omallakielellä

Thai­maa­lai­nen Kaa vie­rai­lee Suo­mes­sa

PEOUNGPAKA JANYAWONG, tai ystä­vien kes­ken yksin­ker­tai­sem­min Kaa, syn­tyi vuon­na 1976 Poh­­jois-Thai­­maas­­sa. Hän on ollut syn­ty­mäs­tään läh­tien kuu­ro, per­he kui­ten­kin halusi Kaan pää­se­vän kou­luun mui­den las­ten tavoin. Kou­lu­tus ja kuu­ro­jen ase­man paran­ta­mi­nen ovat olleet Kaan elä­män kan­ta­via aja­tuk­sia. Kaan vii­mei­sin tut­kin­to, eri­tyis­pe­da­go­gii­kan mais­te­ri, on vuo­del­ta 2015. Opin­to­jen­sa ohel­la Kaa on toi­mi­nut Lue lisää

sitten

Uudet tes­ta­men­tit val­mis­tui­vat Kame­ru­nis­sa

Wil­liam ja Annuk­ka Kin­naird työs­ken­te­li­vät 30 vuot­ta Ulde­­me- ja Vame ‑kie­liyh­tei­sö­jen paris­sa. Ensim­mäi­set raa­ma­tun­kään­tä­jät  Ulde­­me- ja Vame-alu­een raa­ma­tun­kään­nös­työn his­to­ria ulot­tuu yli sadan vuo­den taak­se, jol­loin Char­les de Foucauld, rans­ka­lai­sen aris­to­kraat­ti­per­heen jäl­ke­läi­nen, päät­ti liit­tyä kato­li­seen munk­ki­kun­taan. Hän työs­ken­te­li Poh­­jois-Afri­­kas­­sa eläen yksin­ker­tais­ta elä­mää ja kään­täen Raa­mat­tua. Char­le­sin mene­tet­tyä hen­ken­sä ensim­mäi­sen maa­il­man­so­dan pyör­teis­sä hänen ystä­vän­sä Lue lisää

sitten

Sana lap­sil­le ‑työ menes­tyy Indo­ne­sias­sa

Sana lap­sil­le ‑pyhä­kou­lu­pro­jek­ti toi­mii Kaak­­kois-Indo­­ne­­sian saa­ril­la – pää­asias­sa Moal­la, Letil­lä, Sum­bal­la ja Kalum­pan­gis­sa (Län­­si-Sulawe­­si). Sen tavoit­tee­na on opet­taa lap­sil­le Jee­suk­ses­ta hei­dän omal­la äidin­kie­lel­lään sekä edis­tää samal­la luku­tai­toa, hen­gel­lis­tä kas­vua ja kult­­tuu­­ri-iden­­ti­­teet­­tiä. Vuon­na 2024 pro­jek­tis­sa oli muka­na yhteen­sä 335 las­ta (ikä­ryh­mä 3–10 v.), 39 kou­lu­tet­tua opet­ta­jaa ja 13 kump­pa­ni­seu­ra­kun­taa vii­des­tä eri Lue lisää

sitten
Innostavampi oppimisympäristö

Innos­ta­va ope­tus luo parem­man oppi­mi­sym­pä­ris­tön

Kou­lu­vie­rai­lu Kenias­sa: WRK:n han­ke­tii­min vie­rai­lu digon­kie­li­ses­sä kou­lus­sa Kenias­sa oli roh­kai­se­va koke­mus laa­duk­kaan ope­tuk­sen ansios­ta. Kai­kis­sa vähem­mis­tö­kie­lien kou­luis­sa tämä ei kui­ten­kaan vie­lä toteu­du. Pie­net kädet tun­nus­te­le­vat kou­lu­kir­jo­ja, jois­sa on kulu­neet kul­mat. Luo­kan sei­nil­lä on värik­käi­tä ope­tus­ma­te­ri­aa­le­ja ja edes­sä perin­tei­nen lii­tu­tau­lu. Lap­set istu­vat ryh­mis­sä pöy­dän ympä­ril­lä kou­lua­sut pääl­lään. Opet­ta­ja puhuu lap­sil­le hei­dän Lue lisää

