Mikä sii­nä on nyt niin vai­ke­aa?

“Eikö se nyt rii­tä, että opet­te­li­si englan­tia. Sitä­hän nyt kaik­kien oli­si hyvä oppia kui­ten­kin? Olem­me­han mekin oppi­neet vie­rai­ta kie­liä — ja käyt­tä­neet nii­tä kou­lus­sa, työs­sä…” Ei sii­nä sinän­sä var­maan mikään ole­kaan niin eri­tyi­sen vai­ke­aa. Ihmi­sel­lä on ihmeel­li­nen kyky oppia uusia asioi­ta, uusia kie­liä ja uusia tai­to­ja. Se vaa­tii toi­sil­ta enem­män aikaa Lue lisää

sitten

Kai­san mat­kas­sa — Val­mii­na läh­töön

Olem­me taas val­mis­tau­tu­mas­sa läh­töön. Meil­lä on paluu­li­put Papua-Uuteen-Gui­­ne­aan rei­lun vii­kon pääs­tä, mut­ta paluu­mat­kan toteu­tu­mi­nen on edel­leen epä­var­maa. Täl­lä vii­kol­la olem­me täyt­tä­neet eri­lai­sia lomak­kei­ta mat­kaa sekä maa­han pää­syä var­ten. Vie­lä on moni asia auki ja saam­me var­mas­ti jän­nit­tää läh­tö­päi­vään asti, että pää­sem­me­kö läh­te­mään. Pari kuu­kaut­ta Suo­mes­sa ovat men­neet nopeas­ti. Olem­me reis­san­neet Lue lisää

sitten

Häät

Huo­ne oli täyn­nä läm­min­tä puheen­so­ri­naa. Lois­ta­vas­ti pukeu­tu­neet ihmi­set jut­te­li­vat ja nau­roi­vat, tun­nel­ma oli iloi­sen odot­ta­va. Val­ta­va kat­tok­ruu­nu kimal­te­li kor­kean katon kes­kel­lä lisä­ten säke­nöi­tä jo val­miik­si juh­la­vaan ilma­pii­riin. Ihmi­set jonot­ti­vat buf­fet­tiin, hei­dän ais­te­jaan hel­lit­tiin her­kul­li­sil­la rii­sin ja lihan, gril­la­tun kalan ja dumblin­gien höy­ryn tuok­suil­la. Kova­ää­ni­sis­tä luvat­tiin musiik­kia perin­tei­sil­le tans­seil­le. Kaik­ki näyt­ti Lue lisää

sitten

Rukouk­sen voi­ma

Ilma oli ras­kas, sekoi­tus raa­kaa lihaa ja teol­li­suus­höy­ry­jä. Jal­ko­jem­me alla ole­va pöly pyö­ri ympä­ril­läm­me kävel­les­säm­me ohi telt­ta­ri­vien, jois­sa myy­tiin vaat­tei­ta, kodin­tar­vik­kei­ta ruo­kaa. Tämä basaa­ri ei ollut lain­kaan sel­lai­nen, kuin olin odot­ta­nut! Kah­den kuu­kau­den mit­tai­nen mat­ka­ni maa­il­man ympä­ri oli tuo­nut minut tähän kau­pun­kiin Kes­­ki-Aasias­­sa. Mat­kus­tin yhdes­sä yli­opis­to­ni ryh­män kans­sa osa­na har­joit­te­lua, Lue lisää

sitten

Esi­kou­lu, joka täyt­tää aukon

Jokai­sel­la tuli­si olla tasa­ver­tai­set mah­dol­li­suu­det laa­duk­kaa­seen kou­lu­tuk­seen. Lho­min­kie­li­nen esi­kou­lu on yksi askel koh­ti lho­mi­las­ten parem­paa kou­lu­tus­ta.  Nepa­lis­sa Sank­huwa­sab­han pii­rin maa­seu­dun kou­lu­tuk­ses­ta vas­taa­va hen­ki­lö on ker­to­nut, että äidin­kie­li­sen esi­kou­luoh­jel­man avul­la lho­mi­kan­san pariin ollaan saa­tu luo­tua hyvä perus­ta kou­lu­tuk­sel­le. “Kou­lu­tus on kehi­tyk­sen tär­kein kul­ma­ki­vi ja sik­si prio­ri­teet­ti”, hän sanoo. Moni­kie­li­seen ope­tuk­seen perus­tu­va Lue lisää

