omallakielellä

OMALLA KIELELLÄ

Juma­la on kaik­ki­tie­tä­vä. Hän tun­tee kaik­ki kie­let ja ymmär­tää kaik­ki mur­teet ja slan­git. Hän tie­tää aja­tuk­set­kin, jopa kaik­kein kau­kai­sim­mil­la eksoot­ti­sil­la kie­lil­lä aja­tel­lut, vaik­kei kukaan ole vie­lä nii­tä kie­liä kir­joit­ta­nut. Olet­ko aja­tel­lut, että Juma­la ei vain ymmär­rä, vaan hän myös halu­aa puhua noi­ta kie­liä? Juma­la on aktii­vi­nen Juma­la. Hän on salat­tu, Lue lisää

sitten
Vanhemmat ja lapset kouluvierailulla Kwalessa

Kou­lun van­hem­mat innos­tui­vat äidin­kie­li­ses­tä kou­lu­tuk­ses­ta

Kou­lun van­hem­mat innos­tui­vat äidin­kie­li­ses­tä kou­lu­tuk­ses­ta – Esi­kou­lun lap­si­mää­rä kas­voi kol­min­ker­tai­sek­si Las­ten kou­lut­tau­tu­mi­nen omal­la kie­lel­lä on herät­tä­nyt kiin­nos­tus­ta duru­man­kie­li­sel­lä alu­eel­la Kenias­sa. Tämän ansios­ta kou­lun oppi­las­mää­rä on kas­va­nut hui­mas­ti. Kou­lu­tus on herät­tä­nyt huo­mio­ta myös lähia­lu­een muis­sa kou­luis­sa. Kwa­les­sa duru­man­kie­li­sel­lä alu­eel­la esi­kou­lun lap­si­mää­rä on kas­va­nut kol­min­ker­tai­sek­si vii­me vuo­teen näh­den. Luo­kal­la oli aiem­min alle Lue lisää

sitten

Vuo­si 2025 tuli — olim­me­ko val­miit?

”Näkym­me on, että vuo­teen 2025 men­nes­sä raa­ma­tun­kään­nös­työ on käyn­nis­sä kaik­kien kään­nös­tä tar­vit­se­vien kan­san­ryh­mien paris­sa.” Näin julis­ti­vat Wyclif­­fe-jär­­jes­­töt sekä SIL Inter­na­tio­nal (nyk. SIL Glo­bal) yhdes­sä vuon­na 1999. Onko näky toteu­tu­nut? Näky 2025 – kuten tämä vuon­na 1999 annet­tu jul­ki­lausu­ma tun­ne­taan – ei ollut ensim­mäi­nen laa­tu­aan. Vuon­na 1967 vie­lä täy­sin ame­rik­ka­lais­joh­toi­nen ja Lue lisää

sitten

Mikael Agrico­la – suo­ma­lai­nen raa­ma­tun­kään­nös­työn ura­nuur­ta­ja

Teks­ti on ilmes­ty­nyt Kan­san­lä­he­tyk­sen verk­ko­si­vuil­la 2.12.2021 ja aiem­min Jou­lun Aika ‑leh­des­sä. Kir­joit­ta­ja on pas­to­ri Juha­ni Koi­vis­to. Olem­me saa­neet luvan jakaa artik­ke­lia.  Vuo­si 1548 oli suo­ma­lai­sen raa­ma­tun­kään­nös­työn merk­ki­vuo­si. Sil­loin ilmes­tyi Mikael Agrico­lan kään­tä­mä­nä Se Wsi Tes­ta­men­ti. Kir­ja oli ensim­mäi­nen suo­men­kie­li­nen Uuden tes­ta­men­tin kään­nös. Mikael Agrico­lan syn­ty­mä­ai­kaa ei tie­de­tä. Sen arvel­laan olleen vuo­den 1510 tie­noil­la. Lue lisää

sitten

Pit­käl­le pääs­täk­seen on kul­jet­ta­va yhdes­sä

Tun­ne­tun afrik­ka­lai­sen sanan­las­kun mukaan lap­sen kas­vat­ta­mi­seen tar­vi­taan koko kylä. Toi­nen sanan­las­ku sanoo, että jos halu­aa pääs­tä pit­käl­le, on kul­jet­ta­va yhdes­sä. Nämä vii­saat sanon­nat pitä­vät paik­kan­sa myös kie­len paris­sa teh­tä­vän työn suh­teen – kult­tuu­reis­ta, rajois­ta ja ajan­koh­das­ta riip­pu­mat­ta. Kie­len paris­sa teh­tä­vä työ kan­taa satoa tule­vil­le suku­pol­vil­le. Kie­len paris­sa teh­tä­vä työ vie Lue lisää

