Info

Tavoit­tee­na luku­tai­to — ja mut­kai­set polut sitä koh­ti: Mai­ja ja Arjen Lock jaka­vat koke­muk­si­aan eri tavois­ta teh­dä luku­tai­to­työ­tä

Aamui­sin se kuu­lui kylä­kou­lun bam­busei­nien läpi: tuo iha­nas­ti sol­ju­va oman kie­len luke­mi­nen, las­ten suo­rat rivit istui­vat luok­kien­sa lat­tioil­la ja luki­vat yhteen ääneen. Oli luo­tu koko hei­mon kat­ta­va esi­kou­lu­jär­jes­tel­mä ja omas­sa kyläs­säm­me oli yksi näis­tä kou­luis­ta. Kah­des­sa vuo­des­sa oppi­laat hank­ki­vat niin suju­van luku­tai­don, että ker­to­muk­set voi­tiin lukea itse oma­kie­li­ses­tä Raa­ma­tus­ta. Hyvän luku­tai­don Lue lisää

sitten

Unel­ma Raa­ma­tus­ta

Aloi­tel­les­sa­ni tätä kir­joi­tus­ta vil­kai­sin pos­te­ja­ni. Vii­mei­sin oli Udmur­tias­ta: ”Minul­la on hie­no­ja uuti­sia: Raa­ma­tun ker­to­muk­sia lap­sil­le on saa­pu­nut pai­nos­ta”, vies­tit­ti pas­to­ri Vale­ri Iževs­kis­tä. Mie­les­sä­ni läi­käh­ti ilo: udmur­teil­la on oma­kie­li­nen Raa­mat­tu, ja sen poh­jal­ta uusi kir­ja­kin oli syn­ty­nyt. Se tun­tui ihmeel­tä. Useil­le Venä­jän vähem­mis­tö­kie­lil­le, myös joil­le­kin suo­men­su­kui­sil­le, oli ennen vuo­den 1917 val­lan­ku­mous­ta Lue lisää

sitten

Kah­den­lai­sia raken­nus­te­li­nei­tä

Käy­des­sä­ni Venä­jäl­lä ensim­mäis­tä ker­taa vuon­na 1991 huo­mio­ni kiin­tyi raken­nus­te­li­nei­siin raken­nus­ten ympä­ril­lä. Uut­te­rat työ­mie­het kun­nos­ti­vat kirk­ko­ja. Neu­vos­to­val­lan aika­na monet kirk­ko­ra­ken­nuk­set ja luos­ta­rit oli otet­tu pois kir­kol­ta. Vie­rai­lin yhdes­sä kirk­ko­ra­ken­nuk­ses­sa, jota oli käy­tet­ty van­ki­la­na, toi­ses­ta kir­kos­ta oli teh­ty varas­to­ra­ken­nus ja kol­mas muu­tet­tu jää­hal­lik­si. Jot­kut kirk­ko­ra­ken­nuk­set oli vain jätet­ty oman onnen­sa nojaan tai Lue lisää

sitten

Tataa­ri­pas­to­rin ker­to­maa

“Kun ensim­mäi­sen ker­ran tutus­tuin Raa­mat­tuun, tapah­tui se venä­jäk­si. Saa­des­sa­ni myö­hem­min tataa­rin­kie­li­sen Inži­lin (Uuden tes­ta­men­tin) olin jo tot­tu­nut luke­maan Raa­mat­tua venä­jäk­si. Kun sit­ten aloin lukea evan­ke­liu­me­ja kie­lel­lä, joka oli ollut äidin­kie­le­ni lap­suu­des­ta saak­ka, tun­tui kuin Jee­sus oli­si puhu­tel­lut minua hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti. Tämän koke­muk­sen jäl­keen halusin sanoa kai­kil­le raa­ma­tun­kään­tä­jil­le: “Se mitä teet­te, on Lue lisää

sitten

Raa­mat­tu tavoit­taa Uzbe­kis­ta­nin kau­kai­sim­mat kol­kat

Mum­mot lau­la­vat, rukoi­le­vat ja tut­ki­vat Raa­mat­tua ker­ran kuu­kau­des­sa. He halua­vat tukea toi­nen tois­taan ja ker­toa ilo­uu­ti­sen Kris­tuk­ses­ta niil­le, jot­ka ovat olleet kyl­lin roh­kei­ta tule­maan mukaan ensi ker­ran.  Kysees­sä ei ole taval­li­nen raa­mat­tu­pii­ri, sil­lä kai­kil­la nai­sil­la on mus­li­mi­taus­ta. Nämä Kris­tuk­sen seu­raa­jat eivät ole saa­neet aiem­paa ope­tus­ta kris­ti­nus­kos­ta. Yhtei­sön pai­ne on niin Lue lisää

