Tarinat

Kou­lun­käyn­tiä vai oppi­mis­ta?

Asues­sa­ni vii­me vuo­si­kym­me­nel­lä Kame­ru­nis­sa vie­rai­lin pai­kal­li­ses­sa ala­kou­lus­sa. Oppi­lai­ta täs­sä maa­lais­kou­lus­sa oli yhtä opet­ta­jaa koh­ti noin sata. Oppi­kir­jo­ja oli kul­la­kin ryh­mäl­lä käy­tös­sä yhtei­ses­ti muu­ta­ma kap­pa­le. Käy­tän­nös­sä kaik­ki oppi­laat puhui­vat koto­na bamun­kan kiel­tä. Kou­lun ope­tus­kie­le­nä oli englan­ti, jota opet­ta­jis­ta jot­kut osa­si­vat hyvin, Lue lisää

sitten

Uskol­li­nen pal­ve­li­ja

Caleb Ndo­nom oli tša­di­lai­nen nuo­ri, joka opis­ke­li maan­tie­det­tä. Se otti tiu­kil­le. Hän teki par­haan­sa ansai­tak­seen tar­peek­si rahaa yli­opis­ton luku­kausi­mak­su­ja var­ten, kun hänen ter­vey­ten­sä pet­ti. Yksi luku­vuo­si jäi koko­naan väliin. Kun Caleb rukoi­li ihmet­tä, Juma­la vas­ta­si niin, että Caleb toi­pui ja Lue lisää

sitten

Tun­tee­ko Juma­la mei­dät­kin?

”Mie­he­ni suku on Ita­lias­ta, mut­ta hänen Yhdys­val­toi­hin muut­ta­neet esi-isän­­sä eivät puhu­neet uudes­sa koti­maas­saan ita­li­aa, kos­ka he halusi­vat assi­mi­loi­tua,” sanoo ame­rik­ka­lai­nen vie­rus­to­ve­ri­ni len­nol­la Was­hing­to­nis­ta Münc­he­niin. Hän ker­too ole­van­sa itse kan­sal­li­suu­del­taan (natio­na­li­ty) suu­rim­mak­si osak­si sak­sa­lai­nen, vaik­ka tote­aa­kin heti perään ole­van­sa täy­sin ame­rik­ka­lai­nen. Lue lisää

sitten

Mitä kuu­luu ystä­vyy­teen?

Olin kevääl­lä afrik­ka­lais­ten ja euroop­pa­lais­ten raa­ma­tun­kään­nös­jär­jes­tö­jen tapaa­mi­ses­sa, jos­sa käsit­te­lim­me yhtä lähe­tys­työn vai­keim­mis­ta aiheis­ta, nimit­täin rahaa. Kol­men päi­vän ajan etsim­me yhdes­sä sekä teo­lo­gi­ses­ti että toi­min­nal­li­ses­ti parem­paa kump­pa­nuut­ta työn rahoit­ta­mi­ses­sa. Välil­läm­me val­lit­see kris­tit­ty­jen yhteys vel­ji­nä ja sisa­ri­na. Jär­jes­töi­nä teem­me yhteis­työ­tä. Sil­ti suh­tei­tam­me Lue lisää

sitten

Tai­vaan tiliin

”Kling”. Puhe­li­me­ni ilmoit­taa saa­pu­nees­ta säh­kö­pos­ti­vies­tis­tä. Vil­kai­sen, kenel­tä vies­ti on tul­lut – täl­lä ker­taa se on Wyclif­fen pos­tia, jos­sa on muka­na oiko­luet­ta­via teks­te­jä seu­raa­vaan Sanal­la Sanoen ‑leh­teen. Kävi­pä hyvin, juu­ri sain­kin edel­li­set työt val­miik­si, hyvin ehdin teks­tit nyt päi­vän päät­teek­si tar­kis­taa. Lue lisää

sitten

Koi­no­nian* — yhtey­den ja kump­pa­nuu­den — alku­läh­teil­lä

Sii­nä me olim­me, kol­mi­sen­kym­men­tä Jee­suk­sen seu­raa­jak­si tun­nus­tau­tu­vaa ihmis­tä rei­lus­ta kym­me­nes­tä kan­sal­li­suu­des­ta, samas­sa huo­nees­sa. Lau­loim­me, kes­kus­te­lim­me, rukoi­lim­me, kuun­te­lim­me ope­tus­ta Raa­ma­tus­ta, joim­me tee­tä ja tie­tys­ti söim­me yhdes­sä. Minä ja ame­ri­ka­nenglan­ti­lai­nen ystä­väm­me olim­me pai­kal­la, kos­ka mei­tä oli pyy­det­ty avit­ta­maan uuden kump­pa­nuus­ver­kos­ton luo­mi­ses­sa. Osa Lue lisää

sitten

Koh­taa­mi­sia tun­dral­la

Jo usean vuo­den ajan olem­me jaka­neet jou­lu­lah­jo­ja tun­dran ja syr­jäis­ten kylien lap­sil­le. Erääl­lä täl­lai­sel­la mat­kal­la tulim­me kylään, jos­sa asuu koko pii­ri­kun­nan kun­nioit­ta­ma nai­nen. Hänen kaut­taan kul­ke­vat tääl­lä kaik­ki, niin pie­net pai­kal­li­set joh­ta­jat kuin kuver­nöö­ri­kin. Ker­ran hänen luo­naan vie­rai­li itse koko Lue lisää

sitten

Hyviä uuti­sia!

Tou­ko­kuus­sa olin kol­me viik­koa Nepa­lis­sa. Pää on edel­leen täyn­nä aja­tuk­sia. Sydä­mee­ni sat­tui mat­kal­la useam­mas­sa kes­kus­te­lus­sa kuul­les­sa­ni ihmis­ten tari­noi­ta, mut­ta yhtä mones­sa koh­taa­mi­ses­sa se myös iloit­si. Hyviä uuti­sia siis tulos­sa! On kovin vai­kea käsit­tää tääl­tä Suo­mes­ta käsin — mis­sä kou­lu­tus on Lue lisää

sitten

Laa­tua

Nepa­lin syr­jäis­ten aluei­den kou­luis­sa opet­ta­jil­la on ollut tapa­na kir­joit­taa sekä kysy­myk­set ja vas­tauk­set tau­lul­le. Oppi­lai­den teh­tä­vä­nä on tois­taa ne opet­ta­jan peräs­sä ja ope­tel­la ulkoa. Täl­lai­nen opis­ke­lu ei tue lap­sen luo­vuu­den ja oman ajat­te­lun kehi­tys­tä. Äidin­kie­li­seen oppi­mi­seen perus­tu­vat ope­tus­me­ne­tel­mät puo­les­taan tuke­vat. Lue lisää

sitten

Huo­mi­sen raa­ma­tun­lu­ki­jat

Istuin taan­noin kah­vil­la pit­kä­ai­kai­sen raa­ma­tun­kään­nös­työn ystä­vän kans­sa. Ker­roin, että olem­me eri­tyi­sen innois­sam­me osal­lis­tu­mi­ses­tam­me äidin­kie­li­sen pyhä­kou­lu­työn käyn­nis­ty­mi­seen indo­ne­sia­lai­sis­sa seu­ra­kun­nis­sa. Kes­kus­te­lu­kump­pa­ni­ni tote­si täs­tä häm­mäs­ty­nee­nä: ”Teil­lä on vie­lä niin pal­jon kie­liä kään­net­tä­vä­nä ja nyt rupeat­te puu­haa­maan pyhä­kou­lua. Kyl­lä teil­lä sit­ten työ­tä riit­tää!” Reak­tio Lue lisää

sitten