omallakielellä

Raa­mat­tu tavoit­taa Uzbe­kis­ta­nin kau­kai­sim­mat kol­kat

Mum­mot lau­la­vat, rukoi­le­vat ja tut­ki­vat Raa­mat­tua ker­ran kuu­kau­des­sa. He halua­vat tukea toi­nen tois­taan ja ker­toa ilo­uu­ti­sen Kris­tuk­ses­ta niil­le, jot­ka ovat olleet kyl­lin roh­kei­ta tule­maan mukaan ensi ker­ran.  Kysees­sä ei ole taval­li­nen raa­mat­tu­pii­ri, sil­lä kai­kil­la nai­sil­la on mus­li­mi­taus­ta. Nämä Kris­tuk­sen seu­raa­jat eivät ole saa­neet aiem­paa ope­tus­ta kris­ti­nus­kos­ta. Yhtei­sön pai­ne on niin Lue lisää

sitten

Kat­seen ker­to­maa

Jakuu­tin­kie­li­set raa­ma­tun­kään­nök­set ovat jo kau­an avan­neet tien ihmis­ten sydä­miin.  Ensim­mäi­set Jaku­ti­aan aset­tu­neet Venä­jän orto­dok­si­sen kir­kon papit ja mun­kit eivät kas­ta­neet jakuut­te­ja pakot­ta­mal­la, vaan välit­ti­vät heis­tä aidos­ti. He tut­ki­vat jakuu­tin eli sahan kiel­tä ja loi­vat kie­len aak­ko­set, samoin kuin perus­ti­vat kou­lu­ja ja kir­jas­to­ja. On hei­dän ansio­taan, että raa­ma­tun­kään­nök­set ovat yhä ”sie­me­niä, Lue lisää

sitten

Neu­vos­toa­ka­tee­mi­kois­ta sipe­ria­lai­siin seu­ra­kun­tiin: SIL-jär­jes­tön tai­val neu­vos­toa­jas­ta nyky­päi­vään

Wyclif­fe Bible Trans­la­tors ja SIL ‑jär­jes­tö­jen perus­ta­ja Wil­liam Came­ron Town­send saa­pui ensim­mäis­tä ker­taa Neu­vos­to­liit­toon loka­kuus­sa 1968 vai­mon­sa Elai­nen kans­sa. Seu­raa­vi­na vuo­si­na he mat­kus­ti­vat sin­ne yhteen­sä seit­se­män ker­taa ja vie­rai­li­vat yhdek­säs­sä neu­vos­to­ta­sa­val­las­sa luo­den suh­tei­ta opet­ta­jiin, kie­li­tie­tei­li­jöi­hin, maa­työ­läi­siin ja pai­kal­li­siin viran­omai­siin. Useat SIL:n työn­te­ki­jät ryh­tyi­vät 1980-luvul­­la toi­mi­maan neu­vos­to­pa­ko­lais­ten paris­sa Län­­si-Euroo­­pas­­sa, mut­ta SIL:n Lue lisää

sitten

Lho­mit muu­tos­ten kes­kel­lä

Elä­mä Hima­la­jan vuo­ris­tos­sa on rau­hal­lis­ta. Vuo­ril­la sijait­se­vat kylät ovat lin­nun­tie­tä pit­kin lähel­lä toi­si­aan, mut­ta muu­ten väli­mat­kat ovat pai­koit­tain pit­kiä­kin. Arun-joen molem­min puo­lin kohoa­vil­la vuo­ril­la näkee sini­siä länt­te­jä – kirk­kaan sini­sel­lä maa­lil­la maa­la­tut talot näky­vät kau­as. Lho­mien kau­nis eli­nym­pä­ris­tö ja kult­tuu­ri ovat kui­ten­kin koh­taa­mas­sa muu­tok­sia. Kai­kis­sa lho­mi­ky­lis­sä on nyky­ään säh­köt, joten Lue lisää

sitten

Evan­ke­liu­min eri­tyis­teh­tä­vis­sä

Nime­ni on Vla­di­mir Niki­fo­rov. Syn­nyin maa­lis­kuus­sa 1951 Bur­ja­tias­sa Tun­kan laak­sos­sa, pie­nes­sä kyläs­sä, jos­sa ei ollut säh­kö­jä. Per­heem­me elä­mä pyö­ri eläin­ten hoi­ta­mi­sen ja pai­men­ta­mi­sen ympä­ril­lä. Uskon­toa har­joi­tet­tiin sii­hen aikaan naa­pu­reil­ta salaa. Aina teu­ras­tuk­sen jäl­keen kei­tet­tiin kui­ten­kin suu­ri luu ja mehe­vä liha­kim­pa­le, jot­ka lai­tet­tiin kotialt­ta­ril­le yök­si. Sit­ten ne syö­tiin, samoin kuin alt­ta­ril­le Lue lisää

