omallakielellä

Mitä lho­meil­le kuu­luu, Nangs­ha Lho­mi?

“Elä­mä on palan­nut koro­na­ra­joi­tus­ten jäl­keen nor­maa­lei­hin uomiin­sa Nepa­lin lho­mia­lueil­la. Kylä­läi­set eivät pel­kää koro­naa, kos­ka mel­kein kaik­ki ovat otta­neet rokot­teen”, lho­mien oman NEL­­HOS-kan­­sa­­lais­­jär­­jes­­tön pro­jek­ti­koor­di­naat­to­ri Nangs­ha Lho­mi kuvai­lee. Kou­lut ja seu­ra­kun­nat ovat myös tut­tuun tapaan toi­min­nas­sa.  Kou­lu­vuo­si jäsen­tyy lho­mien mail­la eri taval­la kuin Suo­mes­sa, jos­sa kou­lu­lai­set ovat jo aloit­ta­neet syys­lu­ku­kau­ten­sa. “Nepa­lis­sa mon­suu­ni­kau­den Lue lisää

sitten

Lap­set oppi­vat luke­maan aiem­paa nuo­rem­pa­na

Äidin­kie­li­nen ope­tus­suun­ni­tel­ma on tuot­ta­nut tulos­ta Kenias­sa, ja las­ten oppi­mi­nen on hel­pot­tu­nut huo­mat­ta­vas­ti. Wyclif­fe Raa­ma­tun­kään­tä­jien han­ke­koor­di­naat­to­ri Jou­ni Mäke­lä vie­rai­li kesäl­lä pilot­ti­kou­luis­sa. Kol­mas­luok­ka­lais­ten poko­mon­kie­li­sen oppi­tun­nin (kuva alla) opet­ta­ja ker­too, että kou­luun tulee oppi­lai­ta enem­män kuin kos­kaan, sil­lä van­hem­mat näke­vät las­ten hyö­ty­vän omal­la kie­lel­lä tapah­tu­vas­ta ope­tuk­ses­ta. Äidin­kie­li­sen ope­tus­oh­jel­man ja mate­ri­aa­lien avul­la lap­set pys­ty­vät Lue lisää

sitten

Olen näh­nyt, kuin­ka Juma­la sana muut­taa ihmis­ten elä­mää

Nime­ni on Jack­son Vusa­ka. Olen nai­mi­sis­sa Miriam Nzo­mon kans­sa ja tänä vuon­na juh­lim­me 10-vuo­­tis­­hää­­päi­­vääm­­me. Koti­seu­ra­kun­tam­me on Inter­na­tio­nal Chris­tian Cen­ter [Nai­ro­bis­sa] Ima­ra Dai­man alu­eel­la. Vai­mo­ni on muka­na ylis­tys­ryh­mäs­sä. Hän rakas­taa rum­pu­jen soit­ta­mis­ta. Pal­ve­lem­me Juma­laa eri­lai­sil­la lah­joil­lam­me ja kyvyil­läm­me. Rakas­tam­me molem­mat myös luon­toa, samoi­lua ja vain Juma­lan luo­ma­kun­nas­ta naut­ti­mis­ta. Tut­kies­sa­ni Juma­lan sanaa Lue lisää

sitten

Osa­na Juma­lan suur­ta ker­to­mus­ta

Wyclif­fe Raa­ma­tun­kään­tä­jät on toi­mi­nut Suo­mes­sa 50 vuo­den ajan. Elo­kuun alus­sa kokoon­nuim­me yhteen Tam­pe­reel­le juh­li­maan tätä merk­ki­paa­lua ja huo­mioi­maan nii­tä, jot­ka ovat vuo­si­kym­men­ten var­rel­la osal­lis­tu­neet työ­hön monin eri tavoin. Kuin­ka monen ihmi­sen elä­män­ta­ri­na onkaan nivou­tu­nut yhteen Wyclif­fe Raa­ma­tun­kään­tä­jien tari­nan ja raa­ma­tun­kään­nös­työn tari­nan kans­sa! Hah­mo­tam­me elä­määm­me usein juu­ri ker­to­muk­sen kaut­ta ja puhum­me Lue lisää

sitten

NEPAL — Vii­mein viral­lis­ta tun­nus­tus­ta työl­le

“Työm­me on vii­mein saa­nut tun­nus­tus­ta”, Pasang Bhu­tic Chy­aba, esi­kou­luo­pet­ta­ja Kimat­han­gan kyläs­tä, iloit­see.  Pasang on toi­mi­nut esio­pe­tuk­sen opet­ta­ja­na kou­lun perus­ta­mi­ses­ta läh­tien. “Kun aloin opet­taa eska­­ri-ikäi­­siä, käy­tet­tä­vis­sä­ni ei vie­lä ollut mitään kir­jo­ja tai oppi­ma­te­ri­aa­le­ja. Kai­ken lisäk­si jou­duin opet­ta­maan saman­ai­kai­ses­ti sekä eska­­ri-ikäi­­siä ja sitä nuo­rem­pia että perus­kou­lun ensim­mäis­tä luok­kaa samas­sa luok­ka­ti­las­sa eka­luok­ka­lais­ten kir­jo­jen Lue lisää

