Kir­ja-arvio: Lan­gua­ge in the Mis­sion of God

Raa­ma­tus­ta, kris­til­li­ses­tä lähe­tyk­ses­tä, kult­tuu­reis­ta ja kie­lis­tä kiin­nos­tu­neel­le luki­jal­le vuo­den mer­kit­tä­vin kir­ja­jul­kai­su lie­nee suo­ma­lai­sen Mic­hael Gree­din toi­mit­ta­ma Lan­gua­ge in the Mis­sion of God (suom. Kie­li Juma­lan lähe­tyk­ses­sä).

Kir­ja on toden­nä­köi­ses­ti ensim­mäi­nen jul­kai­su, jon­ka läpi­leik­kaa­vi­na tee­moi­na ovat kie­li ja lähe­tys­teo­lo­gia. Kos­ka kir­jal­la on yli 20 kir­joit­ta­jaa ja se on raken­teel­taan kokoel­ma artik­ke­lei­ta, on joi­den­kin kir­jan luku­jen välil­lä hive­nen tois­toa ja pääl­lek­käi­syyt­tä. Toi­saal­ta tämä tekee kir­jas­ta hel­pos­ti luet­ta­van, sil­lä jokai­nen luku on oma itse­näi­nen esi­tyk­sen­sä. Yhtei­se­nä taus­ta­vi­ree­nä artik­ke­leil­le on Mis­sio Dei – Juma­lan lähe­tys – joka on vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä nous­sut val­lit­se­vak­si lähe­tys­teo­lo­gi­sek­si vii­te­ke­hyk­sek­si sekä monien Wyclif­fe-jär­jes­tö­jen että kir­jan jul­kais­seen SIL Glo­ba­lin* kes­kuu­des­sa.

Paul Frank pai­not­taa artik­ke­lis­saan, ettei­vät maa­il­man moni­nai­set kie­let ja kult­tuu­rit ole Juma­lal­le estei­tä vaan suo­ras­taan pyhiä Juma­lan toi­min­nan väli­kap­pa­lei­ta. Näin kir­ja vas­taa epä­suo­ras­ti ikiai­kai­seen kri­tiik­kiin lähe­tys­työs­tä kult­tuu­rien tuhoa­ja­na: Mikään kie­li ja kult­tuu­ri ei kyke­ne yksin ilmai­se­maan Juma­lan val­ta­kun­taa. Jokai­nen kie­li ja kult­tuu­ri kyke­nee ilmai­se­maan sii­tä jota­kin ainut­laa­tui­sel­la taval­la. Samal­la jokai­nen kult­tuu­ri on syn­nin tur­me­le­ma ja lunas­tuk­sen tar­pees­sa.

Useam­pi­kin kir­joit­ta­ja koros­taa sitä, kuin­ka Juma­la loi sanal­laan ja käyt­ti kiel­tä ilmoit­taak­seen itsen­sä. Kir­joit­ta­jat tuo­vat näin panok­sen­sa kes­kus­te­luun ’kie­len teo­lo­gias­ta’. Luki­jas­sa saat­taa kui­ten­kin herä­tä kysy­mys sii­tä, sor­tu­vat­ko kir­joit­ta­jat osin yli­tul­kin­taan näh­des­sään kie­len kes­kei­se­nä Juma­lan att­ri­buut­ti­na sen sijaan, että kyse oli­si akkom­mo­daa­tios­ta – sii­tä, että Juma­la sopeut­taa vies­tin­tän­sä ihmis­ten ymmär­tä­mään muo­toon. Myös­kään useam­paan ker­taan mai­nit­tu yhteys kie­len ja Johan­nek­sen evan­ke­liu­min ensim­mäi­sen luvun Sanan (logos) kans­sa ei aina vai­ku­ta aukot­to­mas­ti perus­tel­lul­ta.

Voim­me nyky-Suo­mes­sa syys­tä vali­tel­la luke­mi­sen vähen­ty­mis­tä ja luku­tai­don heik­ke­ne­mis­tä, mut­ta ehkä juu­ri sii­tä syys­tä suul­li­sen vies­tin­nän mer­ki­tys evan­ke­liu­min leviä­mi­sel­le on entis­tä ajan­koh­tai­sem­paa myös meil­le, ja Abou Saman artik­ke­li ter­ve­tul­lut muis­tu­tus oraa­li­sen vies­tin­nän mer­ki­tyk­ses­tä Juma­lan mis­sios­sa.

Kir­ja on ainut­laa­tui­nen yhdis­tel­mä lähe­tys­teo­lo­gi­aa, raa­mat­tu­teo­lo­gi­aa ja kie­li­tie­det­tä. Kun Mic­hael Greed joh­dat­taa luki­jaa puheak­tien teo­ri­aan, saat­taa teks­ti olla ling­vis­tiik­kaan pereh­ty­mät­tö­mäl­le luki­jal­le pai­koin kovin tek­nis­tä. Suo­sit­te­len kui­ten­kin näke­mään vai­vaa ja jak­sa­maan artik­ke­lin lop­puun saak­ka, ja ammen­ta­maan Gree­din näkö­kul­mis­ta tuo­ret­ta ins­pi­raa­tio­ta omaan Raa­ma­tun luke­mi­seen.

