omallakielellä

Kon­sul­tin sil­min: väläh­dys suul­li­ses­ta raa­ma­tun­kään­tä­mi­ses­tä

Eve­lyn Gan toi­mii raa­ma­tun­kään­nös­kon­sult­ti­na Wyclif­fe Male­sian yhtey­des­sä ja kuu­luu Wyclif­fe Glo­bal Alliancen Aasian ja Tyy­nen­me­ren alu­een alue­kon­sult­ti­työ­ryh­mään. Hän tekee töi­tä kah­den suul­li­sen raa­ma­tun­kään­nös­pro­jek­tin paris­sa naa­pu­ri­maas­sa: penan­gin­hok­kie­nin ja kaha­kin* kie­len. Mil­lai­sia mah­dol­li­suuk­sia olet koke­nut suul­li­ses­sa raa­ma­tun­kään­nös­työs­sä? Penan­gin­hok­kien on itse asias­sa var­sin lähel­lä sydän­tä­ni, kos­ka olen itse­kin hok­kien. Se on kui­ten­kin eri Lue lisää

sitten

Tie­tä rai­vaa­mas­sa

Duncan Kaso­ka­son vii­toit­taa tie­tä muil­le pai­kal­li­sil­le raa­ma­tun­kään­nös­työn kon­sul­teil­le Papua-Uudes­­sa-Gui­­neas­­sa. Duncan Kaso­ka­son sai val­miik­si Uuden tes­ta­men­tin kään­nök­sen omal­le kie­lel­leen ubi­ril­le vuon­na 1997. Kos­ka kaik­ki kon­sul­tit oli­vat ulko­maa­lai­sia, sekä Duncan että Papua-Uuden-Gui­­nean raa­ma­tun­kään­nö­syh­dis­tys BTA piti­vät tar­peel­li­se­na kou­lut­taa pai­kal­li­sia kon­sult­te­ja parem­pien kään­nös­ten ja pysy­vyy­den vuok­si. Vii­toi­tet­tu­aan tie­tä pai­kal­li­sel­le kon­sul­toin­nil­le Duncan halu­aa aut­taa kään­tä­jien Lue lisää

sitten

Raa­ma­tun käy­tön estei­tä

Raa­ma­tun­kään­nös­työs­sä saa­tet­tiin men­nei­nä vuo­si­kym­me­ni­nä toi­mia sel­lai­sen ole­tuk­sen poh­jal­ta, että kun­han Raa­mat­tu on kään­net­ty kan­san­kie­lel­le, sitä kyl­lä lue­taan innok­kaas­ti. Tie­däm­me nyt hyvin, että näin ei vält­tä­mät­tä tapah­du, vaan Raa­ma­tun luke­mi­sel­le, sovel­ta­mi­sel­le ja ope­tus­käy­töl­le seu­ra­kun­nas­sa voi olla monia estei­tä. Niis­sä yhtei­söis­sä, joi­den kie­lel­le Raa­mat­tua kään­ne­tään ensim­mäis­tä ker­taa, esteet liit­ty­vät usein kir­jal­li­sen kult­tuu­rin Lue lisää

sitten

Kään­nös on kuin sie­men

Mikä tekee jos­ta­kus­ta raa­ma­tun­kään­tä­jän? Jos­kus sii­hen riit­tää hyvä äidin­kie­len tai­to. Sii­nä tapauk­ses­sa kään­tä­jä kuu­luu erit­täin pie­neen kan­san­ryh­mään, jon­ka kie­li on uha­na­lai­nen. Isom­mil­la kie­lil­lä on pit­kä kir­jal­li­nen perin­ne, ja kään­tä­ji­nä toi­mi­vat filo­lo­git tai kie­li­tie­tei­li­jät.  Se pitää paik­kan­sa myös Poh­­jois-Kau­k­­asian kään­tä­jien koh­dal­la. Kään­nös­ryh­mäs­sä on täl­lä het­kel­lä kol­me kään­tä­jää, jot­ka kaik­ki ovat oman Lue lisää

sitten

Kah­den maan kan­sa­lai­sia

Elo­kuus­sa meneh­ty­nyt skot­lan­ti­lai­nen lähe­tys­his­to­rioit­si­ja Andrew Walls kiteyt­ti kak­si kris­ti­nus­kon ja kir­kon his­to­ri­aa muo­van­nut­ta peri­aa­tet­ta: Yhtääl­tä kris­til­li­nen usko ja seu­ra­kun­ta eivät voi­si olla ole­mas­sa ilman koto­pe­räi­syy­den peri­aa­tet­ta. Kris­tit­ty­nä olem­me kukin oman kult­tuu­rim­me edus­ta­jia. Seu­ra­kun­nan on olta­va yhtei­sö, jos­sa olem­me koto­nam­me. Kris­tus on mei­dän Vapah­ta­jam­me ja puhuu mei­dän kiel­täm­me. Toi­saal­ta uskoam­me mää­rit­tää Lue lisää