sitten

Lap­set iloit­se­vat duru­man­kie­li­sis­tä kir­jois­ta

Beja ja hänen kol­me ystä­vään­sä: Nadzuwa, Zai­nab ja Mwa­ka ovat Miy­anin kou­lun oppi­la­ta. Aloit­taes­saan ensim­mäi­sen luo­kan vuon­na 2018 he eivät osan­neet aak­ko­sia eivät­kä uskal­ta­neet sanoa luo­kas­sa aja­tuk­si­aan ääneen.  Nancy, joka oli hei­dän opet­ta­jan­sa, oli huo­lis­saan sii­tä, että nämä oppi­laat tuli­si­vat koh­taa­maan oppi­mis­vai­keuk­sia. Hän oli kui­ten­kin osal­lis­tu­nut äidin­kie­li­sen oppi­mi­sen kou­lu­tuk­seen, jos­sa Lue lisää

sitten

Mitä ajat­te­let, Timo Elo?

Timo Elo on Wyclif­fe Raa­ma­tun­kään­tä­jien kump­pa­nuus­koor­di­naat­to­ri. Timol­la ja hänen vai­mol­laan Eli­nal­la on kak­si (lähes) aikuis­ta poi­kaa. Timo, miten sait lähe­tys­kut­sun? Olen vie­ras­ta­nut tuon sanan käyt­töä omal­la koh­dal­la­ni. Lähe­tys­työ on kui­ten­kin ollut mie­les­sä­ni jo pik­ku­po­jas­ta saak­ka. Muis­tan, kun perus­kou­lun ensim­mäi­sel­lä luo­kal­la opet­ta­ja kysyi “Mitä teis­tä tulee iso­na?”. Viit­ta­sin koval­la innol­la ja Lue lisää

sitten

Kut­sut­tu yhdes­sä

Yli 960 kilo­met­rin pääs­sä Papuan ran­ni­kos­ta, Ban­dan­mer­ta reu­nus­ta­vien tuli­pe­räis­ten saar­ten ket­jus­sa heräi­lee Ambo­nin saa­ri. Aurin­ko hii­pii saa­ren veh­mai­den vuor­ten ylle kyl­vet­täen pien­tä lah­tea peh­meäs­sä valos­sa. Sään­piek­sä­mät pui­set kalas­tus­ve­neet kimal­te­le­vat lah­tea täplit­täen, kuin var­tio­mie­het ase­mis­saan. Yhtäk­kiä pei­li­kir­kas vesi pärs­käh­te­lee ympä­riin­sä, kun päi­vän ensim­mäi­set kalas­ta­jat kah­laa­vat vai­vat­to­mas­ti venei­siin­sä. Lähim­mäl­lä ran­nal­la tuu­hei­den pak­su­jen Lue lisää

sitten

Vies­ti­ka­pu­lan vaih­to

Step­hen Coertze Wyclif­fe Glo­bal Alliancen joh­toon Kun Step­hen Coertze oli 8‑vuotias, hänen pyhä­kou­lun­opet­ta­jan­sa kysyi ryh­mäl­tä: “Jos sinul­la oli­si yksi toi­ve, mikä se oli­si?” Step­hen, joka jo sil­loin oli luo­va ajat­te­li­ja, sanoi toi­vo­van­sa tai­ka­sau­vaa. “Ajat­te­lin, että sil­lä taval­la voi­sin toteut­taa kaik­ki muut toi­vee­ni”, hän muis­te­lee. Opet­ta­ja näyt­ti yllät­ty­neel­tä kuul­tu­aan pas­to­rin pojan Lue lisää

sitten

Lähe­tyk­sen (aina­kin) kak­si näkö­kul­maa

1800-luvun lopul­la kak­si lähe­tys­joh­ta­jaa, englan­ti­lai­nen Hen­ry Venn ja ame­rik­ka­lai­nen Rufus Ander­son, muo­toi­li­vat vas­tauk­se­na oman aikan­sa lähe­tys­työn ongel­miin pää­mää­rän, joka on tul­lut tun­ne­tuk­si ”kol­men itsen seu­ra­kun­ta­na”. Itsen­sä rahoit­ta­va, itse­ään hal­lin­noi­va ja itse sano­maa levit­tä­vä seu­ra­kun­ta on edel­leen usein lähe­tys­työn tulos­ten yhte­nä mit­ta­puu­na. Sata vuot­ta Ven­nin ja Ander­so­nin jäl­keen ete­lä­afrik­ka­lai­nen lähe­tys­teo­lo­gi David Lue lisää

sitten