Ennen kuin edes yhtä jaet­ta on kään­net­ty, pik­ku­rui­sen kie­li­ryh­män raa­ma­tun­kään­nös­pro­jek­ti vai­kut­taa jo koko Mozam­bi­kin alu­eel­la.

Phim­ben kie­li, jota puhuu vain 14 000 ihmis­tä, on eräs monis­ta kie­lis­tä Luo­teis-Mozam­bi­kis­sa sijait­se­val­la Mara­vian alu­eel­la, joka rajoit­tuu Sam­be­sin jokeen ete­läs­sä ja Zam­bi­aan poh­joi­ses­sa. Mui­hin kie­liin kuu­luu mm. chi­ny­an­ja (tun­ne­taan myös nimel­lä chic­hewa), jota puhu­taan laa­jem­mal­ti eri alueil­la ja kan­sal­lis­ten rajo­jen ulko­puo­lel­la.

Kuten muut­kin kie­li­ryh­mät raja-alueil­la, phim­be­läi­set muut­ti­vat joko Zam­bi­aan tai Malawiin Mozam­bi­kin sisäl­lis­so­dan (1977–92) aikaan. Noi­den vuo­sien aika­na phim­be­läi­set sai­vat ensim­mäi­sen kos­ke­tuk­sen­sa Raa­mat­tuun.

”Kun sota lop­pui, he pala­si­vat koti­maa­han­sa muka­naan evan­ke­liu­mi, mut­ta se oli vie­raal­la kie­lel­lä, ei hei­dän sydä­men kie­lel­lään”, sanoo Boni­facio (Boni) Pau­lo, Ete­lä-Afri­kan Wyclif­fen kään­nös­pal­ve­lui­den joh­ta­ja.

Boni­facio Pau­lo

Kump­pa­nei­hin tutus­tu­mi­nen

Nyt, kol­me vuo­si­kym­men­tä myö­hem­min, raa­ma­tun­kään­nös phim­ben kie­lel­le on vih­doin alka­nut.

Tou­ko­kuus­sa 2022 Boni ja hänen vai­mon­sa Busie kokoon­tui­vat pai­kal­lis­seu­ra­kun­tien pas­to­rei­den ja joh­ta­jien kans­sa mara­via­lai­ses­sa kyläs­sä kes­kus­tel­lak­seen kään­nös­pro­jek­tin aloit­ta­mi­ses­ta. Se oli toi­nen tapaa­mi­nen näis­sä mer­keis­sä, osa niin kut­sut­tua ”tut­ki­mus ja val­mius” ‑vai­het­ta,  joka saat­taa kes­tää kah­des­ta kol­meen vuot­ta ja jos­sa mää­ri­tel­lään pro­jek­tin tar­ve ja tutus­tu­taan kump­pa­niin.

Tämän alu­een uskon­to­kun­nat ovat tyy­pil­li­ses­ti työs­ken­nel­leet itse­näi­ses­ti, joten Boni ei ollut var­ma, miten pro­jek­ti otet­tai­siin vas­taan. Hänen ilok­seen 11 hen­ki­löä 10:stä eri uskon­to­kun­nas­ta osal­lis­tui tapaa­mi­seen. Osal­lis­tu­jis­ta vain kak­si oli phim­be­läi­siä, loput mui­den kie­li­ryh­mien edus­ta­jia.

”Phim­be-yhtei­sön ulko­puo­lel­ta tule­vien joh­ta­jien ja pas­to­rei­den on hyvin vai­kea tavoit­taa phim­be­läi­siä ilman hei­dän sydä­men kie­lel­lään kir­joi­tet­tua Sanaa”, Boni sanoo. ”Sik­si nämä muu­al­ta tule­vat pas­to­rit näki­vät tar­peel­li­sek­si saa­da phim­ben­kie­li­nen raa­ma­tun­kään­nös .”

Tou­ko­kuun tapaa­mi­ses­sa phim­ben kiel­tä puhu­vat ker­toi­vat, että he eivät olleet kos­kaan aja­tel­leet kie­len­sä ole­van niin tär­keä, että sil­le kan­nat­tai­si kään­tää Raa­mat­tua.

”He luu­li­vat, että Raa­ma­tun pitää olla kie­lil­lä, joi­ta puhu­taan enem­män”, Boni sanoo. ”He jopa kysyi­vät, kuin­ka Raa­mat­tu voi­tai­siin kään­tää kie­lel­le, jol­la ei ole kir­joi­tet­tua kiel­tä.”