sitten

Elä­mää, työ­tä ja poik­keus­o­lo­ja Papua-Uudes­sa-Gui­neas­sa

Kat­ri Lin­na­sa­lo on 37 vuo­den ajan työs­ken­nel­lyt Suo­men Lähe­tys­seu­ran ja Wyclif­fe Raa­ma­tun­kään­tä­jien lähet­tä­mä­nä Papua-Uudes­­sa-Gui­­neas­­sa, mis­sä hän on kään­tä­nyt Raa­mat­tua nekin kie­lel­le yhdes­sä kie­len puhu­jien kans­sa. Vii­me vuo­den kevääl­lä myös raa­ma­tun­kään­tä­jien elä­mä kau­kai­ses­sa saa­ri­val­ta­kun­nas­sa muut­tui yllät­täen, ja tule­vai­suu­den suun­nit­te­lus­ta tuli entis­tä vai­keam­paa. Jut­te­lim­me Kat­rin kans­sa hänen koke­muk­sis­taan ja pan­de­mian vai­ku­tuk­sis­ta. Kat­ri, Lue lisää

sitten

Rak­kau­de­no­soi­tuk­sis­ta

Osal­lis­tuin vähän aikaa sit­ten euroop­pa­lais­ten Wyclif­­fe-joh­­ta­­jien tapaa­mi­seen. (Euroo­pas­sa on 19 Wyclif­fe Glo­bal Alliancen jäsen­jär­jes­töä.) Nel­jän hen­gen pien­ryh­mä­kes­kus­te­lus­sa tote­sim­me, että meil­lä kai­kil­la oli vii­mei­sen vuo­den ajal­ta yhtei­nen koke­mus: olim­me jou­tu­neet ole­maan pit­kään pois­sa työs­täm­me; minä uupu­muk­sen vuok­si, yksi pyö­räi­ly­ta­pa­tur­man vuok­si, yksi isän­sä korona­kuo­le­man vuok­si, ja ita­lia­lai­nen Marco sai­ras­tut­tu­aan itse koro­na­vi­ruk­sen aiheut­ta­maan Lue lisää

sitten

Tavoit­tee­na luku­tai­to — ja mut­kai­set polut sitä koh­ti: Mai­ja ja Arjen Lock jaka­vat koke­muk­si­aan eri tavois­ta teh­dä luku­tai­to­työ­tä

Aamui­sin se kuu­lui kylä­kou­lun bam­busei­nien läpi: tuo iha­nas­ti sol­ju­va oman kie­len luke­mi­nen, las­ten suo­rat rivit istui­vat luok­kien­sa lat­tioil­la ja luki­vat yhteen ääneen. Oli luo­tu koko hei­mon kat­ta­va esi­kou­lu­jär­jes­tel­mä ja omas­sa kyläs­säm­me oli yksi näis­tä kou­luis­ta. Kah­des­sa vuo­des­sa oppi­laat hank­ki­vat niin suju­van luku­tai­don, että ker­to­muk­set voi­tiin lukea itse oma­kie­li­ses­tä Raa­ma­tus­ta. Hyvän luku­tai­don Lue lisää

sitten

Unel­ma Raa­ma­tus­ta

Aloi­tel­les­sa­ni tätä kir­joi­tus­ta vil­kai­sin pos­te­ja­ni. Vii­mei­sin oli Udmur­tias­ta: ”Minul­la on hie­no­ja uuti­sia: Raa­ma­tun ker­to­muk­sia lap­sil­le on saa­pu­nut pai­nos­ta”, vies­tit­ti pas­to­ri Vale­ri Iževs­kis­tä. Mie­les­sä­ni läi­käh­ti ilo: udmur­teil­la on oma­kie­li­nen Raa­mat­tu, ja sen poh­jal­ta uusi kir­ja­kin oli syn­ty­nyt. Se tun­tui ihmeel­tä. Useil­le Venä­jän vähem­mis­tö­kie­lil­le, myös joil­le­kin suo­men­su­kui­sil­le, oli ennen vuo­den 1917 val­lan­ku­mous­ta Lue lisää

sitten

Tataa­ri­pas­to­rin ker­to­maa

“Kun ensim­mäi­sen ker­ran tutus­tuin Raa­mat­tuun, tapah­tui se venä­jäk­si. Saa­des­sa­ni myö­hem­min tataa­rin­kie­li­sen Inži­lin (Uuden tes­ta­men­tin) olin jo tot­tu­nut luke­maan Raa­mat­tua venä­jäk­si. Kun sit­ten aloin lukea evan­ke­liu­me­ja kie­lel­lä, joka oli ollut äidin­kie­le­ni lap­suu­des­ta saak­ka, tun­tui kuin Jee­sus oli­si puhu­tel­lut minua hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti. Tämän koke­muk­sen jäl­keen halusin sanoa kai­kil­le raa­ma­tun­kään­tä­jil­le: “Se mitä teet­te, on Lue lisää

sitten