Liik­keen suun­ta

Raa­ma­tun­kään­nös­työs­sä kuu­lu­vat Juma­lan Lähe­tyk­sen sydä­nää­net. Suo­ma­lai­sil­le tämä on help­po ymmär­tää. Suo­men kie­li on meil­le nime­no­maan ”äidin­kie­li”, syvim­pien tun­tei­den tulk­ki. Äidin­kie­li­nen Raa­mat­tu, luku- ja kir­joi­tus­tai­to ja suo­ma­lai­ses­ta luon­nos­ta ja kan­sam­me vai­heis­ta kai­ku­poh­jaa ammen­ta­vat hen­gel­li­set lau­lut ja vir­ret ovat nii­tä raken­nus­pui­ta, joil­la Kris­tus on raken­ta­nut tääl­lä Poh­jo­las­sa kirk­ko­aan. Kas­va­va, vah­vis­tu­va ja oman Lue lisää

sitten

Neu­vos­toa­ka­tee­mi­kois­ta sipe­ria­lai­siin seu­ra­kun­tiin: SIL-jär­jes­tön tai­val neu­vos­toa­jas­ta nyky­päi­vään

Wyclif­fe Bible Trans­la­tors ja SIL ‑jär­jes­tö­jen perus­ta­ja Wil­liam Came­ron Town­send saa­pui ensim­mäis­tä ker­taa Neu­vos­to­liit­toon loka­kuus­sa 1968 vai­mon­sa Elai­nen kans­sa. Seu­raa­vi­na vuo­si­na he mat­kus­ti­vat sin­ne yhteen­sä seit­se­män ker­taa ja vie­rai­li­vat yhdek­säs­sä neu­vos­to­ta­sa­val­las­sa luo­den suh­tei­ta opet­ta­jiin, kie­li­tie­tei­li­jöi­hin, maa­työ­läi­siin ja pai­kal­li­siin viran­omai­siin. Useat SIL:n työn­te­ki­jät ryh­tyi­vät 1980-luvul­­la toi­mi­maan neu­vos­to­pa­ko­lais­ten paris­sa Län­­si-Euroo­­pas­­sa, mut­ta SIL:n Lue lisää

sitten

Ikku­noi­ta muu­tok­siin

Wyclif­fe Glo­bal Alliancen pää­joh­ta­ja Step­hen Coertze oli hel­mi­kuus­sa vie­raa­na euroop­pa­lais­ten Wyclif­­fe-jär­­jes­­tö­­jen joh­ta­jien etä­ta­paa­mi­ses­sa. Hän pai­not­ti sitä, että tilan­ne maa­il­man­laa­jui­ses­sa raa­ma­tun­kään­nös­työs­sä muut­tuu nopeas­ti. Yhte­nä esi­merk­ki­nä hän mai­nit­si joi­den­kin maa­il­man suu­rim­piin kuu­lu­vien lähe­tys­jär­jes­tö­jen ennen näke­mät­tö­män halun osal­lis­tua raa­ma­tun­kään­nös­työ­hön. Tule­vai­suu­den näky­mät innos­ta­vat, sil­lä jo vuo­sia on ollut näky­vis­sä myös monien ei-län­­si­­mais­­ten seu­ra­kun­tien innos­tus Lue lisää

sitten

Kut­sut­tu yhdes­sä

Yli 960 kilo­met­rin pääs­sä Papuan ran­ni­kos­ta, Ban­dan­mer­ta reu­nus­ta­vien tuli­pe­räis­ten saar­ten ket­jus­sa heräi­lee Ambo­nin saa­ri. Aurin­ko hii­pii saa­ren veh­mai­den vuor­ten ylle kyl­vet­täen pien­tä lah­tea peh­meäs­sä valos­sa. Sään­piek­sä­mät pui­set kalas­tus­ve­neet kimal­te­le­vat lah­tea täplit­täen, kuin var­tio­mie­het ase­mis­saan. Yhtäk­kiä pei­li­kir­kas vesi pärs­käh­te­lee ympä­riin­sä, kun päi­vän ensim­mäi­set kalas­ta­jat kah­laa­vat vai­vat­to­mas­ti venei­siin­sä. Lähim­mäl­lä ran­nal­la tuu­hei­den pak­su­jen Lue lisää

sitten

Seu­ra­kun­ta raa­ma­tun­kään­nös­työs­sä

Seu­ra­kun­nal­la on Juma­lal­ta tul­lut mis­sio. Tuo mis­sio vel­voit­taa mei­tä ole­maan maa­il­man valo­na, suo­la­na ja kir­jee­nä. Pai­kal­li­nen seu­ra­kun­ta on täs­sä suh­tees­sa maa­il­man ainoa toi­vo. Ilman pai­kal­lis­ta seu­ra­kun­taa emme voi näh­dä Juma­lan suun­ni­tel­mien toteu­tu­van tehok­kaas­ti ja pit­kä­jän­tei­ses­ti. Juma­lan Hen­ki on aina vai­kut­ta­nut siten, että evan­ke­liu­min julis­tuk­sen seu­rauk­se­na on syn­ty­nyt pai­kal­li­sia seu­ra­kun­tia. Kir­jees­sään Lue lisää

