Kansainvälinen lukutaitopäivä 8.9.2025
Kahvin kotimaassa toivoa kouluihin: Matka muinaisen Kaffan kuningaskunnan sydämeen
Olin saapunut muinaisen Kaffan kuningaskunnan alueelle Etiopiaan, jossa kafa-, nao- ja tsaara-kielet yhä elävät. Omin silmin nähty tarve lasten koulutuksen parantamiseen, erityisesti opettajien koulutukseen ja oppimateriaalien puutteeseen, iski syvälle. Täällä Etiopian muinaisten tarinoiden ja kahvin kotimaassa Wycliffe Raamatunkääntäjät on aloittanut uuden, innostavan yhteistyöhankkeen Wycliffe Etiopian/WE-LEADin kanssa.
Tarve, joka koskettaa sydäntä
Lapset eivät saavuta tavoiteltavia oppimistuloksia, ja päällepäin näyttää siltä, että oppiminen ei ole mielenkiintoista. Minulle kerrotaan, että tytöt saattavat joutua naimisiin jo nuorena, kun taas poikien odotetaan lähtevän varhain töihin perhettään elättämään. Liian moni lapsi jättää koulun lukutaidottomana jo neljänteen luokkaan mennessä.
Tämä uusi hanke Etiopiassa tarttuu juuri näihin perusasioihin, jotka meillä Suomessa ovat itsestäänselvyyksiä: lasten mahdollisuuteen oppia, kasvaa ja kehittyä hedelmällisessä ympäristössä, omaksua elämän taitoja ja ajatella kriittisesti. Työt aloitetaan yhteisöissä, jotka ovat jääneet globaalin kehityksen sivuraiteille. Hankkeen keskiössä on etiopialaisten lasten opetuksesta vastaavien ihmisten ja tahojen, erityisesti opettajien ja opetusviranomaisten, tukeminen. Tavoitteena on varmistaa, että yhä useampi lapsi oppii lukemaan ja saavuttaa peruskoulun tärkeät oppimistavoitteet. Tämä avaa ovia yksilöiden ja koko yhteisön kehitykselle, luoden valoisampaa tulevaisuutta.
Liian moni lapsi jättää koulun lukutaidottomana jo neljänteen luokkaan mennessä.
Matkani aikana ymmärsin, että monissa perheissä ei uskota siihen, että koulunkäynti mahdollistaisi lapselle paremman tulevaisuuden. Siksi ehdotinkin projektitiimillemme, että meidän tulisi rohkaista lapsia ja heidän vanhempiaan näkemään lapsen potentiaali oppijana, josta voi kasvaa jotain merkittävää.
Toisekseen hanke pyrkii vahvistamaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa, erityisesti Wycliffe Etiopia -järjestöä. Tavoitteena on lisätä heidän osaamistaan ja resurssejaan, jotta he voivat kehittää laadukasta äidinkielistä opetusta Etiopian monille vähemmistökieliryhmille.
Vierailut pilottikouluissa
Pääsin vierailemaan hankkeemme kolmessa kafa-, nao- ja tsaara-kieliyhteisön pilottikoulussa. Ensimmäisenä päivänä vierailin kafankielisessä yhteisössä. Lapset ottivat minut vastaan lauluilla ja tansseilla, jotka kertoivat heidän historiastaan ja perinteistään. Oli tärkeää osoittaa vieras tervetulleeksi. Heidän innostuksensa oppimiseen oli käsinkosketeltavaa, mutta samalla oli nähtävissä haasteet. Oppimateriaaleja oli vähän, ja vaikka opetus tapahtui kuudenteen luokkaan asti äidinkielellä, sen jälkeen kieli vaihtui kokonaan englanniksi.
Seuraavina päivinä matkustimme kauemmas alueen pääkaupungista Bongasta tutustumaan naon- (myös. nayi) ja tsaarankielisien yhteisöjen kouluihin. Näissäkin kouluissa lapsia opetettiin kuudenteen luokkaan asti kafan kielellä, joka on heille kuitenkin vieras. Myös siellä kuudennen luokan jälkeen siirryttiin vieraaseen opetuskieleen, englantiin. Osaamisen taso oli helppo havaita. Alaluokilla lapset eivät oppineet ja pitivät pääsääntöisesti yhdestä aineesta: äidinkielen tunneista, joita oli vain kolme viikossa. Valitettavasti näihinkään tunteihin ei ollut oppimateriaaleja, eikä opettajilla ollut niihin minkäänlaista koulutusta. Oppitunnit koostuivat usein oman kulttuurin tarinoiden kertomisesta ja laulamisesta omalla kielellä.
Yhteisön ja oman kielen merkitys
Vaikka jokaisella yhteisöllä oli oma ainutlaatuinen kielensä ja kulttuurinsa, niitä yhdisti sama syvä toive: parempi tulevaisuus heidän lapsilleen. Äidinkielisen opetuksen puute vaikeutti monen lapsen osallistumista oppitunneille ja heikensi heidän ymmärrystään. Ajattelin, että opetus ei voi ainakaan huonontua, jos lapset tulevaisuudessa ymmärtävät, mitä opettaja puhuu, ja jos he voivat oppia lukemaan omalla kielellään. Nyt näytti että lapsilla oli tilanteita, jolloin he arvasivat vastauksen kysyttäessä, vaikka eivät ymmärtäneet kysymystä.
Tapasin opettajia, jotka olivat sitoutuneita työhönsä koko sydämellään. He ymmärsivät äidinkielen merkityksen lapsen kehitykselle ja olivat ainakin kysyttäessä innokkaita omaksumaan uusia opetusmenetelmiä. He kertoivat minulle tarinoita lapsista, jotka yleensä tunneilla olivat hiljaisia ja vetäytyneitä, mutta jotka olivat kuin uusia ihmisiä äidinkielen tunneilla.
Lapset kasvavat tiiviissä vuorovaikutuksessa vanhempiensa, isovanhempiensa ja muiden yhteisön jäsenten kanssa.
Näissä yhteisöissä perhe ja yhteisö ovat kaiken perusta. Lapset kasvavat tiiviissä vuorovaikutuksessa vanhempiensa, isovanhempiensa ja muiden yhteisön jäsenten kanssa. Perinteet ja suullinen perimätieto siirtyvät sukupolvelta toiselle. Äidinkielinen opetus ei ainoastaan paranna lasten akateemisia taitoja, vaan myös vahvistaa heidän identiteettiään ja yhteyttään omaan kulttuuriinsa. Se antaa heille mahdollisuuden ymmärtää maailmaa paremmin omien kokemustensa ja viitekehystensä kautta.
Vierailut kouluissa olivat matkani kohokohtia. Näin omin silmin, kuinka innostuneita lapset olivat oppimaan omalla äidinkielellään ja kuinka valtava potentiaali heissä ja heidän yhteisöissään piilee. Opettajien omistautuminen ja luovuus niukoista resursseista huolimatta olivat ihailtavia.
Lue lisää Etiopian peruskouluhankkeesta.
Teksti: Jouni Mäkelä