Ääni­raa­mat­tu (Oral Bible trans­la­tion, OBT) on yhä ylei­sem­pi kei­no saa­da Raa­mat­tu sel­lai­sil­le kie­liyh­tei­söil­le, joil­la ei vie­lä ole omaa raa­ma­tun­kään­nös­tä. Kos­ka yli 90 % phim­be­läi­sis­tä ei osaa lukea tai kir­joit­taa, kään­nös­kump­pa­nit ovat päät­tä­neet, että ensim­mäi­set kol­me vuot­ta teh­dään ääni­raa­mat­tua. Tämän jäl­keen kat­so­taan, tar­vi­taan­ko myös kir­joi­tet­tu kään­nös vai jat­ke­taan­ko ääni­raa­ma­tul­la.

”Mei­tä roh­kai­si se, että kirk­ko­jen joh­ta­jat ja pas­to­rit ovat huo­man­neet tämän tar­peen”, Boni sanoo. ”Kai­ken lisäk­si meis­tä tun­tuu, että he otta­mas­sa  pro­jek­tin omak­seen jo täs­sä kes­kus­te­lu- ja suun­nit­te­lu­vai­hees­sa. Me olem­me vie­rai­ta ja he isän­tiä.”

Ennal­ta arvaa­ma­ton yhte­näi­syys

Tapaa­mi­sen jäl­keen eräs pas­to­ri tuli Bonin luo. ”Olen näh­nyt tämän tapah­tu­van”, hän sanoi vii­ta­ten niin monen ja niin mones­ta eri kirk­ko­kun­nas­ta tule­van pas­to­rin ja kir­kon­joh­ta­jan yhteis­ko­koon­tu­mi­seen. 

”Kaik­ki osal­lis­tu­jat oli­vat sitä miel­tä, ettei­vät olleet kos­kaan olleet  yhtä yksi­mie­li­siä yhtei­sen pää­mää­rän puo­les­ta. He sanoi­vat: ”Tämän pro­jek­tin kaut­ta ei ainoas­taan kään­ne­tä Raa­mat­tua phim­ben kie­lel­le, vaan myös yhdis­te­tään mei­dät.”

Seu­raa­va­na päi­vä­nä sama pas­to­ri soit­ti Bonil­le ker­toak­seen, että he oli­vat ryh­mä­nä mat­kal­la lähei­sel­le vuo­rel­le rukoi­le­maan yhdes­sä pro­jek­tin, seu­ra­kun­tien­sa ja elä­mien­sä puo­les­ta.

Tätä­kään ei ollut tapah­tu­nut aiem­min.

”Luu­len, että kun yhteis­ten ”peli­sään­tö­jen” peri­aat­teet ote­taan tosis­saan, käy näin”, Boni sanoo vii­ta­ten sään­töi­hin, joi­ta monet raa­ma­tun­kään­nös­jär­jes­töt nou­dat­ta­vat. Näis­tä sään­nöis­tä Boni mai­nit­see eten­kin kump­pa­nuu­den ja kehit­tä­mi­sen peri­aat­teet.

”Kump­pa­nuu­des­sa yri­täm­me ensin etsiä seu­ra­kun­taa ja sitou­tua sii­hen, ennen kuin ajat­te­lem­me mitään muu­ta”, hän ker­too. ”Seu­ra­kun­nal­la en tar­koi­ta tiet­tyä uskon­to­kun­taa, vaan Kris­tuk­sen ruu­mis­ta. Kun sitou­dum­me seu­ra­kun­taan, emme odo­ta lop­pu­tu­los­ta – kään­net­tyä Raa­mat­tua – voi­dak­sem­me alkaa mita­ta sen vai­ku­tus­ta. Sen sijaan laa­dim­me stra­te­gian siten, että jopa kump­pa­nuus­ta­paa­mi­sis­sam­me tai kie­len­tut­ki­muk­sis­sam­me pyrim­me näke­mään kai­ken­lai­set vai­ku­tuk­set yksi­lön ja yhtei­sö­jen elä­mäs­sä.”

Pai­kal­li­set seu­ra­kun­ta­kump­pa­nit tapaa­vat jäl­leen myö­hem­min tänä vuon­na päät­tääk­seen pro­jek­tin aika­tau­lus­ta. Pro­jek­tin aloi­tus on mah­dol­li­ses­ti kevääl­lä 2023.

Teks­ti: Jim Kil­lam, Wyclif­fe Glo­bal Alliance

Kään­nös: Sari Kau­ra­la