omallakielellä

Raa­ma­tun­kään­nös­työs­sä Suo­mes­ta käsin — Yele­goy Nga­ka­ra­man elä­män­ta­ri­na

Elä­mää­ni on kuu­lu­nut odot­ta­mat­to­mia kään­tei­tä, opet­ta­vai­sia koke­muk­sia ja het­kiä, jot­ka saa­vat minut ihmet­te­le­mään Hänen hie­noa suun­ni­tel­maan­sa. Olen näh­nyt, miten Juma­la val­mis­taa ja joh­taa joka aske­leen tah­ton­sa mukaan. Kii­tän Hän­tä eli­ni­käi­ses­tä kut­su­muk­ses­ta pal­vel­la Hänen val­ta­kun­tan­sa työs­sä. Lap­suus ja per­he­taus­ta Olen kotoi­sin syr­jäi­ses­tä kyläs­tä Afri­kan sar­ven alu­eel­la. Kuu­lun surien hei­moon, joka on Lue lisää

sitten
koulu

Esio­pe­tus­han­ke aut­taa myös äite­jä: “Olen alka­nut tun­nis­taa kir­jai­mia ja lukea”

Hana Gage on kotoi­sin Alen alu­eel­ta Etio­pias­ta. Hän on 32-vuo­­tias, nai­mi­sis­sa ja nel­jän lap­sen äiti. Kak­si van­hin­ta tytär­tä käy­vät ala­kou­lua ja kuusi­vuo­tias tytär on aloit­ta­nut esi­kou­lun.  Hana on kotiäi­ti, mut­ta hän tukee per­heen­sä toi­meen­tu­loa hoi­ta­mal­la myös pien­tä maa­ti­laa. Hänen päi­vän­sä alkaa var­hain aamul­la, jol­loin hän hakee vet­tä joes­ta. Sen jäl­keen Lue lisää

sitten
Kotitalousaskareiden tekoa ormien kylässä syyskuussa 2025. (Kuva: Jouni Mäkelä)

Äidin­kie­li­nen ope­tus muut­taa lap­se­ni elä­mää

Nime­ni on Mariam, olen kah­dek­san lap­sen äiti ja kuu­lun Kenian ormien pai­men­to­lai­syh­tei­söön. Päi­vii­ni kuu­luu enim­mäk­seen talous­as­ka­rei­ta, mut­ta minul­la on myös pie­ni yri­tys per­hee­ni elät­tä­mi­sek­si. Menin nai­mi­siin hyvin nuo­re­na kult­tuu­ri­ni tapo­jen mukai­ses­ti. Seit­se­mäs lap­se­ni Yusuf Baka­ri on täl­lä het­kel­lä esi­kou­lus­sa. Lap­suu­des­sa­ni minul­la ei ollut kos­kaan mah­dol­li­suut­ta käy­dä kou­lua lop­puun. Pys­tyin suo­rit­ta­maan Lue lisää

sitten
Opettajat

Opet­ta­jat oppi­vat lisää äidin­kie­les­tään

Tam­mi­kuus­sa kut­suim­me Etio­pian pää­kau­pun­kiin Addis Abe­baan 18 opet­ta­jaa niis­tä kou­luis­ta, jot­ka osal­lis­tu­vat äidin­kie­li­sen perus­o­pe­tuk­sen kokei­luun. Heil­le jär­jes­tet­tiin lyhyt kurs­si kafan, naon (nayi) ja tsaa­ran kie­len ymmär­tä­mi­ses­tä ja opet­ta­mi­ses­ta. Lyhyi­tä ker­to­muk­sia Opet­ta­jien eri­lais­ten kou­lu­tus­taus­to­jen takia oli haas­ta­vaa saa­da kaik­ki ymmär­tä­mään kiel­tä saman­ta­soi­ses­ti. Naon kiel­tä ei ole vie­lä tut­kit­tu pal­jon, ja jot­kut Lue lisää

sitten
Chhiring

Kou­lu­tus muut­ti opet­ta­jan työn

Nepa­lin lho­mien kan­sa­lais­jär­jes­tön NEL­HO­Sin tar­joa­ma kou­lu­tus vah­vis­taa Hima­la­jan vuo­ris­tos­sa työs­ken­te­le­vien opet­ta­jien ammat­ti­tai­toa: “Meil­lä ei ollut aavis­tus­ta­kaan, että täl­lai­sia ope­tus­me­ne­tel­miä on edes ole­mas­sa.” “Englan­nin opet­ta­mi­nen maa­seu­dun kou­luis­sa oli ennen hyvin haas­teel­lis­ta”, ker­too Chh­ring, joka toi­mii perus­kou­lun englan­nin kie­len opet­ta­ja­na Bhotk­ho­lan kun­nas­sa Hima­la­jan vuo­ris­tos­sa. Oppi­laat eivät olleet kiin­nos­tu­nei­ta, ja opet­ta­jil­la oli käy­tös­sä Lue lisää

sitten

Hil­jai­suus ei ole tyh­jyyt­tä – perus­tie­toa kuu­rou­des­ta, viit­to­ma­kie­les­tä ja raa­ma­tun­kään­nös­työs­tä 

