äidinkielinen oppiminen

Oman äidin­kie­len käyt­tö hel­pot­taa oppi­mis­ta

Olen Gen­da Ang­juk. Toi­min reh­to­ri­na Shree Mak­pa Alun­gin perus­kou­lus­sa Ruka­man kyläs­sä Nepa­lis­sa. Minul­la on koke­mus­ta ope­tus­työs­tä 16 vuo­den ajal­ta. Aiem­min lho­min­kie­li­sil­lä lap­sil­la oli oppi­­mis- ja ymmär­tä­mis­vai­keuk­sia kou­lus­sa, kos­ka ope­tuk­ses­sa ei käy­tet­ty hei­dän omaa kiel­tään. Alkuun NEL­­HOS-jär­­jes­­tö piti aikui­sil­le luku­tai­to­kurs­se­ja äidin­kie­les­sä ja myö­hem­min myös nepa­lin kie­les­sä. Aikuis­ten luku­tai­to­työs­tä hyö­tyi­vät pää­asias­sa 15–45-vuotiaat. Lue lisää

sitten

Iäl­lä ei ole väliä

Nime­ni on Fin­jum Bho­te. Asun Bhotk­ho­lan alu­eel­la Sek­su­min kyläs­sä Nepa­lis­sa. Per­hee­see­ni kuu­luu kah­dek­san jäsen­tä. Olen per­hee­ni van­hin tytär, joten 13-vuo­­ti­aak­­si pysyin koto­na aut­taen van­hem­pia­ni maan­vil­je­lys­sä, kar­jan­kas­va­tuk­ses­sa ja muis­sa koti­töis­sä. Yhte­nä päi­vä­nä maan­vyö­ry­mät pyyh­käi­si­vät men­nes­sään kai­ken kar­jam­me. Isä­ni osti kui­ten­kin kak­si uut­ta leh­mää ja käs­ki minun vie­dä ne lai­dun­ta­maan.  Erää­nä päi­vä­nä Lue lisää

sitten

Lho­mit muu­tos­ten kes­kel­lä

Elä­mä Hima­la­jan vuo­ris­tos­sa on rau­hal­lis­ta. Vuo­ril­la sijait­se­vat kylät ovat lin­nun­tie­tä pit­kin lähel­lä toi­si­aan, mut­ta muu­ten väli­mat­kat ovat pai­koit­tain pit­kiä­kin. Arun-joen molem­min puo­lin kohoa­vil­la vuo­ril­la näkee sini­siä länt­te­jä – kirk­kaan sini­sel­lä maa­lil­la maa­la­tut talot näky­vät kau­as. Lho­mien kau­nis eli­nym­pä­ris­tö ja kult­tuu­ri ovat kui­ten­kin koh­taa­mas­sa muu­tok­sia. Kai­kis­sa lho­mi­ky­lis­sä on nyky­ään säh­köt, joten Lue lisää

sitten

Minun yhtei­sö­ni — minun kan­sa­ni

Vuo­ris­to­ky­lis­sä, jois­sa ei ole lää­kä­riä ja mat­ka tiel­le on pit­kä, on usein vai­ke­aa saa­da hyvää hoi­toa eri­lai­siin sai­rauk­siin. Vai­keas­ti sai­raat lap­set lähe­te­tään kau­pun­kiin saa­maan hoi­toa. Sik­si­pä myös nepa­li­lai­nen Nangs­ha, Che­puwan kyläs­tä kotoi­sin ole­va kau­nis ja päte­vä lho­mi­tyt­tö, kas­voi Kath­man­dus­sa. Nangs­han sai­ras­tut­tua hänen setän­sä tar­jou­tui otta­maan tytön per­heen­sä luo. Muu per­he Lue lisää

sitten

Haluan näh­dä kou­lu­lais­ten oppi­van duru­mak­si

Kom­bo on kenia­lai­nen nel­jän­nen vuo­den opet­ta­jao­pis­ke­li­ja. Duru­maa äidin­kie­le­nään puhu­va ja maa­seu­dul­la syn­ty­nyt Kom­bo kävi kou­lua kylän ainoas­sa kou­lus­sa, jos­sa ope­tus­kie­le­nä oli englan­ti. Kukaan ei saa­nut ilmais­ta itse­ään mil­lään sel­lai­sel­la kie­lel­lä, jon­ka opetta­jat mää­rit­te­li­vät kan­san­kie­lek­si. Muun kuin englan­nin kie­len käyt­tä­mi­ses­tä ran­gais­tiin. Kom­bo kas­voi tie­täen, että englan­nin kie­li oli osa oppi­mis­ta. Syväl­lä Lue lisää