sitten

Val­mis­tau­tu­mi­sen mat­ka

Zet­seat Feka­du on asu­nut Etio­pian pää­kau­pun­gis­sa, Addis Abe­bas­sa, suu­rim­man osan elä­mäs­tään. Hän ajat­te­li oman maan­sa ole­van “kris­tit­ty­jen maa”. Etio­pian kris­til­li­nen perin­tö juon­taa juu­ren­sa kau­as 300-luvul­­le asti. Raa­mat­tua, joka on kir­joi­tet­tu maan viral­li­sel­la kie­lel­lä, amha­ran kie­lel­lä, on myös maas­sa laa­jas­ti saa­ta­vil­la.  Mut­ta noin 700 kilo­met­rin pääs­sä pää­kau­pun­gis­ta Zet­seat vie­rai­li yhtei­sös­sä, jos­sa Lue lisää

sitten

Juma­lan huo­len­pi­dos­sa

Papua­uusi­gui­nea­lai­sen Mila Bau­yan äidin­kie­li on som­­ba-siawa­­ri. Uusi tes­ta­ment­ti val­mis­tui tuol­le kie­lel­le jo vuon­na 1996. Nyt Mila on työs­ken­te­lee Van­han tes­ta­men­tin kään­nök­sen paris­sa — seit­se­män kir­jaa on jo val­mii­na. Mila ker­too omas­ta työs­tään ja kut­sus­taan. Juma­la kut­sui minut raa­ma­tun­kään­nös­työ­hön jo hyvin nuo­re­na tyt­tö­nä. Kol­me­na päi­vä­nä vii­kos­sa teen kään­nös­työ­tä. Ennen mei­tä oli Lue lisää

sitten

Tai­vaan tiliin

”Kling”. Puhe­li­me­ni ilmoit­taa saa­pu­nees­ta säh­kö­pos­ti­vies­tis­tä. Vil­kai­sen, kenel­tä vies­ti on tul­lut – täl­lä ker­taa se on Wyclif­fen pos­tia, jos­sa on muka­na oiko­luet­ta­via teks­te­jä seu­raa­vaan Sanal­la Sanoen ‑leh­teen. Kävi­pä hyvin, juu­ri sain­kin edel­li­set työt val­miik­si, hyvin ehdin teks­tit nyt päi­vän päät­teek­si tar­kis­taa. Kir­jau­dun verk­koon säh­kö­pos­ti­ti­lil­le­ni. Avaan ensim­mäi­sen liit­teen luet­ta­vak­si. Teks­tin­kä­sit­te­ly­oh­jel­ma näyt­tää auto­maat­ti­ses­ti Lue lisää

sitten

Kut­su­muk­sen polul­la

Sei­ja Mei­nan­der läh­ti raa­ma­tun­kään­nös­työ­hön vii­si­kymp­pi­se­nä. Hän huo­ma­si aiem­mas­ta työ- ja elä­män­ko­ke­muk­ses­taan ole­van työs­sä hyö­tyä. Sei­ja Mei­nan­der on tuo­re elä­ke­läi­nen, joka pala­si vii­me kesä­nä Suo­meen Papua-Uudes­­ta-Gui­­neas­­ta. Siel­lä hän luot­sa­si raa­ma­tun­kään­nös­työ­tä uri­minkie­len kalpm-mur­­teel­­le. Kään­nös teh­tiin toi­sen mur­teen poh­jal­ta käyt­täen apu­na tie­to­ko­neen mur­re­muun­nos­oh­jel­maa. Kesä­kuun lopul­la siu­nat­tiin käyt­töön kuusi Uuden tes­ta­men­tin kir­jaa sisäl­tä­vä koos­te rie­mul­li­ses­sa Lue lisää

sitten

Lähe­tys­työn­te­ki­jä kie­len ja kult­tuu­rin oppi­ja­na

”Täy­tyy oppia, ennen kuin voi opet­taa. Täy­tyy kuun­nel­la, ennen kuin voi puhua.” Näin tote­aa lähe­tys­työn­te­ki­jän asen­tees­ta Carol Orwig, joka on toi­mi­nut kie­len ja kult­tuu­rin oppi­mis­tai­to­jen kon­sult­ti­na 25 vuo­den ajan ja opet­ta­nut vuo­sien saa­tos­sa myös suur­ta osaa suo­ma­lai­sis­ta Wyclif­fe Raa­ma­tun­kään­tä­jien jäse­nis­tä. Semi­naa­ri­huo­nees­ta kuu­luu arme­nian­kie­lis­tä puhet­ta. Pöy­dän ympä­ril­lä istuu vii­si opis­ke­li­jaa, jot­ka Lue lisää

sitten