vaik­ka hänen mää­ri­tel­män­sä ensi­si­jai­ses­ti pyr­ki rajaa­maan sen tie­don alu­een, jos­ta on mie­le­käs­tä puhua ero­tuk­sek­si Lue lisää

sitten

OMALLA KIELELLÄ

Juma­la on kaik­ki­tie­tä­vä. Hän tun­tee kaik­ki kie­let ja ymmär­tää kaik­ki mur­teet ja slan­git. Hän tie­tää aja­tuk­set­kin, jopa kaik­kein kau­kai­sim­mil­la eksoot­ti­sil­la kie­lil­lä aja­tel­lut, vaik­kei kukaan ole vie­lä nii­tä kie­liä kir­joit­ta­nut. Olet­ko aja­tel­lut, että Juma­la ei vain ymmär­rä, vaan hän myös halu­aa puhua noi­ta kie­liä? Juma­la on aktii­vi­nen Juma­la. Hän on salat­tu, Lue lisää

sitten

Vuo­si 2025 tuli — olim­me­ko val­miit?

”Näkym­me on, että vuo­teen 2025 men­nes­sä raa­ma­tun­kään­nös­työ on käyn­nis­sä kaik­kien kään­nös­tä tar­vit­se­vien kan­san­ryh­mien paris­sa.” Näin julis­ti­vat Wyclif­­fe-jär­­jes­­töt sekä SIL Inter­na­tio­nal (nyk. SIL Glo­bal) yhdes­sä vuon­na 1999. Onko näky toteu­tu­nut? Näky 2025 – kuten tämä vuon­na 1999 annet­tu jul­ki­lausu­ma tun­ne­taan – ei ollut ensim­mäi­nen laa­tu­aan. Vuon­na 1967 vie­lä täy­sin ame­rik­ka­lais­joh­toi­nen ja Lue lisää

sitten

Mikael Agrico­la – suo­ma­lai­nen raa­ma­tun­kään­nös­työn ura­nuur­ta­ja

Teks­ti on ilmes­ty­nyt Kan­san­lä­he­tyk­sen verk­ko­si­vuil­la 2.12.2021 ja aiem­min Jou­lun Aika ‑leh­des­sä. Kir­joit­ta­ja on pas­to­ri Juha­ni Koi­vis­to. Olem­me saa­neet luvan jakaa artik­ke­lia.  Vuo­si 1548 oli suo­ma­lai­sen raa­ma­tun­kään­nös­työn merk­ki­vuo­si. Sil­loin ilmes­tyi Mikael Agrico­lan kään­tä­mä­nä Se Wsi Tes­ta­men­ti. Kir­ja oli ensim­mäi­nen suo­men­kie­li­nen Uuden tes­ta­men­tin kään­nös. Mikael Agrico­lan syn­ty­mä­ai­kaa ei tie­de­tä. Sen arvel­laan olleen vuo­den 1510 tie­noil­la. Lue lisää

sitten