sitten

Esi­kou­lu, joka täyt­tää aukon

Jokai­sel­la tuli­si olla tasa­ver­tai­set mah­dol­li­suu­det laa­duk­kaa­seen kou­lu­tuk­seen. Lho­min­kie­li­nen esi­kou­lu on yksi askel koh­ti lho­mi­las­ten parem­paa kou­lu­tus­ta.  Nepa­lis­sa Sank­huwa­sab­han pii­rin maa­seu­dun kou­lu­tuk­ses­ta vas­taa­va hen­ki­lö on ker­to­nut, että äidin­kie­li­sen esi­kou­luoh­jel­man avul­la lho­mi­kan­san pariin ollaan saa­tu luo­tua hyvä perus­ta kou­lu­tuk­sel­le. “Kou­lu­tus on kehi­tyk­sen tär­kein kul­ma­ki­vi ja sik­si prio­ri­teet­ti”, hän sanoo. Moni­kie­li­seen ope­tuk­seen perus­tu­va Lue lisää

sitten

Äidin­kie­li, kai­ken alku

Usein tääl­lä Kenias­sa usko­taan vir­heel­li­ses­ti, että äidin­kie­len käyt­tä­mi­nen ope­tuk­ses­sa joh­taa oppi­jan täy­del­li­seen aka­tee­mi­seen epä­on­nis­tu­mi­seen. Näin ollen luku­tai­dot­to­muus kas­vaa jat­ku­vas­ti yhtei­söis­sä, kun ope­tus on oppi­joil­le vie­raal­la kie­lel­lä. Sik­si BTL (Bible Trans­la­tion and Lite­racy Kenia) tekee työ­tä äidin­kie­li­sen oppi­mi­sen hank­kees­sa. Tämä on yksi niis­tä muu­ta­mis­ta luku­­tai­­to-ohjel­­mis­­ta Kenias­sa, jos­sa las­ten (tai yli­pää­tään oppi­joi­den) Lue lisää

sitten

Tulin, näin, opin

Oli­si­pa se niin help­poa. Oppi­mi­nen on pro­ses­si, joka alkaa heti syn­ty­mäs­tä eikä vält­tä­mät­tä kos­kaan pää­ty. Oppi­mis­ta tapah­tuu koko ajan ja kaik­kial­la, jokai­ses­sa koh­taa­mi­ses­sa ja tilan­tees­sa. Jos vain uskal­lam­me olla val­mii­ta sii­hen, opim­me toi­sel­ta ihmi­sel­tä jotain. Ei kui­ten­kaan ole niin yksin­ker­tais­ta tar­jo­ta laa­du­kas­ta oppi­mis­ta, joka kan­taa pidem­mäl­le ja mah­dol­lis­taa muu­tok­set pysy­väs­ti Lue lisää

sitten

Esi­kou­lu­lai­set innos­ta­mas­sa esi­kou­luun

Äidin­kie­li­nen esi­kou­lu on vakuut­ta­nut Tem­ba Bho­ten, Sank­huwa­sab­han pii­rin maa­seu­dun kylien asioi­ta hoi­ta­van vir­ka­mie­hen (Pre­si­dent of Bhotk­ho­la Rural Munici­pa­li­ty) ja alu­een sih­tee­rin Dawa Laman. “Ensin nepa­li­lai­nen NELHOS ‑jär­jes­tö (Nepal Lho­mi Socie­ty) aloit­ti aikuis­ten luku­tai­to­kurs­seil­la lho­mien kes­kuu­des­sa. Kurs­sit oli­vat hyvin menes­tyk­sek­käi­tä ja nuo­ret­kin sai­vat osal­lis­tua”, Bho­te ker­too. Äidin­kie­li­sen esi­kou­lun tar­ve huo­mat­tiin nopeas­ti. Työ, ter­veys ja halu pääs­tä Lue lisää

sitten

Yhtei­sön aika

Ei ole kan­nat­ta­vaa eikä eten­kään kes­tä­vää, jos eri­lai­set hank­keet ovat vain ja ainoas­taan jär­jes­tö­jen har­teil­la. Yhtei­sö­jen on myös otet­ta­va itse vas­tuu ja toi­mit­ta­va. Lho­min­kie­li­sen esi­kou­lun van­hem­pai­nyh­dis­tyk­sen puheen­joh­ta­ja ker­too, että he — van­hem­mat — halua­vat olla muka­na. He ovat näh­neet, mitä hyvää esi­kou­lu on saa­nut aikaan hei­dän lap­sis­saan. “Me esi­mer­kik­si seu­raam­me Lue lisää

sitten