sitten

Ikku­noi­ta muu­tok­siin

Wyclif­fe Glo­bal Alliancen pää­joh­ta­ja Step­hen Coertze oli hel­mi­kuus­sa vie­raa­na euroop­pa­lais­ten Wyclif­­fe-jär­­jes­­tö­­jen joh­ta­jien etä­ta­paa­mi­ses­sa. Hän pai­not­ti sitä, että tilan­ne maa­il­man­laa­jui­ses­sa raa­ma­tun­kään­nös­työs­sä muut­tuu nopeas­ti. Yhte­nä esi­merk­ki­nä hän mai­nit­si joi­den­kin maa­il­man suu­rim­piin kuu­lu­vien lähe­tys­jär­jes­tö­jen ennen näke­mät­tö­män halun osal­lis­tua raa­ma­tun­kään­nös­työ­hön. Tule­vai­suu­den näky­mät innos­ta­vat, sil­lä jo vuo­sia on ollut näky­vis­sä myös monien ei-län­­si­­mais­­ten seu­ra­kun­tien innos­tus Lue lisää

sitten

Digi­taa­li­nen Raa­mat­tu saa­ta­vil­la yhä hel­pom­min

Verk­ko­pal­ve­lu­jen ja mobii­li­so­vel­lus­ten kaut­ta saa­ta­vil­la ole­vien digi­taa­lis­ten raa­ma­tun­kään­nös­ten mää­rä on vii­me vuo­si­na kas­va­nut mer­kit­tä­väs­ti tasais­ta tah­tia. Maa­il­man­laa­jui­ses­ti Raa­mat­tua voi lukea eri sivus­toil­la ja sovel­luk­sil­la 1 968 eri kie­lel­lä ja tar­jol­la ole­vien kiel­ten mää­rä kas­vaa jat­ku­vas­ti. Lisäk­si Raa­mat­tuun voi nykyi­sin pereh­tyä useis­sa eri muo­dois­sa: pai­net­tu­na, ääni­ver­sio­na tai videoi­na. Raa­mat­tuso­vel­lus You­Ver­sion saa­vut­ti Lue lisää

sitten

Muu­ta­kin kuin luku­tai­toa

Äidin­kie­li­siä esi­kou­lu­ja on lho­mia­lu­eel­la nyt 14 val­tion yllä­pi­tä­mis­sä kou­luis­sa. Lho­mi­ky­lät sijait­se­vat Hima­la­jan vuo­ris­tos­sa, joten esi­kou­luis­sa vie­rai­le­mi­nen vaa­tii käve­lyä ylös ja alas pit­kin vuo­ris­to­pol­ku­ja. Kos­ka esi­kou­lu­työ­tä teke­vän NEL­­HOS-jär­­jes­­tön toi­mis­to on Kath­man­dus­sa, on jär­jes­tös­sä kak­si kent­tä­koor­di­naat­to­ria, joi­den teh­tä­vä­nä on kier­tää esi­kou­lu­ja kuu­kausit­tain. Koor­di­naat­to­rit, Dawa Sang­bu ja Ridar Siru, asu­vat vuo­ris­tos­sa lho­mi­ky­lis­sä per­hei­den­sä Lue lisää

sitten

Sala­tut sanat — jäl­ki­näy­tös

Iloi­sia uuti­sia Papua-Uudes­­ta-Gui­­neas­­ta Tun­ne­tun Sala­tut sanat ‑kir­jan kir­joit­ta­ja, nor­ja­lai­nen Sig­mund Even­sen, teki vai­mon­sa Ing­jer­din kans­sa uma­na­kai­nan kie­lel­lä raa­ma­tun­kään­nös­työ­tä Papua-Uudes­­sa-Gui­­neas­­sa kak­si­kym­men­tä vuot­ta. He sai­vat — vuo­sien jäl­keen — kuul­la uuti­sia enti­sel­tä koti­seu­dul­taan uma­na­kai­no­jen paris­ta. Vii­me kesä­nä oli kulu­nut 38 vuot­ta sii­tä, kun per­hee­ni ja minä saa­vuim­me Papua-Uuteen-Gui­­ne­aan ensim­mäis­tä ker­taa. Ase­tuim­me asu­maan Lue lisää

sitten

Yhtei­sön aika

Ei ole kan­nat­ta­vaa eikä eten­kään kes­tä­vää, jos eri­lai­set hank­keet ovat vain ja ainoas­taan jär­jes­tö­jen har­teil­la. Yhtei­sö­jen on myös otet­ta­va itse vas­tuu ja toi­mit­ta­va. Lho­min­kie­li­sen esi­kou­lun van­hem­pai­nyh­dis­tyk­sen puheen­joh­ta­ja ker­too, että he — van­hem­mat — halua­vat olla muka­na. He ovat näh­neet, mitä hyvää esi­kou­lu on saa­nut aikaan hei­dän lap­sis­saan. “Me esi­mer­kik­si seu­raam­me Lue lisää

sitten