omallakielellä

“Älkää sää­li­kö mei­tä, ope­tel­kaa viit­to­ma­kiel­tä!”

Nime­ni on Peoung­pa­ka Jany­awong. Yleen­sä minua kut­su­taan lem­pi­ni­mel­lä Kaa. Syn­nyin Poh­­jois-Thai­­maas­­sa. Asuin kadul­la, jon­ka yhdel­lä puo­lel­la oli kirk­ko ja toi­sel­la budd­ha­lai­nen temp­pe­li. Olen ollut kuu­ro syn­ty­mäs­tä­ni saak­ka, ja kos­ka van­hem­pa­ni eivät osan­neet viit­to­ma­kiel­tä, en oppi­nut koto­na mitään kiel­tä. Osa­sin vain eleh­tiä ja osoi­tel­la. 7‑vuotiaana muu­tin asu­maan kuu­ro­jen sisä­op­pi­lai­tok­seen ja aloin Lue lisää

sitten

Viit­to­ma­kie­li on oma kie­li

Otsi­kon totea­mus on niin itses­tään sel­vä, että sen kir­joit­ta­mi­nen tun­tuu louk­kauk­sel­ta viit­to­ma­kie­li­siä koh­taan. Muis­tan kui­ten­kin vie­lä ajan, jol­loin kuvit­te­lin, että Suo­mes­sa viit­to­ma­kie­li­set viit­to­vat suo­men kiel­tä: että jokai­sel­la suo­men kie­len sanal­la ja raken­teel­la on oma viit­to­man­sa, jot­ka sit­ten vii­to­taan. Kos­ka en ollut asi­aa kos­kaan tar­kem­min aja­tel­lut, tämä tun­tui jär­ke­väl­tä. Minul­le täy­tyi Lue lisää

sitten
Lapset heittävät palloa koulun pihalla

“Nyt lähe­tän hänet joka päi­vä kou­luun”

Kie­liyh­tei­söt hyö­ty­vät eri­lai­sis­ta tie­toa lisää­vis­tä kou­lu­tuk­sis­ta. Ne voi­vat lisä­tä ymmär­rys­tä sii­tä, kuka voi käy­dä kou­lua ja oppia, sekä aut­taa opet­ta­jia otta­maan ope­tuk­ses­sa huo­mioon eri­lai­sia oppi­joi­ta. Nepa­li­lai­nen kou­lu­tus­jär­jes­tö NELHOS ker­too kol­me esi­merk­kiä sii­tä, mil­lai­nen vai­ku­tus kou­lu­tuk­sil­la on ollut ihmis­ten elä­mään. Mukaa­not­ta­va luok­ka­huo­ne Pop­ti Bhy­an­gy­an­gin perus­kou­lun ensim­mäi­sen vuo­den oppi­las Nag­da, on syn­ty­nyt Lue lisää

sitten
luokkahuone duruma

Pie­niä aske­lia muu­tok­sen tiel­lä

Vam­mai­suus ja sii­hen suh­tau­tu­mi­nen ovat monis­sa yhtei­söis­sä pii­lo­tel­tu­ja aihei­ta tai jopa tabu­ja. Mitat­ta­via muu­tok­sia asi­aan voi­daan saa­da koh­den­ne­tuil­la toi­mil­la ja tie­toi­suu­den lisää­mi­sel­lä, kuten äidin­kie­lis­ten kou­luo­pe­tuk­sen hank­keis­sa on huo­mat­tu. Täs­sä artik­ke­lis­sa esi­tel­lään kak­si tari­naa Wyclif­fe Raa­ma­tun­kään­tä­jien työs­tä Poko­­mo-yhtei­­sös­­sä Kenian lou­nais­osas­sa ja Duru­­ma-yhtei­­sös­­sä Kwa­len pii­ri­kun­nas­sa. His­to­ria ja pai­kal­li­set usko­muk­set Han­ke­tii­mim­me teki duru­­ma-yhtei­­sön Lue lisää

sitten
Kenkiä oven edessä

Lei­maa­mi­ses­ta kan­nus­ta­mi­seen: Asen­teet vam­mai­siin ovat hil­jal­leen muut­tu­mas­sa Etio­pias­sa

