omallakielellä

Etio­pia – ikku­na raa­ma­tun­kään­nös­työ­hön

Tänä vuon­na tulee kulu­neek­si 50 vuot­ta sii­tä, kun Wyclif­­fe-jär­­jes­­töt alkoi­vat lähet­tää Etio­pi­aan lähe­tys­työn­te­ki­jöi­tä. Etio­pian raa­ma­tun­kään­nös­työn his­to­ria ja nyky­ti­lan­ne ovat monel­la taval­la kuin maa­il­man­laa­jui­nen raa­ma­tun­kään­nös­työ pie­nois­koos­sa – jos nyt näin voi­daan sanoa yli 100 mil­joo­nan ihmi­sen ja noin 80 kie­len maas­ta! Raa­ma­tun kään­tä­mi­nen Etio­pias­sa on tapah­tu­nut useas­sa aal­los­sa. Ensim­mäi­nen kään­nös teh­tiin Lue lisää

sitten

Opet­ta­jat heh­ku­vat intoa ja tai­toa

Se ei ollut mikään taval­li­nen aamu, se hel­mi­kui­nen tors­tai abau-hei­­mon kyläs­sä. Se oli vii­mei­nen opet­ta­jien  kou­lu­tus­päi­vä, ja täyn­nä tes­tauk­sia, alkaen oman kie­len oikein­kir­joi­tuk­ses­ta, sen suju­vas­ta luke­mi­ses­ta, opet­ta­mis­tai­dois­ta elä­vän luo­kan edes­sä ja jat­kuen aina dia­pro­jek­to­rin käy­tön hal­lin­taan ja oppi­tun­tien vir­heet­tö­mään löy­tä­mi­seen puhe­li­men tie­dos­tos­ta.  Siis vaa­ti­va päi­vä! Sekä kou­lut­ta­jat että opet­ta­jat itse, Lue lisää

sitten

Kau­niit sil­mät näke­vät kau­niin ihmi­sis­sä

”Monet ihmi­set tie­tä­vät puut­tees­ta, kär­si­myk­ses­tä, sodas­ta ja vai­nos­ta kuu­lo­pu­hei­den poh­jal­ta. Tie­to ei ole kui­ten­kaan sama kuin jos oli­si koke­nut ne itse.” Chin-Hae* tie­tää mis­tä puhuu. Hän syn­tyi budd­ha­lai­seen per­hee­seen Korean maa­seu­dul­la ja vart­tui maas­sa, joka kamp­pai­li Korean sodan (1950–1953) seu­raus­ten kans­sa. Hänen per­heen­sä oli hyvin köy­hä ja tilan­net­ta pahen­si se, Lue lisää

sitten

Yhtä tär­kei­tä kuin aikui­set

Las­ten äidin­kie­leen poh­jau­tu­van esi­kou­lun syn­nyt­tä­mi­nen Ambo­nin saa­rel­la käyn­nis­ti Wyclif­fe Raa­ma­tun­kään­tä­jien ja indo­ne­sia­lai­sen Yay­asan Suli­na­man yhteis­työn tois­ta­kym­men­tä vuot­ta sit­ten. Nyt jär­jes­töt aut­ta­vat indo­ne­sia­lai­sia seu­ra­kun­tia lap­si­työn äidin­kie­lis­tä­mi­ses­sä. Pyhä­kou­lus­sa uusi suku­pol­vi oppii luot­ta­maan Juma­laan, joka ymmär­tää hei­dän omaa kiel­tään. ”Pyhä­kou­lus­sa olen oppi­nut, ettei minun tar­vit­se pelä­tä, kos­ka Her­ra Jee­sus aut­taa var­mas­ti minua­kin”, ker­too Lue lisää

sitten

Juma­la avaa tien

Ylis­tyk­se­ni ja kii­tol­li­suu­te­ni nousee Kaik­ki­val­ti­aan Juma­lan luo. Hänen rak­kau­ten­sa ansios­ta olen saa­nut elää tähän asti. Haluan jakaa kans­san­ne koke­muk­se­ni Juma­lan seu­raa­mi­ses­ta.  Olen syn­ty­mäs­tä­ni asti asu­nut van­hem­pie­ni luo­na kyläs­sä, mut­ta vuon­na 2001 jou­duin vaih­ta­maan kou­lua ja muut­ta­maan setä­ni ja täti­ni luok­se kau­pun­kiin. Näi­den kah­den elä­mä oli niin siu­nat­tua, että se herät­ti Lue lisää

sitten

Onko työm­me vai­kut­ta­vaa?

Saa­ko työm­me aikaan sitä, mitä tavoit­te­lem­me? Onko työm­me siis vai­kut­ta­vaa? Tätä yhä useam­pi lähe­tys­jär­jes­tö kysyy itsel­tään. Vai­kut­ta­vuu­teen ja sen mit­taa­mi­seen sisäl­tyy monia jän­nit­tei­tä. Juma­lan Hen­ki puhal­taa, mis­sä tah­too. Kui­ten­kaan mei­dän ei kuu­lu­ne hau­da­ta lei­vis­kääm­me maa­han tai vis­koa sie­me­niä tie­ten tah­toen kivik­koon ja ohdak­kei­den sekaan. Jot­ta voi­sim­me sanoa, onko työm­me vai­kut­ta­vaa, Lue lisää

sitten

Vesi ja ves­sat aut­ta­vat pysy­mään opin­tiel­lä

Shan­tin perus­kou­lus­sa Che­puwan kyläs­sä Nepa­lin lho­mia­lu­eel­la oli ongel­ma­na juo­ma­ve­den ja ves­so­jen puu­te, mikä joh­ti joi­den­kin las­ten koh­dal­la jopa kou­lun­käyn­nin kes­keyt­tä­mi­seen. Eri­tyi­ses­ti isom­mil­le tytöil­le ves­so­jen puu­te muo­dos­ti ongel­man. Naa­pu­rus­to alkoi myös olla väsy­nyt sii­hen, että oppi­laat kävi­vät naa­pu­ri­ta­lois­sa juo­mas­sa vet­tä ja käyt­tä­mäs­sä ves­saa.  Äidin­kie­li­sen kou­lu­tuk­sen ohjel­ma otti asiak­seen rat­kais­ta ongel­man. Kou­luun Lue lisää

sitten

Kun Juma­la puhuu, sydän ymmär­tää

Sanan säi­lä on pals­ta, jol­la eri­lai­set kir­joit­ta­jat ker­to­vat aja­tuk­si­aan kie­les­tä, kult­tuu­ris­ta, Raa­ma­tus­ta ja lähe­tys­työs­tä. Kir­joit­ta­jien mie­li­pi­tei­den ei vält­tä­mät­tä tar­vit­se edus­taa Wyclif­fe Raa­ma­tun­kään­tä­jien näke­mys­tä.

sitten

Elä­män­me­noa Etio­pian Kon­sos­sa

Kon­sos­sa sataa vain kah­des­ti vuo­des­sa. Met­sien hak­kui­den vuok­si sadet­ta ei kui­ten­kaan saa­da tar­peek­si. Kol­meen vuo­teen ihmi­set eivät ole voi­neet lain­kaan kor­ja­ta satoa. Maa­pe­rä on kivis­tä ja karua. Aina on kui­vuut­ta ja pulaa ruo­as­ta ja juo­ma­ve­des­tä. Kon­sot tun­ne­taan jyrk­kien kivis­ten rin­tei­den pen­ger­vil­je­lys­tä. Pen­ke­reet kerää­vät sadet­ta ja aut­ta­vat näin estä­mään maa­pe­rän eroo­sio­ta. Lue lisää

sitten