sitten

Äidin­kie­li­nen esi­kou­lu muut­tu­vis­sa olo­suh­teis­sa

Monet Etio­pian maa­seu­dun ihmi­sis­tä eivät puhu maan val­ta­kiel­tä, ja hyvä kou­lu­tus on sik­si monil­le kie­li­muu­rin taka­na.  Kon­son ja alen kie­lil­lä on aiem­min tuo­tet­tu perus­kou­lun ope­tus­ma­te­ri­aa­lia. Nyt näi­tä kie­liä puhu­vat lap­set saa­vat mah­dol­li­suu­den aloit­taa oppi­mi­sen esi­kou­lus­sa omal­la kie­lel­lään. Han­ke käyn­nis­tyi vuon­na 2021 vas­toin­käy­mis­ten kera. Ensin kevääl­lä ope­tus­suun­ni­tel­ma muut­tui, ja pari kuu­kaut­ta Lue lisää

sitten

Haluai­sin hei­mo­lais­te­ni ymmär­tä­vän totuu­den

Olen pas­to­ri Kaik Mai­nu­ka Yuna­mu. Syn­nyin 1965 Boa­nan alue­kes­kuk­ses­sa Moro­ben maa­kun­nas­sa Papua-Uudes­­sa-Gui­­neas­­sa. Ennen kuin aloi­tin työ­ni pap­pi­na pai­kal­lis­seu­ra­kun­nas­sa 1991, menin nai­mi­siin vai­mo­ni Maŋy­auŋin kans­sa. Meil­lä on kol­me las­ta ja yksi otto­lap­si. Meil­lä on myös nel­jä las­ten­las­ta. Asum­me Ban­don­gin kyläs­sä noin 3–4 tun­nin käve­ly­mat­kan pääs­sä Boa­nas­ta. Olles­sa­ni pap­pis­se­mi­naa­ris­sa kuu­lin, että äidin­kie­lel­le­ni Lue lisää

sitten

Liik­keen suun­ta

Raa­ma­tun­kään­nös­työs­sä kuu­lu­vat Juma­lan Lähe­tyk­sen sydä­nää­net. Suo­ma­lai­sil­le tämä on help­po ymmär­tää. Suo­men kie­li on meil­le nime­no­maan ”äidin­kie­li”, syvim­pien tun­tei­den tulk­ki. Äidin­kie­li­nen Raa­mat­tu, luku- ja kir­joi­tus­tai­to ja suo­ma­lai­ses­ta luon­nos­ta ja kan­sam­me vai­heis­ta kai­ku­poh­jaa ammen­ta­vat hen­gel­li­set lau­lut ja vir­ret ovat nii­tä raken­nus­pui­ta, joil­la Kris­tus on raken­ta­nut tääl­lä Poh­jo­las­sa kirk­ko­aan. Kas­va­va, vah­vis­tu­va ja oman Lue lisää

sitten

Uusia lau­lu­ja Juma­lal­le

”Meil­lä ei ole lah­jak­kai­ta ihmi­siä!” van­ha mies sanoi hyvin var­ma­na mie­li­pi­tee­nään. En ollut uskoa kor­via­ni. Ei ketään lah­ja­kas­ta? Edes­sä­ni istu­vat mie­het kuu­lui­vat Kau­­ka­­sus-vuo­­ris­­ton alu­eel­la asu­vaan guven­lien* yhtei­söön. He rakas­ti­vat äidin­kiel­tään, oli­vat ylpei­tä kult­tuu­ris­taan ja van­has­ta ja rik­kaas­ta kris­til­li­ses­tä perin­nös­tään. Guven­lit ovat olleet kris­tit­ty­jä iki­muis­toi­sis­ta ajois­ta asti. Sii­tä huo­li­mat­ta hei­dän kie­lel­lään Lue lisää

sitten

Mene­tet­ty mah­dol­li­suus

Olin vas­ta hil­jat­tain muut­ta­nut Län­­si-Aasi­aan ja etsin jat­ku­vas­ti mah­dol­li­suuk­sia tava­ta mui­ta nai­sia. Halusin har­joit­taa kie­li­tai­toa­ni ja oppia tun­te­maan pai­kal­lis­ta kult­tuu­ria parem­min. Kun eräs seu­ra­kun­tam­me nai­nen aloit­ti raa­mat­tu­pii­rin nai­sil­le, tar­tuin innok­kaas­ti tilai­suu­teen. Pidin näis­tä kokoon­tu­mi­sis­ta, sekä kans­sa­käy­mi­ses­tä pai­kal­lis­ten kris­tit­ty­jen nais­ten kans­sa että vetä­jän ope­tuk­ses­ta. Nai­nen opet­ti Raa­mat­tua tar­kas­ti ja hänen sydä­mel­lään Lue lisää

sitten