Etiopia

Luku- ja kir­joi­tus­tai­to herät­tää nai­set eloon

”Olen oppi­nut näp­päi­le­mään nume­roi­ta ja voin soit­taa kenel­le tahan­sa, jon­ka haluan tavoit­taa. Tun­nen onnis­tu­mis­ta ja riip­pu­mat­to­muut­ta muis­ta”, kuvaa etio­pia­lai­nen Mume­sa Ibra­him. Oman per­heen jäse­nil­le soit­ta­mi­nen kuu­los­taa aika yksin­ker­tai­sel­ta. Mut­ta entä kun ei osaa tun­nis­taa nume­roi­ta kän­ny­käs­sä? Tämä tilan­ne on tut­tu mil­joo­nil­le aikuis­opis­ke­li­joil­le Etio­pias­sa. Sen jäl­keen, kun kei­sa­ri Hai­le Selas­sie syös­tiin Lue lisää

sitten

Äidin­kie­li­sel­le oppi­mi­sel­le jat­koa Etio­pias­sa ja Nepa­lis­sa

“Oikeus oppia omal­la kie­lel­lä ei ole maa­il­mas­sa itses­tään­sel­vyys”, kas­va­tus­tie­tei­den toh­to­ri ja Piplia­seu­ran luku­tai­to­työn joh­ta­ja Kim­mo Koso­nen tote­aa. Suo­men val­tion kehi­ty­syh­teis­työn mää­rä­ra­hois­ta myön­net­tiin tukea Wyclif­fe Raa­ma­tun­kään­tä­jien yhdes­sä pai­kal­lis­ten yhteis­työ­kump­pa­nien­sa kans­sa toteut­ta­mil­le äidin­kie­li­sen oppi­mi­sen hank­keil­le Etio­pias­sa ja Nepa­lis­sa. Näis­tä kak­si on jat­ku­vaa han­ket­ta, äidin­kie­li­nen esi­kou­lu kon­so­jen ja ale­jen paris­sa Etio­pias­sa ja Nepa­lis­sa Lue lisää

sitten

Vam­mai­suus ei ole kyvyt­tö­myyt­tä

Kol­me­tois­ta vuot­ta sit­ten opis­kel­les­sa­ni tut­kin­toa­ni, sai­ras­tuin äkil­li­ses­ti ja toi­nen puo­li kehos­ta­ni hal­vaan­tui. Sen jäl­keen elä­mä­ni ei ole ollut help­poa. Monet ihmi­set ajat­te­le­vat, että tämä on kirouk­sen seu­raus­ta. Minun oli vai­kea saa­da apua per­heel­tä­ni ja muil­ta ihmi­sil­tä. Juma­lan avul­la aloin opis­kel­la tois­ta alaa, kos­ka aikai­sem­pi ei ollut sopi­va vam­ma­ni takia. Sain Lue lisää

sitten

Mitä jos Raa­mat­tua ei osa­ta lukea?

Kun sateet saa­pu­vat Etio­pian ete­lä­osaan, maa muut­tuu veh­reäk­si ja hedel­mäl­li­sek­si. Kun lap­set voi­vat käy­dä kou­lua kie­lel­lä, jon­ka he tun­te­vat par­hai­ten, se tuo hyvää sadet­ta hei­dän sydä­miin­sä.  Etio­pian ete­lä­osas­sa on val­mis­tu­mas­sa kak­si raa­ma­tun­kään­nös­tä vähem­mis­tö­kan­soil­le. Etio­pian arviol­ta 120 mil­joo­nas­ta asuk­kaas­ta kon­so­ja on noin puo­li mil­joo­naa ja ale­ja noin 200 000. Kon­son­kie­li­sen Raa­ma­tun Lue lisää

sitten

Raa­ma­tun­kään­nös­työ­tä Etio­pias­sa

Sano­ma Kris­tuk­ses­ta saa­pui nykyi­sen Etio­pian alu­eel­le toden­nä­köi­ses­ti hyvin var­hain. Jo Apos­to­lien teois­sa ker­ro­taan etio­pia­lai­ses­ta hovi­her­ras­ta, jol­le Apos­to­li Filip­pus selit­tää kir­joi­tuk­sia ja jon­ka Filip­pus tämän jäl­keen kas­taa (Ap.t. 8). Myös Raa­ma­tun kään­tä­mi­sel­lä on Etio­pias­sa pit­kä his­to­ria. Vii­meis­ten vuo­si­kym­men­ten aika­na myös suo­ma­lai­set kris­ti­tyt ja seu­ra­kun­nat ovat saa­neet kyt­key­tyä tähän his­to­rial­li­seen jat­ku­moon Wyclif­fe Lue lisää

sitten

Elä­män­me­noa Etio­pian Kon­sos­sa

Kon­sos­sa sataa vain kah­des­ti vuo­des­sa. Met­sien hak­kui­den vuok­si sadet­ta ei kui­ten­kaan saa­da tar­peek­si. Kol­meen vuo­teen ihmi­set eivät ole voi­neet lain­kaan kor­ja­ta satoa. Maa­pe­rä on kivis­tä ja karua. Aina on kui­vuut­ta ja pulaa ruo­as­ta ja juo­ma­ve­des­tä. Kon­sot tun­ne­taan jyrk­kien kivis­ten rin­tei­den pen­ger­vil­je­lys­tä. Pen­ke­reet kerää­vät sadet­ta ja aut­ta­vat näin estä­mään maa­pe­rän eroo­sio­ta. Lue lisää

sitten

Äidin­kie­li­nen esi­kou­lu muut­tu­vis­sa olo­suh­teis­sa

Monet Etio­pian maa­seu­dun ihmi­sis­tä eivät puhu maan val­ta­kiel­tä, ja hyvä kou­lu­tus on sik­si monil­le kie­li­muu­rin taka­na.  Kon­son ja alen kie­lil­lä on aiem­min tuo­tet­tu perus­kou­lun ope­tus­ma­te­ri­aa­lia. Nyt näi­tä kie­liä puhu­vat lap­set saa­vat mah­dol­li­suu­den aloit­taa oppi­mi­sen esi­kou­lus­sa omal­la kie­lel­lään. Han­ke käyn­nis­tyi vuon­na 2021 vas­toin­käy­mis­ten kera. Ensin kevääl­lä ope­tus­suun­ni­tel­ma muut­tui, ja pari kuu­kaut­ta Lue lisää

sitten

Pää­siäi­sen viet­toa Etio­pian Kon­sos­sa ja Ales­sa

Hil­jai­nen viik­ko val­ke­nee Etio­pian Kon­sos­sa ja Ales­sa. Orto­­dok­­si- ja pro­tes­tant­ti­kris­ti­tyt kokoon­tu­vat kirk­koi­hin aamu­ru­kous­het­kiin. Kir­kos­sa­käyn­ti kuu­luu olen­nai­se­na osa­na yhtei­sö­jen elä­mään. Kii­ras­tors­tai­na lähia­lu­een seu­ra­kun­nat kokoon­tu­vat yhtei­sel­le ehtool­li­sel­le. Osa ihmi­sis­tä yöpyy kir­kos­sa tai­tet­tu­aan jal­kai­sin yli tun­nin mat­kan. Pit­kä­per­jan­tai­na pää­siäi­sen viet­to jat­kuu. Rukouk­set, saar­nat, draa­ma ja lau­lut muis­tut­ta­vat yhdes­sä Kris­tuksen ris­tiin­nau­lit­se­mi­ses­ta ja sii­tä, mitä Lue lisää

sitten