muutos

Raa­ma­tun­kään­nös­työ­hön kuu­luu sovin­to — Ete­lä-Afri­kan lähi­his­to­ria antaa opas­tus­ta raa­ma­tun­kään­nös­työ­hön

Noin kol­me vuot­ta sen jäl­keen kun Step­hen Coertze oli läh­te­nyt Ete­­lä-Afri­­kan polii­si­voi­mis­ta, hän koki yllät­täen teo­lo­gi­sen semi­naa­rin oppi­laa­na, mitä armo ja sovin­to mer­kit­se­vät. Semi­naa­rin oppi­lai­den odo­tet­tiin vie­rai­le­van seu­ra­kun­nis­sa ja esit­te­le­vän semi­naa­rin toi­min­taa talou­del­li­sen tuen ja uusien opis­ke­li­joi­den saa­mi­sek­si.  Oli vuo­si 1989 ja Step­hen puhui parin muun opis­ke­li­jan kans­sa bap­tis­ti­kir­kos­sa Kim­ber­leyn Lue lisää

sitten

Tavoit­tee­na luku­tai­to — ja mut­kai­set polut sitä koh­ti: Mai­ja ja Arjen Lock jaka­vat koke­muk­si­aan eri tavois­ta teh­dä luku­tai­to­työ­tä

Aamui­sin se kuu­lui kylä­kou­lun bam­busei­nien läpi: tuo iha­nas­ti sol­ju­va oman kie­len luke­mi­nen, las­ten suo­rat rivit istui­vat luok­kien­sa lat­tioil­la ja luki­vat yhteen ääneen. Oli luo­tu koko hei­mon kat­ta­va esi­kou­lu­jär­jes­tel­mä ja omas­sa kyläs­säm­me oli yksi näis­tä kou­luis­ta. Kah­des­sa vuo­des­sa oppi­laat hank­ki­vat niin suju­van luku­tai­don, että ker­to­muk­set voi­tiin lukea itse oma­kie­li­ses­tä Raa­ma­tus­ta. Hyvän luku­tai­don Lue lisää

sitten

Kah­den­lai­sia raken­nus­te­li­nei­tä

Käy­des­sä­ni Venä­jäl­lä ensim­mäis­tä ker­taa vuon­na 1991 huo­mio­ni kiin­tyi raken­nus­te­li­nei­siin raken­nus­ten ympä­ril­lä. Uut­te­rat työ­mie­het kun­nos­ti­vat kirk­ko­ja. Neu­vos­to­val­lan aika­na monet kirk­ko­ra­ken­nuk­set ja luos­ta­rit oli otet­tu pois kir­kol­ta. Vie­rai­lin yhdes­sä kirk­ko­ra­ken­nuk­ses­sa, jota oli käy­tet­ty van­ki­la­na, toi­ses­ta kir­kos­ta oli teh­ty varas­to­ra­ken­nus ja kol­mas muu­tet­tu jää­hal­lik­si. Jot­kut kirk­ko­ra­ken­nuk­set oli vain jätet­ty oman onnen­sa nojaan tai Lue lisää

sitten

Raa­mat­tu tavoit­taa Uzbe­kis­ta­nin kau­kai­sim­mat kol­kat

Mum­mot lau­la­vat, rukoi­le­vat ja tut­ki­vat Raa­mat­tua ker­ran kuu­kau­des­sa. He halua­vat tukea toi­nen tois­taan ja ker­toa ilo­uu­ti­sen Kris­tuk­ses­ta niil­le, jot­ka ovat olleet kyl­lin roh­kei­ta tule­maan mukaan ensi ker­ran.  Kysees­sä ei ole taval­li­nen raa­mat­tu­pii­ri, sil­lä kai­kil­la nai­sil­la on mus­li­mi­taus­ta. Nämä Kris­tuk­sen seu­raa­jat eivät ole saa­neet aiem­paa ope­tus­ta kris­ti­nus­kos­ta. Yhtei­sön pai­ne on niin Lue lisää

sitten

Kat­seen ker­to­maa

Jakuu­tin­kie­li­set raa­ma­tun­kään­nök­set ovat jo kau­an avan­neet tien ihmis­ten sydä­miin.  Ensim­mäi­set Jaku­ti­aan aset­tu­neet Venä­jän orto­dok­si­sen kir­kon papit ja mun­kit eivät kas­ta­neet jakuut­te­ja pakot­ta­mal­la, vaan välit­ti­vät heis­tä aidos­ti. He tut­ki­vat jakuu­tin eli sahan kiel­tä ja loi­vat kie­len aak­ko­set, samoin kuin perus­ti­vat kou­lu­ja ja kir­jas­to­ja. On hei­dän ansio­taan, että raa­ma­tun­kään­nök­set ovat yhä ”sie­me­niä, Lue lisää

sitten

Neu­vos­toa­ka­tee­mi­kois­ta sipe­ria­lai­siin seu­ra­kun­tiin: SIL-jär­jes­tön tai­val neu­vos­toa­jas­ta nyky­päi­vään

