omallakielellä

Luku­tai­to­kurs­sil­ta kor­kea­kou­luun

Nge­ruk Bho­te, 19-vuo­­tias lho­mi­nuo­ri, asuu Sek­si­lan kyläs­sä Nepa­lis­sa. Jo lap­se­na Nge­ruk haa­vei­li sii­tä, että sai­si käy­dä kou­lua ja oppia. Se ei kui­ten­kaan ollut mah­dol­lis­ta eikä näin myös­kään kor­kea­kou­lu tul­lut tuol­loin kysy­myk­seen.   Van­hem­pie­ni luku­tai­dot­to­muu­den ja talou­del­lis­ten haas­tei­den vuok­si en pys­ty­nyt käy­mään kou­lua nuo­re­na. Per­heem­me van­him­pa­na poi­ka­na minun teh­tä­vä­ni oli teh­dä Lue lisää

sitten

Kir­ja, jon­ka söi leh­mä

Alus­sa Juma­la loi ihmi­sen, leh­män ja kir­jan. Kun ihmi­nen oli pai­men­ta­mas­sa leh­mää, leh­mä söi kir­jan. Sii­tä läh­tien yhteys ihmi­sen ja Juma­lan välil­lä on ollut poik­ki. Näin ker­ro­taan Kenias­sa 160 000 sam­bu­run kes­kuu­des­sa.  He koki­vat, että kir­ja, jon­ka leh­mä söi, oli Raa­mat­tu — sen sai­si takai­sin vain “leh­män kaut­ta”. * Sik­si­pä Lue lisää

sitten

Val­mis­tau­tu­mi­sen mat­ka

Zet­seat Feka­du on asu­nut Etio­pian pää­kau­pun­gis­sa, Addis Abe­bas­sa, suu­rim­man osan elä­mäs­tään. Hän ajat­te­li oman maan­sa ole­van “kris­tit­ty­jen maa”. Etio­pian kris­til­li­nen perin­tö juon­taa juu­ren­sa kau­as 300-luvul­­le asti. Raa­mat­tua, joka on kir­joi­tet­tu maan viral­li­sel­la kie­lel­lä, amha­ran kie­lel­lä, on myös maas­sa laa­jas­ti saa­ta­vil­la.  Mut­ta noin 700 kilo­met­rin pääs­sä pää­kau­pun­gis­ta Zet­seat vie­rai­li yhtei­sös­sä, jos­sa Lue lisää

sitten

Isä, haluan esi­kou­luun!

Per­hee­ni­sä ker­too omas­ta näkö­kul­mas­taan sii­tä, mitä äidin­kie­li­nen esi­kou­lu mer­kit­see. Asun per­hee­ni kans­sa mel­ko kau­ka­na kyläs­tä. Kak­si lap­sis­tam­me ovat jo kou­lus­sa, ensim­mäi­sel­lä ja toi­sel­la luo­kal­la. Nuo­rim­mai­nen on vas­ta kak­si­vuo­tias. Van­hin lap­sis­tam­me ei ole käy­nyt esi­kou­lua, mut­ta kes­kim­mäi­nen on. Vaik­ka mat­ka kou­luun on pit­kä, pyy­si lap­se­ni pääs­tä esi­kou­luun. “Isä, haluan esi­kou­luun!” Lap­sen Lue lisää

sitten

Ker­to­mus riit­tää Jama­lil­la­kin

Käve­lem­me kylän hal­ki Ali­­na-tädin luok­se hänen kotiin­sa. Aste­lem­me pien­tä, mutai­sen hei­nik­kois­ta pol­kua pit­kin koh­ti taloa, joka sijait­see aivan Jama­lin nie­mi­maan ala­puo­lel­la kie­mur­te­le­van Ob-joen ran­ta­tör­män tun­tu­mas­sa. Talon kuis­til­ta avau­tu­vat häi­käi­se­vän kau­niit mai­se­mat vii­leän veden ylle. Kopis­te­lem­me ken­käm­me kuis­til­la ja astum­me sisään. Pian olo­huo­nees­sa istuu mei­dän lisäk­sem­me vii­si muu­ta. Lyhyi­den kuu­lu­mis­ten jäl­keen Lue lisää