sitten

Saga­ris­ta tuli luo­kan paras oppi­las

Kou­lun­käyn­ti vie­raal­la kie­lel­lä voi vai­kut­taa lap­sen kou­lu­me­nes­tyk­seen nega­tii­vi­ses­ti. Sagar siir­tyi opis­ke­le­maan koti­ky­län­sä kou­luun, jos­sa hän sai ope­tus­ta omal­la äidin­kie­lel­lään. Pian hänen arvo­sa­nan­sa läh­ti­vät nousuun. Sagar aloit­ti kou­lun­käyn­nin sisä­op­pi­lai­tok­ses­sa Nepa­lis­sa, jos­sa ope­tus­kie­le­nä käy­tet­tiin nepa­lia ja englan­tia. Kos­ka pojan äidin­kie­li on lho­mi, hänen oli vai­kea ymmär­tää ope­tus­ta ja vie­rai­den kie­lien käsit­tei­tä. Tämä Lue lisää

sitten

Osa­na Juma­lan lähe­tys­tä — pyr­ki­mys paran­taa kou­lu­tuk­sen laa­tua vähem­mis­tö­kie­lis­sä

Wyclif­fe Raa­ma­tun­kään­tä­jien han­ke­koor­di­naat­to­ri Jou­ni Mäke­lä työs­ken­te­lee äidin­kie­lis­ten kou­lu­tus­hank­kei­den paris­sa. “Äidin­kie­li­nen kou­lu­tus on kuin ravit­tu maa­pe­rä lap­sen elä­mäs­sä, jos­ta on parem­pi pon­nis­taa elä­män­mit­tai­seen kas­vuun”, hän kuvaa. – Minul­la oli nuo­re­na voi­ma­kas Juma­lan kut­su lähe­tys­työ­hön, ker­too Jou­ni Mäke­lä, Wyclif­fe Raa­ma­tun­kään­tä­jien (WRK) han­ke­koor­di­naat­to­ri. Hän halusi, että evan­ke­liu­mi tuli­si kaik­kien tie­toon. Lähe­tys­työ­kut­su ohja­si hänet Lue lisää

sitten
Diraitankielisen Uuden testamentin siunaaminen

Sanan iloa täpö­täy­des­sä kir­kos­sa

Lou­­nais-Etio­­pian Gido­les­sa juh­lit­tiin dirai­tan­kie­li­sen Uuden tes­ta­men­tin val­mis­tu­mis­ta 3.11.2024. Juh­la­paik­ka­na toi­mi­nut kirk­ko oli täpö­täyn­nä, ja ulos oli tuo­tu penk­ke­jä niil­le, jot­ka eivät mah­tu­neet sisäl­le.  Suo­mes­ta juh­lal­li­suuk­siin osal­lis­tui­vat Wyclif­fe Raa­ma­tun­kään­tä­jien yhteis­työ­kump­pa­nin Suo­men evan­ke­lis­lu­te­ri­lai­sen Kan­san­lä­he­tyk­sen työn­te­ki­jät, kään­nös­työs­sä itse­kin muka­na ollut Mir­ja­mi Uusi­ta­lo, sekä lähe­tys­työn­te­ki­jä Anna Vähä­kan­gas, Kan­san­lä­he­tyk­sen alue­koor­di­naat­to­ri San­na Suu­ta­ri ja ulko­maan­työn­joh­ta­ja Mar­kus Lue lisää

sitten

Rukouk­ses­sa on voi­maa

Minua kiin­nos­taa herrn­hu­ti­lais­ten vai­ku­tus kris­til­li­seen lähe­tys­työ­hön 1700-luvul­­la. Krei­vi Niko­laus Ludwig von Zinzen­dorf perus­ti vai­no­ja pakoon läh­te­neil­le usko­vil­le tur­va­pai­kan omil­le mail­leen Sak­sas­sa. Tämä yhtei­sö sai nimen Herrn­hut, Her­ran suo­ja.   Kesäl­lä 1727 yhtei­sön jäse­net koki­vat Pyhän Hen­gen uudis­ta­van kos­ke­tuk­sen pitäes­sään juma­lan­pal­ve­lus­ta pai­kal­li­ses­sa kir­kos­sa. Rukouk­sen tuli syt­tyi hei­dän sydä­mis­sään. Näis­tä tapah­tu­mis­ta ker­too muun Lue lisää

sitten

Wyclif­fe, Tyn­da­le ja Kunin­gas Jaak­ko – englan­nin­kie­li­sen raa­ma­tun­kään­nök­sen myrs­kyi­sä his­to­ria

Jo munk­ki Bede (672–735) kään­si evan­ke­liu­me­ja oman aikan­sa englan­nin kie­lel­le. Myö­häis­kes­kia­jal­la kato­li­nen kirk­ko suh­tau­tui kiel­tei­ses­ti Raa­ma­tun kään­tä­mi­seen. John Wyclif­feä (n. 1328–1384) ja Wil­liam Tyn­da­lea (1494–1536) vai­not­tiin kään­nös­ten tuot­ta­mi­sen ja levit­tä­mi­sen takia. Englan­nin­kie­li­nen Raa­mat­tu tuli pysy­väs­ti kir­kon käyt­töön vas­ta, kun kunin­gas Jaak­ko I (Skot­lan­nin Jaak­ko VI) antoi siu­nauk­sen­sa kan­san­kie­li­sel­le kään­nök­sel­le 1600-luvun Lue lisää

sitten