Monis­sa kon­­son- ja alen­kie­li­sis­sä yhtei­söis­sä Etio­pias­sa vam­mai­set lap­set ovat jou­tu­neet lei­ma­tuik­si ja hei­tä on hävet­ty. Jois­sa­kin yhtei­söis­sä vam­mai­suut­ta pide­tään Juma­lan ran­gais­tuk­se­na. Tämä on joh­ta­nut syr­jäy­ty­mi­seen, kun van­hem­mat kät­ke­vät lap­sen­sa ja rajoit­ta­vat hei­dän osal­lis­tu­mis­taan yhtei­sön elä­mään. Usein ei edes huo­ma­ta, kuin­ka lei­maa­mi­nen tapah­tuu. Vam­mai­sis­ta käy­tet­ty­jä lei­maa­via sano­ja voi­vat olla esi­mer­kik­si hidas, Lue lisää

sitten
producing Trial Alphabet Charts

Kaf­fan alu­een pro­jek­ti Etio­pias­sa: Uut­ta näkyä ja moti­vaa­tio­ta las­ten ope­tuk­seen

Kaf­fan luon­to ja elin­kei­not Etio­pias­sa sijait­se­va enti­nen Kaf­fan maa­kun­ta, jos­sa on Unescon biosfää­ria­lue, sijait­see kau­niil­la ja hedel­mäl­li­sel­lä seu­dul­la kes­ki­mää­rin 1,5 kilo­met­rin kor­keu­del­la meren­pin­nas­ta. Ilmas­to on leu­to ja vuo­tui­nen sade­mää­rä on kol­me ker­taa suu­rem­pi kuin Suo­mes­sa. Kaf­fan alu­een asuk­kaat muo­dos­tu­vat kol­mes­ta etni­ses­tä ryh­mäs­tä: kafa‑, nao- ja tsaa­­ra-yhtei­­söis­­tä. Nimen­sä mukai­ses­ti Kaf­faa pide­tään ara­bian­kah­vin Lue lisää

sitten

Tei­jo Pel­to­la Jäm­sän kir­kos­sa 16.11.2025

Tei­jo Pel­to­la vie­rai­lee Wyclif­fe Raa­ma­tun­kään­tä­jien (WRK) edus­ta­ja­na Jäm­sän kir­kos­sa sun­nun­tai­na 16.11.2025. Litur­gi­na pal­ve­lee kirk­ko­her­ra Har­ri Nie­me­lä. Pel­to­la saar­naa. Mes­su strii­ma­taan. Mes­sun jäl­keen on kirk­ko­kah­vit, ja siel­lä Pel­to­lal­la on puheen­vuo­ro aihees­ta: “Ettei kukaan jäi­si kie­len ja kult­tuu­rin takia Juma­lan val­ta­kun­nan ulkopuolelle.”-raamatunkäännöstyön muut­tu­va kart­ta Tilai­suu­des­sa on mah­dol­li­suus antaa lah­ja WRK:n työl­le.

sitten

Etsin­tä­kuu­lu­tus kie­len kehit­tä­mi­sek­si

Voi­sit­ko kuvi­tel­la, että kiel­tä­si kos­ki­si etsin­tä­kuu­lu­tus? ”Etsi­tään ole­mas­sa ole­via, luo­vas­ti kir­joi­tet­tu­ja teks­te­jä kaap­sin kie­lel­lä” (Stel­len­boschin yli­opis­to, Kap­kau­pun­ki, hel­mi­kuu 2025). Kaap­sin kie­li on hil­jat­tain ollut uuti­sis­sa, kos­ka Kap­kau­pun­gin yli­opis­to on toden­nut sen kie­lek­si, joka tar­vit­see kehit­tä­mis­tä. Onko kaaps elä­vä kie­li? Kyl­lä vain. Ete­­lä-Afri­­kas­­sa sitä käyt­tää äidin­kie­le­nään lähes 4,5 mil­joo­naa ihmis­tä. Täs­tä Lue lisää

sitten

Sanan säi­lä

Sota­stra­te­gi­aa Sotaan varus­tau­tu­mi­nen on paras­ta rau­han­tur­va­työ­tä. Tämä aja­tus on vah­va­na monis­sa tur­val­li­suus­stra­te­giois­sa, joi­den käy­tän­nön rat­kai­su­ja sit­ten päi­vi­te­tään muut­tu­vien tur­val­li­suus­ti­lan­tei­den mukaan.  Entä me, mil­lai­sel­la stra­te­gial­la me hoi­dam­me omaa lei­vis­kääm­me raa­mat­tu­työs­sä?  Raa­mat­tu­työ sen eri muo­toi­neen on yksi osa glo­baa­lia näky­mät­tö­män maa­il­man sodan­käyn­tiä, jos­sa tais­tel­laan yksit­täi­sis­tä sie­luis­ta sekä Juma­lan sanan arvo­val­las­ta niin yksi­löi­den, Lue lisää

sitten