sitten

Juma­lan sana muut­taa yhteis­kun­nat­kin

Raa­ma­tun­kään­nös­työn tar­peel­li­suus kir­koil­le ja kai­kel­le hen­gel­li­sel­le työl­le on kuta­kuin­kin itses­tään­sel­vää. Kuin­ka moni kui­ten­kaan tulee aja­tel­leek­si, että Raa­ma­tun saa­mi­nen omal­le äidin­kie­lel­le muut­taa myös ympä­röi­vät yhteis­kun­nat?  Esi­merk­kiä ei tar­vit­se hakea kau­kaa. Refor­maa­tio oli sysäyk­se­nä kan­sal­lis­kie­lien ja ‑val­tioi­den syn­tyyn koko Euroo­pas­sa. Opil­li­ses­ti yti­mes­sä oli totuus sii­tä, että ihmi­nen pelas­tuu yksin uskos­ta, yksin armos­ta Lue lisää

sitten

Lähe­tin lap­se­ni esi­kou­luun

Pit­käl­lä rus­keal­la puu­pen­kil­lä istuu kol­me nais­ta, pik­kui­nen esi­kou­lu­lai­nen istuu hei­dän välis­sään. Vilk­kaas­ti selit­täen nai­set ker­to­vat elä­mäs­tään — ja lho­min­kie­li­ses­tä esi­kou­lus­ta.  Ennen lap­set meni­vät suo­raan ensim­mäi­sel­le luo­kal­le, joka käy­dään nepa­lin kie­lel­lä. Nyt ennen ensim­mäis­tä luok­kaa käy­dään lho­min­kie­li­nen esi­kou­lu ja ensim­mäi­sel­le­kin luo­kal­le on teh­ty lho­min­kie­li­nen oppi­ma­te­ri­aa­li. “Muu­tos on iso. Nyt lap­set oppi­vat Lue lisää

sitten

Juma­lan huo­len­pi­dos­sa

Papua­uusi­gui­nea­lai­sen Mila Bau­yan äidin­kie­li on som­­ba-siawa­­ri. Uusi tes­ta­ment­ti val­mis­tui tuol­le kie­lel­le jo vuon­na 1996. Nyt Mila on työs­ken­te­lee Van­han tes­ta­men­tin kään­nök­sen paris­sa — seit­se­män kir­jaa on jo val­mii­na. Mila ker­too omas­ta työs­tään ja kut­sus­taan. Juma­la kut­sui minut raa­ma­tun­kään­nös­työ­hön jo hyvin nuo­re­na tyt­tö­nä. Kol­me­na päi­vä­nä vii­kos­sa teen kään­nös­työ­tä. Ennen mei­tä oli Lue lisää

sitten

Aihet­ta juh­laan

Mus­­sau-emi­­ran­­kie­­li­­nen Uusi tes­ta­ment­ti otet­tiin käyt­töön Papua-Uudes­­sa-Gui­­neas­­sa 29. tou­ko­kuu­ta 2019. Iloi­nen rum­mu­tus ava­si juh­lat. Innos­tus vain kas­voi, kun mie­het ja nai­set mars­si­vat rivis­tö­nä jal­ka­pal­lo­ken­tän ympä­ri, ohit­taen aitios­sa istu­vat kun­nia­vie­raat. Sen jäl­keen John ja Mar­jo Brow­nie kul­ki­vat etum­mai­si­na kirk­koon, ja mon­ta sataa hen­keä seu­ra­si peräs­sä.  Kir­kos­sa Uusi tes­ta­ment­ti vihit­tiin käyt­töön kol­miyh­tei­sen Juma­lan Lue lisää

sitten

Elä­mää Poh­joi­ses­sa 

On vii­leä syys­kui­nen kes­ki­viik­ko. Met­sä ja tun­dra heh­ku­vat toi­nen tois­taan kirk­kaam­mis­sa väreis­sä, Ob-joki on vie­lä auki. Tänään on aika nos­taa peru­nat maas­ta. Babush­ka(*) pol­kai­see saap­paal­laan lapion mul­taan ja me Anjan kans­sa puh­dis­tam­me ja heit­te­lem­me peru­nat kah­teen ämpä­riin: toi­seen pie­net, toi­seen suu­rem­mat. Hän puh­dis­taa peru­nat tot­tu­nees­ti ja vik­ke­läs­ti — yri­tän olla Lue lisää

sitten