sitten

Kat­seen ker­to­maa

Jakuu­tin­kie­li­set raa­ma­tun­kään­nök­set ovat jo kau­an avan­neet tien ihmis­ten sydä­miin.  Ensim­mäi­set Jaku­ti­aan aset­tu­neet Venä­jän orto­dok­si­sen kir­kon papit ja mun­kit eivät kas­ta­neet jakuut­te­ja pakot­ta­mal­la, vaan välit­ti­vät heis­tä aidos­ti. He tut­ki­vat jakuu­tin eli sahan kiel­tä ja loi­vat kie­len aak­ko­set, samoin kuin perus­ti­vat kou­lu­ja ja kir­jas­to­ja. On hei­dän ansio­taan, että raa­ma­tun­kään­nök­set ovat yhä ”sie­me­niä, Lue lisää

sitten

Neu­vos­toa­ka­tee­mi­kois­ta sipe­ria­lai­siin seu­ra­kun­tiin: SIL-jär­jes­tön tai­val neu­vos­toa­jas­ta nyky­päi­vään

Wyclif­fe Bible Trans­la­tors ja SIL ‑jär­jes­tö­jen perus­ta­ja Wil­liam Came­ron Town­send saa­pui ensim­mäis­tä ker­taa Neu­vos­to­liit­toon loka­kuus­sa 1968 vai­mon­sa Elai­nen kans­sa. Seu­raa­vi­na vuo­si­na he mat­kus­ti­vat sin­ne yhteen­sä seit­se­män ker­taa ja vie­rai­li­vat yhdek­säs­sä neu­vos­to­ta­sa­val­las­sa luo­den suh­tei­ta opet­ta­jiin, kie­li­tie­tei­li­jöi­hin, maa­työ­läi­siin ja pai­kal­li­siin viran­omai­siin. Useat SIL:n työn­te­ki­jät ryh­tyi­vät 1980-luvul­­la toi­mi­maan neu­vos­to­pa­ko­lais­ten paris­sa Län­­si-Euroo­­pas­­sa, mut­ta SIL:n Lue lisää

sitten

Lho­mit muu­tos­ten kes­kel­lä

Elä­mä Hima­la­jan vuo­ris­tos­sa on rau­hal­lis­ta. Vuo­ril­la sijait­se­vat kylät ovat lin­nun­tie­tä pit­kin lähel­lä toi­si­aan, mut­ta muu­ten väli­mat­kat ovat pai­koit­tain pit­kiä­kin. Arun-joen molem­min puo­lin kohoa­vil­la vuo­ril­la näkee sini­siä länt­te­jä – kirk­kaan sini­sel­lä maa­lil­la maa­la­tut talot näky­vät kau­as. Lho­mien kau­nis eli­nym­pä­ris­tö ja kult­tuu­ri ovat kui­ten­kin koh­taa­mas­sa muu­tok­sia. Kai­kis­sa lho­mi­ky­lis­sä on nyky­ään säh­köt, joten Lue lisää

sitten

Evan­ke­liu­min eri­tyis­teh­tä­vis­sä

Nime­ni on Vla­di­mir Niki­fo­rov. Syn­nyin maa­lis­kuus­sa 1951 Bur­ja­tias­sa Tun­kan laak­sos­sa, pie­nes­sä kyläs­sä, jos­sa ei ollut säh­kö­jä. Per­heem­me elä­mä pyö­ri eläin­ten hoi­ta­mi­sen ja pai­men­ta­mi­sen ympä­ril­lä. Uskon­toa har­joi­tet­tiin sii­hen aikaan naa­pu­reil­ta salaa. Aina teu­ras­tuk­sen jäl­keen kei­tet­tiin kui­ten­kin suu­ri luu ja mehe­vä liha­kim­pa­le, jot­ka lai­tet­tiin kotialt­ta­ril­le yök­si. Sit­ten ne syö­tiin, samoin kuin alt­ta­ril­le Lue lisää

sitten

Mat­ka Kar­ja­laan

Mat­kam­me Kar­ja­laan alkoi tam­mi­kuun alus­sa. Oli­ko se sit­ten olo­suh­tei­den vaa­ti­mus­ta vai Juma­lan joh­da­tus­ta (kuten kris­ti­tyt sano­vat), mut­ta pää­dyim­me aja­maan omil­la autoil­lam­me Jama­lin nie­mi­maal­la sijait­se­vas­ta Sale­har­dis­ta Pie­ta­rin kaut­ta Pet­ros­koi­hin asti. Yhteen­sä mat­kaa ker­tyi yhteen suun­taan mel­kein 6000 kilo­met­riä. Olim­me mat­kal­la noin nel­jä viik­koa. Wyclif­­fe-jär­­jes­­töm­­me etsii mah­dol­li­suuk­sia aloit­taa yhteis­työs­sä pai­kal­lis­ten seu­ra­kun­tien kans­sa Lue lisää

sitten