Wyclif­fe Bible Trans­la­tors ja SIL ‑jär­jes­tö­jen perus­ta­ja Wil­liam Came­ron Town­send saa­pui ensim­mäis­tä ker­taa Neu­vos­to­liit­toon loka­kuus­sa 1968 vai­mon­sa Elai­nen kans­sa. Seu­raa­vi­na vuo­si­na he mat­kus­ti­vat sin­ne yhteen­sä seit­se­män ker­taa ja vie­rai­li­vat yhdek­säs­sä neu­vos­to­ta­sa­val­las­sa luo­den suh­tei­ta opet­ta­jiin, kie­li­tie­tei­li­jöi­hin, maa­työ­läi­siin ja pai­kal­li­siin viran­omai­siin. Useat SIL:n työn­te­ki­jät ryh­tyi­vät 1980-luvul­­la toi­mi­maan neu­vos­to­pa­ko­lais­ten paris­sa Län­­si-Euroo­­pas­­sa, mut­ta SIL:n Lue lisää

sitten

Lho­mit muu­tos­ten kes­kel­lä

Elä­mä Hima­la­jan vuo­ris­tos­sa on rau­hal­lis­ta. Vuo­ril­la sijait­se­vat kylät ovat lin­nun­tie­tä pit­kin lähel­lä toi­si­aan, mut­ta muu­ten väli­mat­kat ovat pai­koit­tain pit­kiä­kin. Arun-joen molem­min puo­lin kohoa­vil­la vuo­ril­la näkee sini­siä länt­te­jä – kirk­kaan sini­sel­lä maa­lil­la maa­la­tut talot näky­vät kau­as. Lho­mien kau­nis eli­nym­pä­ris­tö ja kult­tuu­ri ovat kui­ten­kin koh­taa­mas­sa muu­tok­sia. Kai­kis­sa lho­mi­ky­lis­sä on nyky­ään säh­köt, joten Lue lisää

sitten

Ikku­noi­ta muu­tok­siin

Wyclif­fe Glo­bal Alliancen pää­joh­ta­ja Step­hen Coertze oli hel­mi­kuus­sa vie­raa­na euroop­pa­lais­ten Wyclif­­fe-jär­­jes­­tö­­jen joh­ta­jien etä­ta­paa­mi­ses­sa. Hän pai­not­ti sitä, että tilan­ne maa­il­man­laa­jui­ses­sa raa­ma­tun­kään­nös­työs­sä muut­tuu nopeas­ti. Yhte­nä esi­merk­ki­nä hän mai­nit­si joi­den­kin maa­il­man suu­rim­piin kuu­lu­vien lähe­tys­jär­jes­tö­jen ennen näke­mät­tö­män halun osal­lis­tua raa­ma­tun­kään­nös­työ­hön. Tule­vai­suu­den näky­mät innos­ta­vat, sil­lä jo vuo­sia on ollut näky­vis­sä myös monien ei-län­­si­­mais­­ten seu­ra­kun­tien innos­tus Lue lisää

sitten

Yllät­tä­vä muu­tos: äidin­kie­les­tä arkea

*Kuria vas­tus­ti äidin­kie­li­sen ope­tus­oh­jel­man käyt­töä kou­lus­saan. Hän uskoi, että jos lap­sia ope­tet­tai­siin poko­mok­si eli hei­dän äidin­kie­lel­lään, he eivät voi­si menes­tyä aka­tee­mi­ses­ti. Kuria ilmoit­ti äidin­kie­li­sen ope­tuk­sen paris­sa toi­mi­val­le vapaa­eh­toi­sel­le, että tätä oli joh­det­tu har­haan ja häm­men­net­ty äidin­kie­li­sel­lä ope­tuk­sel­la ja sen mer­ki­tyk­sel­lä kou­lu­tuk­ses­sa. Yhden luku­kau­den aika­na yksi Kurian kou­lun opet­ta­jis­ta kut­sut­tiin ope­tus­mi­nis­te­riön Lue lisää

sitten

Lap­set iloit­se­vat duru­man­kie­li­sis­tä kir­jois­ta

Beja ja hänen kol­me ystä­vään­sä: Nadzuwa, Zai­nab ja Mwa­ka ovat Miy­anin kou­lun oppi­la­ta. Aloit­taes­saan ensim­mäi­sen luo­kan vuon­na 2018 he eivät osan­neet aak­ko­sia eivät­kä uskal­ta­neet sanoa luo­kas­sa aja­tuk­si­aan ääneen.  Nancy, joka oli hei­dän opet­ta­jan­sa, oli huo­lis­saan sii­tä, että nämä oppi­laat tuli­si­vat koh­taa­maan oppi­mis­vai­keuk­sia. Hän oli kui­ten­kin osal­lis­tu­nut äidin­kie­li­sen oppi­mi­sen kou­lu­tuk­seen, jos­sa Lue lisää

sitten