äidinkieli

Tulin, näin, opin

Oli­si­pa se niin help­poa. Oppi­mi­nen on pro­ses­si, joka alkaa heti syn­ty­mäs­tä eikä vält­tä­mät­tä kos­kaan pää­ty. Oppi­mis­ta tapah­tuu koko ajan ja kaik­kial­la, jokai­ses­sa koh­taa­mi­ses­sa ja tilan­tees­sa. Jos vain uskal­lam­me olla val­mii­ta sii­hen, opim­me toi­sel­ta ihmi­sel­tä jotain. Ei kui­ten­kaan ole niin yksin­ker­tais­ta tar­jo­ta laa­du­kas­ta oppi­mis­ta, joka kan­taa pidem­mäl­le ja mah­dol­lis­taa muu­tok­set pysy­väs­ti Lue lisää

sitten

Esi­kou­lu­lai­set innos­ta­mas­sa esi­kou­luun

Äidin­kie­li­nen esi­kou­lu on vakuut­ta­nut Tem­ba Bho­ten, Sank­huwa­sab­han pii­rin maa­seu­dun kylien asioi­ta hoi­ta­van vir­ka­mie­hen (Pre­si­dent of Bhotk­ho­la Rural Munici­pa­li­ty) ja alu­een sih­tee­rin Dawa Laman. “Ensin nepa­li­lai­nen NELHOS ‑jär­jes­tö (Nepal Lho­mi Socie­ty) aloit­ti aikuis­ten luku­tai­to­kurs­seil­la lho­mien kes­kuu­des­sa. Kurs­sit oli­vat hyvin menes­tyk­sek­käi­tä ja nuo­ret­kin sai­vat osal­lis­tua”, Bho­te ker­too. Äidin­kie­li­sen esi­kou­lun tar­ve huo­mat­tiin nopeas­ti. Työ, ter­veys ja halu pääs­tä Lue lisää

sitten

Pas­to­ri osa­na yhtei­söä

Konei­den kor­jaus­ta rakas­ta­va Pila­tus on kah­den lap­sen isä Län­­si-Sulawe­­sil­­lä, Indo­ne­sias­sa, jon­ne hän muut­ti vai­mon­sa Char­lien kans­sa voi­dak­seen pal­vel­la pas­to­ri­na Mapun kyläs­sä. He asu­vat talos­sa, joka sijait­see aivan kir­kon vie­res­sä, mäen juu­rel­la. Nuo­rem­pa­na unel­moin läh­te­vä­ni armei­jaan, mut­ta talou­del­li­sis­ta syis­tä se ei ollut mah­dol­lis­ta. Aloi­tin sen sijaan teo­lo­gi­set opin­not, rehel­li­ses­ti sanot­tu­na alun Lue lisää

sitten

Yhtei­sön aika

Ei ole kan­nat­ta­vaa eikä eten­kään kes­tä­vää, jos eri­lai­set hank­keet ovat vain ja ainoas­taan jär­jes­tö­jen har­teil­la. Yhtei­sö­jen on myös otet­ta­va itse vas­tuu ja toi­mit­ta­va. Lho­min­kie­li­sen esi­kou­lun van­hem­pai­nyh­dis­tyk­sen puheen­joh­ta­ja ker­too, että he — van­hem­mat — halua­vat olla muka­na. He ovat näh­neet, mitä hyvää esi­kou­lu on saa­nut aikaan hei­dän lap­sis­saan. “Me esi­mer­kik­si seu­raam­me Lue lisää

sitten

Tyh­jä sivu

Tyh­jä sivu edes­sä­ni.  Mon­ta pääl­lek­käin.        Vain val­koi­nen pape­ri. Val­koi­nen, tai vaa­lea, ohut pape­ri.  Vai onko sit­ten­kään? Jokin mus­ta kuvio kier­tää sivul­la. Siris­tän sil­miä­ni. En saa sel­vää. No nyt.  Kir­jai­mia! Peräk­käin. Ne muo­dos­ta­vat var­mas­ti sano­ja.    Sano­ja. Nyt näen. Jot­kin sanois­ta ovat tut­tu­ja. Aina­kin etäi­ses­ti. Toi­set ovat minul­le Lue lisää