Yksi ylei­sim­mis­tä har­ha­luu­lois­ta on, että viit­to­ma­kie­li oli­si vain puhut­tu­jen kiel­ten, kuten suo­men kie­len, kään­tä­mis­tä käsien liik­keik­si. Todel­li­suu­des­sa näin ei ole. Viit­to­ma­kie­li on itse­näi­nen kie­li, jol­la on oma kie­liop­pin­sa ja kult­tuu­rin­sa.  Toi­nen usein esi­tet­ty kysy­mys kuu­luu: “Onko viit­to­ma­kie­li kan­sain­vä­lis­tä?” Vas­taus on yksi­se­lit­tei­nen: ei ole. Jokai­sel­la maal­la on omat viit­to­ma­kie­len­sä, sanas­ton­sa ja Lue lisää

sitten

Mitä raa­ma­tun­kään­nös­työ on minul­le opet­ta­nut

Rei­lut kak­si­kym­men­tä vuot­ta raa­ma­tun­kään­nös­työs­sä on opet­ta­nut minul­le, että evan­ke­liu­mi – ilo­sa­no­ma Jee­suk­ses­ta – saa aikaan eri ihmi­sis­sä ja eri kult­tuu­rien kes­kuu­des­sa hyvin eri­lai­sia vai­ku­tuk­sia. Juma­lan his­to­rial­li­nen toi­min­ta luo­ma­kun­nas­saan on muut­tu­ma­ton totuus, mut­ta sano­man yhty­mä­koh­dat ihmis­ten elä­mään ovat kovin eri­lai­sia riip­puen sii­tä mis­sä tilas­sa olem­me, kun sano­ma mei­dät tavoit­taa. Olen myös Lue lisää

sitten

Ola­vi Vesa­lai­nen — Ystä­vä­ni ja työ­to­ve­ri­ni Kris­tuk­ses­sa

Ola­vi oli men­to­ri­ni ja yksi lähei­sim­piä ystä­viä­ni. Ola­vi tutus­tut­ti minut Kris­tuk­seen ja tuki minua. Sain teh­dä työ­tä Ola­vin kans­sa 25 vuo­den ajan. Hän antoi koko elä­män­sä Juma­lan käyt­töön minun kan­sa­ni täh­den ja kär­si pal­jon Kris­tuk­sen vuok­si. Muis­tan, kun Ola­vi luki Raa­mat­tua vuo­kra­ta­los­saan vuo­ris­to­ky­läs­sä. Talon omis­ta­ja ei hyväk­sy­nyt tätä vaan vai­no­si Lue lisää

sitten
Lhomit ovat ylpeitä kielestään ja ylläpitävät hyviä suhteita naapurikieliryhmiin

Lho­mit ovat ylpei­tä kie­les­tään ja yllä­pi­tä­vät hyviä suh­tei­ta naa­pu­ri­kie­li­ryh­miin

Nepa­lin koil­lis­osas­sa asu­vien lho­mien ja nawo­jen kes­kuu­des­sa moni­kie­li­syys on joka­päi­väis­tä. Lho­mia ja naa­pu­ri­kiel­tä nawan lisäk­si he puhu­vat nepa­lia, kan­sal­lis­kiel­tä, jota käy­te­tään ensi sijas­sa viral­li­siin tar­koi­tuk­siin, kou­luis­sa ja kom­mu­ni­koin­tiin ulko­puo­lis­ten kans­sa. Englan­tia ope­te­taan kou­luis­sa, mut­ta käy­te­tään vain vähän. Men­nei­syy­des­sä van­hem­mat suku­pol­vet puhui­vat vain lho­mia tai nawaa, ja tämän takia kom­mu­ni­koin­ti val­tion Lue lisää

sitten
Äidinkieli ilmentää paikallista kulttuuria ja etnistä identiteettiä

Äidin­kie­li ilmen­tää pai­kal­lis­ta kult­tuu­ria ja etnis­tä iden­ti­teet­tiä

Moni­kie­li­syys on koko Saha­ran ete­lä­puo­lis­ta Afrik­kaa kos­ke­va ilmiö. Sii­tä huo­li­mat­ta Etio­pia poik­ke­aa Kenian ja Ugan­dan kal­tai­sis­ta mais­ta, jois­sa useim­mat puhu­tuis­ta kie­lis­tä kuu­lu­vat yhteen kie­li­ryh­mään, ban­tu­kie­liin. Etio­pias­sa taas puhu­taan Afri­kan sar­ven his­to­rian vuok­si 80 kiel­tä, jot­ka kuu­lu­vat nel­jään eri kie­li­ryh­mään. Maan kes­­ki- ja poh­joi­so­sis­sa puhu­taan see­mi­läi­siä kie­liä (joi­hin maan tär­kein kie­li, Lue lisää

sitten