Onko Baa­be­lin tor­nin raken­ta­mi­ses­sa ja ”kiel­ten sekoi­tuk­ses­sa” kyse ihmis­ten ylpey­des­tä ja sitä seu­ran­nees­ta Juma­lan ran­gais­tuk­ses­ta? Kir­jan mie­len­kiin­toi­sim­pia on artik­ke­li, jos­sa Gary Simons haas­taa tämän ylei­sen luku­ta­van ja esit­te­lee kak­si vaih­toeh­tois­ta tul­kin­taa ker­to­muk­ses­ta. Kuten Simons pai­not­taa, aja­tus kiel­ten moni­nai­suu­des­ta ja kan­so­jen hajaan­tu­mis­ta kirouk­se­na sopii huo­nos­ti yhteen Raa­ma­tun suu­ren ker­to­muk­sen kans­sa – tai edes mui­den ns. alku­ker­to­mus­ten kans­sa, jois­sa Juma­la nime­no­maan kehot­taa luo­tu­jaan levit­täy­ty­mään ja täyt­tä­mään maan, ja jois­sa nämä seu­raa­vat keho­tus­ta ”kukin kan­sa kie­len­sä ja hei­mon­sa mukaan”.

Kir­ja on hyvä yleis­esi­tys luki­jal­le, jota kiin­nos­ta­vat kysy­myk­set sii­tä, mitä kie­liä Raa­ma­tun tapah­tu­mien aika­na käy­tet­tiin, mitä kie­liä Jee­sus puhui, ja mil­lä tavoin eri kie­let näky­vät Raa­ma­tun ker­to­muk­sis­sa. Yksi Uuden tes­ta­men­tin kiin­nos­ta­vim­mis­ta ker­to­muk­sis­ta (Ap.t. 14:8–20) kui­ten­kin lois­taa pois­sao­lol­laan: Kun Paa­va­li ja Bar­na­bas julis­ti­vat evan­ke­liu­mia Lystras­sa, eivät pai­kal­li­set lykao­nian­kie­li­set asuk­kaat ymmär­tä­neet hei­dän krei­kan­kie­lis­tä julis­tus­taan lain­kaan vaan luu­li­vat – Apos­to­lien teko­jen kir­joit­ta­jan mukaan – hei­tä Zeuk­sek­si ja Her­mek­sek­si. On yllät­tä­vää, ettei tätä apos­to­lien spek­taak­ke­li­mais­ta epä­on­nis­tu­mis­ta nos­te­ta esiin lain­kaan.

Kir­jan käsit­te­lee moni­puo­li­ses­ti niin Raa­ma­tun kään­tä­mi­sen teo­lo­gi­sia perus­tei­ta kuin kie­len suh­det­ta iden­ti­teet­tiin, oikeu­den­mu­kai­suu­teen ja köy­hyy­teen­kin. Kie­lel­lis­tä vie­raan­va­rai­suut­ta käsit­te­le­vää lukua suo­sit­te­li­sin jokai­sel­le, jon­ka koti­seu­ra­kun­ta halu­aa tavoi­tel­la toi­mi­vaa moni­kult­tuu­ri­suut­ta. On help­poa yhtyä aja­tuk­seen sii­tä, ettei monikulttuurisuuden/kansainvälisyyden tuli­si olla ensi­si­jai­ses­ti työ­muo­to vaan osa seu­ra­kun­nan ole­mus­ta.

Kir­ja on mer­kit­tä­vä myös taval­la, jota raa­ma­tun­kään­nös­jär­jes­tö­jen his­to­ri­aa vähem­män tun­te­va luki­ja ei vält­tä­mät­tä tie­dos­ta. Kir­jan jul­kais­sut SIL Glo­bal (alku­pe­räi­sel­tä nimel­tään Sum­mer Ins­ti­tu­te of Lin­guis­tic) on pit­kään pro­fi­loi­tu­nut aka­tee­mi­sek­si kie­li­tie­teel­li­sek­si jär­jes­tök­si, joka ei aina ole ollut kovin­kaan avoin uskon­nol­li­sis­ta pää­mää­ris­tään. Vaik­ka jär­jes­tö on kään­tä­nyt Raa­mat­tua lähes sata­vuo­ti­sen his­to­rian­sa aika­na useam­mal­le kie­lel­le kuin mikään muu yksit­täi­nen toi­mi­ja, on se his­to­rias­taan joh­tuen pit­kään vält­tä­nyt näyt­täy­ty­mäs­tä kris­til­li­se­nä lähe­tys­jär­jes­tö­nä. Nyt jul­kais­tu kir­ja onkin lähe­tys­teo­lo­gis­ten ansioi­den­sa lisäk­si erään­lai­nen ”kaa­pis­ta ulos­tu­lo” – jul­ki­nen tun­nus­tus sil­le, että SIL Glo­bal on yhtä aikaa aka­tee­mi­nen orga­ni­saa­tio, kehi­ty­syh­teis­työ­toi­mi­ja sekä lähe­tys­jär­jes­tö, eivät­kä nämä iden­ti­tee­tit ole toi­sis­taan irral­li­sia tai kes­ke­nään ris­ti­rii­tai­sia. 

*Aiem­mal­ta nimel­tään Sum­mer Ins­ti­tu­te of Lin­guis­tics, SIL Inter­na­tio­nal. Suu­ri osa Wyclif­fe Raa­ma­tun­kään­tä­jät ry:n lähet­tä­mis­tä työn­te­ki­jöis­tä toi­mii SIL Glo­ba­lin alai­suu­des­sa.

Teks­ti: Han­nu Sor­sa­mo

Kir­joit­ta­ja toi­mii asian­tun­ti­ja­na Wyclif­fe Raa­ma­tun­kään­tä­jis­sä. 

TILAA NYT! Lan­gua­ge in the Mis­sion of God ‑kir­jaa on saa­ta­vis­sa Wyclif­fe Raa­ma­tun­kään­tä­jien toi­mis­tol­ta 25 euron kap­pa­le­hin­taan + pos­ti­ku­lut. Kir­jaa voi ostaa myös e‑kirjana mm. Amazo­nis­ta.