Info

Raa­mat­tu tavoit­taa Uzbe­kis­ta­nin kau­kai­sim­mat kol­kat

Mum­mot lau­la­vat, rukoi­le­vat ja tut­ki­vat Raa­mat­tua ker­ran kuu­kau­des­sa. He halua­vat tukea toi­nen tois­taan ja ker­toa ilo­uu­ti­sen Kris­tuk­ses­ta niil­le, jot­ka ovat olleet kyl­lin roh­kei­ta tule­maan mukaan ensi ker­ran.  Kysees­sä ei ole taval­li­nen raa­mat­tu­pii­ri, sil­lä kai­kil­la nai­sil­la on mus­li­mi­taus­ta. Nämä Kris­tuk­sen seu­raa­jat eivät ole saa­neet aiem­paa ope­tus­ta kris­ti­nus­kos­ta. Yhtei­sön pai­ne on niin Lue lisää

sitten

Kat­seen ker­to­maa

Jakuu­tin­kie­li­set raa­ma­tun­kään­nök­set ovat jo kau­an avan­neet tien ihmis­ten sydä­miin.  Ensim­mäi­set Jaku­ti­aan aset­tu­neet Venä­jän orto­dok­si­sen kir­kon papit ja mun­kit eivät kas­ta­neet jakuut­te­ja pakot­ta­mal­la, vaan välit­ti­vät heis­tä aidos­ti. He tut­ki­vat jakuu­tin eli sahan kiel­tä ja loi­vat kie­len aak­ko­set, samoin kuin perus­ti­vat kou­lu­ja ja kir­jas­to­ja. On hei­dän ansio­taan, että raa­ma­tun­kään­nök­set ovat yhä ”sie­me­niä, Lue lisää

sitten

Neu­vos­toa­ka­tee­mi­kois­ta sipe­ria­lai­siin seu­ra­kun­tiin: SIL-jär­jes­tön tai­val neu­vos­toa­jas­ta nyky­päi­vään

Wyclif­fe Bible Trans­la­tors ja SIL ‑jär­jes­tö­jen perus­ta­ja Wil­liam Came­ron Town­send saa­pui ensim­mäis­tä ker­taa Neu­vos­to­liit­toon loka­kuus­sa 1968 vai­mon­sa Elai­nen kans­sa. Seu­raa­vi­na vuo­si­na he mat­kus­ti­vat sin­ne yhteen­sä seit­se­män ker­taa ja vie­rai­li­vat yhdek­säs­sä neu­vos­to­ta­sa­val­las­sa luo­den suh­tei­ta opet­ta­jiin, kie­li­tie­tei­li­jöi­hin, maa­työ­läi­siin ja pai­kal­li­siin viran­omai­siin. Useat SIL:n työn­te­ki­jät ryh­tyi­vät 1980-luvul­­la toi­mi­maan neu­vos­to­pa­ko­lais­ten paris­sa Län­­si-Euroo­­pas­­sa, mut­ta SIL:n Lue lisää

sitten

Lho­mit muu­tos­ten kes­kel­lä

Elä­mä Hima­la­jan vuo­ris­tos­sa on rau­hal­lis­ta. Vuo­ril­la sijait­se­vat kylät ovat lin­nun­tie­tä pit­kin lähel­lä toi­si­aan, mut­ta muu­ten väli­mat­kat ovat pai­koit­tain pit­kiä­kin. Arun-joen molem­min puo­lin kohoa­vil­la vuo­ril­la näkee sini­siä länt­te­jä – kirk­kaan sini­sel­lä maa­lil­la maa­la­tut talot näky­vät kau­as. Lho­mien kau­nis eli­nym­pä­ris­tö ja kult­tuu­ri ovat kui­ten­kin koh­taa­mas­sa muu­tok­sia. Kai­kis­sa lho­mi­ky­lis­sä on nyky­ään säh­köt, joten Lue lisää

sitten

Evan­ke­liu­min eri­tyis­teh­tä­vis­sä

Nime­ni on Vla­di­mir Niki­fo­rov. Syn­nyin maa­lis­kuus­sa 1951 Bur­ja­tias­sa Tun­kan laak­sos­sa, pie­nes­sä kyläs­sä, jos­sa ei ollut säh­kö­jä. Per­heem­me elä­mä pyö­ri eläin­ten hoi­ta­mi­sen ja pai­men­ta­mi­sen ympä­ril­lä. Uskon­toa har­joi­tet­tiin sii­hen aikaan naa­pu­reil­ta salaa. Aina teu­ras­tuk­sen jäl­keen kei­tet­tiin kui­ten­kin suu­ri luu ja mehe­vä liha­kim­pa­le, jot­ka lai­tet­tiin kotialt­ta­ril­le yök­si. Sit­ten ne syö­tiin, samoin kuin alt­ta­ril­le Lue lisää