sitten

Ilma­ku­va koti­pi­has­ta

”Her­ra, osoi­ta minul­le tie­si, ope­ta minua kul­ke­maan pol­ku­ja­si.” (Ps. 25:4) Vie­tin lap­suu­te­ni kesät Ete­­lä-Poh­­jan­­maal­­la. Ajan kul­taa­miin muis­toi­hin aurin­koi­sis­ta kesis­tä kuu­luu myös len­to­ko­nei­den jyri­nä. Kau­ha­van len­nos­ton koneet len­si­vät har­joi­tus­len­to­jaan. Tai­vaal­le jäi suih­ku­ko­nei­den vana. Lap­sen mie­li kysyi, mil­tä koti­pi­ha mah­toi näyt­tää lin­tu­pers­pek­tii­vis­tä? Kysy­mys tai­si kiin­nos­taa mui­ta­kin. Muis­tan näh­nee­ni aika monen kodin sei­näl­lä Lue lisää

sitten

Dawan tari­na

Tämä on Dawa Laman tari­na. 37-vuo­­tias Dawa on kotoi­sin Nepa­lis­ta, Che­puwan kyläs­tä, mis­sä hän asuu vai­mon­sa ja las­ten­sa kans­sa. Dawa on maan­vil­je­li­jä ja työs­ken­te­lee täl­lä het­kel­lä kou­lun­käyn­tia­vus­ta­ja­na koti­ky­läs­sään lho­mia­lu­eel­la. Hänen työ­teh­tä­viin­sä kuu­lu­vat äidin­kie­len ja englan­nin opet­ta­mi­nen esi­kou­lu­lai­sil­le ja eka­luok­ka­lai­sil­le, kir­jei­den ja väli­nei­den toi­mit­ta­mi­nen ja vas­taa­not­ta­mi­nen sekä siis­tey­des­tä huo­leh­ti­mi­nen. “Tie­sin aloit­taes­sa­ni Lue lisää

sitten

Ateis­tik­si kas­va­tet­tu, nyt raa­ma­tun­kään­tä­jä

Kes­­ki-Aasia on saa­nut hyvin eri­tyi­sen Raa­ma­tun kään­tä­jän. Far­rokh on työs­ken­nel­lyt pit­kään ja ahke­ras­ti koti­maas­saan erään kään­nös­työ­ryh­män jäse­ne­nä saa­dak­seen pää­tök­seen Uuden tes­ta­men­tin kan­sal­li­sel­la kie­lel­lä. Ateis­mis­ta uskoon Far­rok­hin vart­tues­sa hänen koti­maan­sa oli osa Neu­vos­to­liit­toa. Hänel­le ope­tet­tiin kou­lus­sa, ettei Juma­laa ollut. Tei­­ni-ikäi­­se­­nä hän alkoi kapi­noi­da ja jou­tuen vai­keuk­siin ja jopa käyt­täen alko­ho­lia ja Lue lisää

sitten

Ker­to­mus riit­tää Jama­lil­la­kin

Käve­lem­me kylän hal­ki Ali­­na-tädin luok­se hänen kotiin­sa. Aste­lem­me pien­tä, mutai­sen hei­nik­kois­ta pol­kua pit­kin koh­ti taloa, joka sijait­see aivan Jama­lin nie­mi­maan ala­puo­lel­la kie­mur­te­le­van Ob-joen ran­ta­tör­män tun­tu­mas­sa. Talon kuis­til­ta avau­tu­vat häi­käi­se­vän kau­niit mai­se­mat vii­leän veden ylle. Kopis­te­lem­me ken­käm­me kuis­til­la ja astum­me sisään. Pian olo­huo­nees­sa istuu mei­dän lisäk­sem­me vii­si muu­ta. Lyhyi­den kuu­lu­mis­ten jäl­keen Lue lisää

sitten

Elä­mää Poh­joi­ses­sa 

On vii­leä syys­kui­nen kes­ki­viik­ko. Met­sä ja tun­dra heh­ku­vat toi­nen tois­taan kirk­kaam­mis­sa väreis­sä, Ob-joki on vie­lä auki. Tänään on aika nos­taa peru­nat maas­ta. Babush­ka(*) pol­kai­see saap­paal­laan lapion mul­taan ja me Anjan kans­sa puh­dis­tam­me ja heit­te­lem­me peru­nat kah­teen ämpä­riin: toi­seen pie­net, toi­seen suu­rem­mat. Hän puh­dis­taa peru­nat tot­tu­nees­ti ja vik­ke­läs­ti — yri­tän olla Lue lisää

sitten