sitten
A Joyful Transformation SIL Ethiopia

Esio­pe­tus­ta Kon­sos­sa – Iloi­sel­la tiel­lä muu­tos­ta koh­ti

Kou­lu­vie­rai­lu Kon­sos­sa: SIL Etio­pias­sa työs­ken­te­le­vä Mas­tewal Mulu­ge­ta vie­rai­li Kon­sos­sa sijait­se­vas­sa esi­kou­lus­sa ensim­mäis­tä ker­taa. Täl­lä teks­til­lä hän ker­toi meil­le koke­muk­ses­taan. Kon­so on kau­pun­ki Etio­pias­sa, jon­ka asuk­kaat saa­vat toi­meen­tu­lon­sa pää­asias­sa maan­vil­je­lyk­ses­tä ja kar­jan­kas­va­tuk­ses­ta. Monil­ta alu­een lap­sil­ta puut­tuu fyy­si­seen, hen­ki­seen ja emo­tio­naa­li­seen kehi­tyk­seen tar­vit­ta­vat perus­e­del­ly­tyk­set. Kou­lu­tus­ta, jon­ka pitäi­si olla perus­oi­keus, ei aina ole Lue lisää

sitten

Hel­lun­tai kään­tyy buden­gik­si

Hel­lun­tai­ta käsit­te­le­vä Apos­to­lien teko­jen luvun 2 teks­ti Pyhän Hen­gen vuo­da­tuk­ses­ta kään­net­tiin ensim­mäis­tä ker­taa Hima­la­jal­la puhut­ta­val­le buden­gin* kie­lel­le vuon­na 2022. Teks­ti kon­sult­ti­tar­kas­tet­tiin kevääl­lä 2023 ja jul­kais­tiin Apos­to­lien teko­jen yhtey­des­sä mar­ras­kuus­sa 2023. Teks­tiä kään­net­täes­sä jou­dut­tiin poh­ti­maan, miten kään­tää hel­lun­tai­juh­lan nimi. Kään­nös­tii­mi pää­tyi samaan stra­te­gi­aan kuin alu­een val­ta­kie­li­ses­sä kään­nök­ses­sä, joka seu­raa kreik­kaa ja Lue lisää

sitten

Oma kie­li on avain maa­il­maan

Rii­hi­mäel­lä asu­nut kir­jai­li­ja Samu­li Paro­nen pää­tyi poh­din­nois­saan aja­tuk­seen, että maa­il­ma on sana. Hänen saman­ni­mi­nen afo­ris­mi­ko­koel­man­sa ilmes­tyi vuon­na 1974.  Filo­so­fi Ludwig Witt­gens­tein poh­ti myös maa­il­maa ja kie­len mer­ki­tys­tä sii­nä. Hän mää­rit­te­li, että kie­len rajat ovat maa­il­man rajat. Vaik­ka hänen mää­ri­tel­män­sä ensi­si­jai­ses­ti pyr­ki rajaa­maan sen tie­don alu­een, jos­ta on mie­le­käs­tä puhua ero­tuk­sek­si Lue lisää

sitten

OMALLA KIELELLÄ

Juma­la on kaik­ki­tie­tä­vä. Hän tun­tee kaik­ki kie­let ja ymmär­tää kaik­ki mur­teet ja slan­git. Hän tie­tää aja­tuk­set­kin, jopa kaik­kein kau­kai­sim­mil­la eksoot­ti­sil­la kie­lil­lä aja­tel­lut, vaik­kei kukaan ole vie­lä nii­tä kie­liä kir­joit­ta­nut. Olet­ko aja­tel­lut, että Juma­la ei vain ymmär­rä, vaan hän myös halu­aa puhua noi­ta kie­liä? Juma­la on aktii­vi­nen Juma­la. Hän on salat­tu, Lue lisää

sitten
Vanhemmat ja lapset kouluvierailulla Kwalessa

Kou­lun van­hem­mat innos­tui­vat äidin­kie­li­ses­tä kou­lu­tuk­ses­ta

Kou­lun van­hem­mat innos­tui­vat äidin­kie­li­ses­tä kou­lu­tuk­ses­ta – Esi­kou­lun lap­si­mää­rä kas­voi kol­min­ker­tai­sek­si Las­ten kou­lut­tau­tu­mi­nen omal­la kie­lel­lä on herät­tä­nyt kiin­nos­tus­ta duru­man­kie­li­sel­lä alu­eel­la Kenias­sa. Tämän ansios­ta kou­lun oppi­las­mää­rä on kas­va­nut hui­mas­ti. Kou­lu­tus on herät­tä­nyt huo­mio­ta myös lähia­lu­een muis­sa kou­luis­sa. Kwa­les­sa duru­man­kie­li­sel­lä alu­eel­la esi­kou­lun lap­si­mää­rä on kas­va­nut kol­min­ker­tai­sek­si vii­me vuo­teen näh­den. Luo­kal­la oli aiem­min alle Lue lisää

sitten