sitten

Mat­ka Kar­ja­laan

Mat­kam­me Kar­ja­laan alkoi tam­mi­kuun alus­sa. Oli­ko se sit­ten olo­suh­tei­den vaa­ti­mus­ta vai Juma­lan joh­da­tus­ta (kuten kris­ti­tyt sano­vat), mut­ta pää­dyim­me aja­maan omil­la autoil­lam­me Jama­lin nie­mi­maal­la sijait­se­vas­ta Sale­har­dis­ta Pie­ta­rin kaut­ta Pet­ros­koi­hin asti. Yhteen­sä mat­kaa ker­tyi yhteen suun­taan mel­kein 6000 kilo­met­riä. Olim­me mat­kal­la noin nel­jä viik­koa. Wyclif­­fe-jär­­jes­­töm­­me etsii mah­dol­li­suuk­sia aloit­taa yhteis­työs­sä pai­kal­lis­ten seu­ra­kun­tien kans­sa Lue lisää

sitten

Ikku­noi­ta muu­tok­siin

Wyclif­fe Glo­bal Alliancen pää­joh­ta­ja Step­hen Coertze oli hel­mi­kuus­sa vie­raa­na euroop­pa­lais­ten Wyclif­­fe-jär­­jes­­tö­­jen joh­ta­jien etä­ta­paa­mi­ses­sa. Hän pai­not­ti sitä, että tilan­ne maa­il­man­laa­jui­ses­sa raa­ma­tun­kään­nös­työs­sä muut­tuu nopeas­ti. Yhte­nä esi­merk­ki­nä hän mai­nit­si joi­den­kin maa­il­man suu­rim­piin kuu­lu­vien lähe­tys­jär­jes­tö­jen ennen näke­mät­tö­män halun osal­lis­tua raa­ma­tun­kään­nös­työ­hön. Tule­vai­suu­den näky­mät innos­ta­vat, sil­lä jo vuo­sia on ollut näky­vis­sä myös monien ei-län­­si­­mais­­ten seu­ra­kun­tien innos­tus Lue lisää

sitten

Hymyn taka­na

Sii­tä asti, kun vai­mo­ni kans­sa saa­vuim­me Län­­si-Aasi­aan, olem­me olleet kii­rei­siä kie­len ja kult­tuu­rin opis­ke­lun kans­sa. Se on kieh­to­vaa, ja joka päi­vä opim­me myös, mitä ihmi­set ajat­te­le­vat. Monet kal­tai­sem­me per­heet palk­kaa­vat kokin pal­jon aikaa ja ener­gi­aa vie­vän oppi­mis­pro­ses­sin aika­na. Huo­ma­sin nopeas­ti, että kok­kim­me Has­san* halusi ilah­dut­taa lap­siam­me. Hän sanoi voi­van­sa teh­dä Lue lisää

sitten

Digi­taa­li­nen Raa­mat­tu saa­ta­vil­la yhä hel­pom­min

Verk­ko­pal­ve­lu­jen ja mobii­li­so­vel­lus­ten kaut­ta saa­ta­vil­la ole­vien digi­taa­lis­ten raa­ma­tun­kään­nös­ten mää­rä on vii­me vuo­si­na kas­va­nut mer­kit­tä­väs­ti tasais­ta tah­tia. Maa­il­man­laa­jui­ses­ti Raa­mat­tua voi lukea eri sivus­toil­la ja sovel­luk­sil­la 1 968 eri kie­lel­lä ja tar­jol­la ole­vien kiel­ten mää­rä kas­vaa jat­ku­vas­ti. Lisäk­si Raa­mat­tuun voi nykyi­sin pereh­tyä useis­sa eri muo­dois­sa: pai­net­tu­na, ääni­ver­sio­na tai videoi­na. Raa­mat­tuso­vel­lus You­Ver­sion saa­vut­ti Lue lisää

sitten

Oma­kie­li­nen tie­to lie­vit­tää pel­koa

Uusi vaka­va koro­na­vi­rus covid-19 on tuo­nut muka­naan pel­koa ja häm­men­nys­tä Poko­mon, Digon ja Duru­man yhtei­söil­le. Kun ensim­mäi­nen tau­ti­ta­paus havait­tiin Kenias­sa, kaik­ki oli­vat sen edes­sä ymmäl­lään. Virus aiheut­ti maa­seu­tu­jen kylis­sä pal­jon paniik­kia, kos­ka kylien asuk­kai­den saa­ta­vil­la ei ollut asian­mu­kais­ta tie­toa sii­tä.  Hal­li­tuk­set koko maa­il­mas­sa otti­vat tiuk­ko­ja rajoi­tuk­sia käyt­töön tais­te­lus­sa sai­raut­ta vas­taan.  Lue lisää

sitten