omallakielellä

Raa­mat­tu kään­tyy viit­to­ma­kie­lel­le

Maa­il­mas­sa käy­te­tään noin 400 eri viit­to­ma­kiel­tä. Koko Raa­mat­tu on tois­tai­sek­si kään­net­ty näis­tä vain yhdel­le. Suo­ma­lai­sel­le viit­to­ma­kie­lel­le Raa­ma­tun kään­tä­mi­nen on alka­nut uudel­leen vuo­sien tauon jäl­keen. Sanal­la Sanoen seu­ra­si thai­maa­lai­sen viit­to­ma­kie­len asian­tun­ti­jan vie­rai­lua Suo­mes­sa ja koh­taa­mi­sia suo­ma­lai­sen kään­nös­tii­min kans­sa.  Syk­syi­se­nä sun­nun­tai­na on Fors­san hel­lun­tai­seu­ra­kun­nas­sa alka­mas­sa kas­te­ju­ma­lan­pal­ve­lus. Tilai­suu­des­ta on tulos­sa moni­kie­li­nen, eikä pel­käs­tään Lue lisää

sitten

In Memo­riam: Kat­he­ri­ne Barnwell

Kat­he­ri­ne “Katy” Barnwell kuo­li 29.9.2025 Englan­nis­sa 87 vuo­den iäs­sä. Har­va ihmi­nen on vai­kut­ta­nut raa­ma­tun­kään­nös­työ­hön yhtä syväs­ti kuin Barnwell, jota on kut­sut­tu “nyky­ai­kai­sen raa­ma­tun­kään­tä­mi­sen äidik­si” ja yhdek­si kaik­kien aiko­jen vai­ku­tus­val­tai­sim­mis­ta lähe­tys­työn­te­ki­jöis­tä. Tut­ta­vil­le ja kol­le­goil­le hän oli kui­ten­kin vain Katy — tai Mama Katy — pit­kä ja ujo nai­nen, joka pal­ve­li yli Lue lisää

sitten

Voi­ko Jee­sus pala­ta vas­ta, kun Raa­mat­tu on kään­net­ty kai­kil­le kie­lil­le?

Me kris­ti­tyt odo­tam­me, kuten Tii­tuk­sen kir­je asian ilmai­see, ”autu­aan toi­vom­me toteu­tu­mis­ta, suu­ren Juma­lan ja Vapah­ta­jam­me Jee­suk­sen Kris­tuk­sen kirk­kau­den ilmes­ty­mis­tä” (Tiit. 2:13). Aika ajoin kuul­tu aja­tus sii­tä, että Jee­sus voi­si pala­ta kun­nias­saan vas­ta, kun Raa­mat­tu on kään­net­ty kai­kil­le kie­lil­le, juon­ta­nee juu­ren­sa Jee­suk­sen sanoi­hin, jot­ka on kir­jat­tu Mat­teuk­sen evan­ke­liu­miin: Tämä val­ta­kun­nan evan­ke­liu­mi Lue lisää

sitten

“Älkää sää­li­kö mei­tä, ope­tel­kaa viit­to­ma­kiel­tä!”

Nime­ni on Peoung­pa­ka Jany­awong. Yleen­sä minua kut­su­taan lem­pi­ni­mel­lä Kaa. Syn­nyin Poh­­jois-Thai­­maas­­sa. Asuin kadul­la, jon­ka yhdel­lä puo­lel­la oli kirk­ko ja toi­sel­la budd­ha­lai­nen temp­pe­li. Olen ollut kuu­ro syn­ty­mäs­tä­ni saak­ka, ja kos­ka van­hem­pa­ni eivät osan­neet viit­to­ma­kiel­tä, en oppi­nut koto­na mitään kiel­tä. Osa­sin vain eleh­tiä ja osoi­tel­la. 7‑vuotiaana muu­tin asu­maan kuu­ro­jen sisä­op­pi­lai­tok­seen ja aloin Lue lisää

sitten

Viit­to­ma­kie­li on oma kie­li

Otsi­kon totea­mus on niin itses­tään sel­vä, että sen kir­joit­ta­mi­nen tun­tuu louk­kauk­sel­ta viit­to­ma­kie­li­siä koh­taan. Muis­tan kui­ten­kin vie­lä ajan, jol­loin kuvit­te­lin, että Suo­mes­sa viit­to­ma­kie­li­set viit­to­vat suo­men kiel­tä: että jokai­sel­la suo­men kie­len sanal­la ja raken­teel­la on oma viit­to­man­sa, jot­ka sit­ten vii­to­taan. Kos­ka en ollut asi­aa kos­kaan tar­kem­min aja­tel­lut, tämä tun­tui jär­ke­väl­tä. Minul­le täy­tyi Lue lisää

sitten
Lapset heittävät palloa koulun pihalla

“Nyt lähe­tän hänet joka päi­vä kou­luun”

Kie­liyh­tei­söt hyö­ty­vät eri­lai­sis­ta tie­toa lisää­vis­tä kou­lu­tuk­sis­ta. Ne voi­vat lisä­tä ymmär­rys­tä sii­tä, kuka voi käy­dä kou­lua ja oppia, sekä aut­taa opet­ta­jia otta­maan ope­tuk­ses­sa huo­mioon eri­lai­sia oppi­joi­ta. Nepa­li­lai­nen kou­lu­tus­jär­jes­tö NELHOS ker­too kol­me esi­merk­kiä sii­tä, mil­lai­nen vai­ku­tus kou­lu­tuk­sil­la on ollut ihmis­ten elä­mään. Mukaa­not­ta­va luok­ka­huo­ne Pop­ti Bhy­an­gy­an­gin perus­kou­lun ensim­mäi­sen vuo­den oppi­las Nag­da, on syn­ty­nyt Lue lisää

sitten
luokkahuone duruma

Pie­niä aske­lia muu­tok­sen tiel­lä

Vam­mai­suus ja sii­hen suh­tau­tu­mi­nen ovat monis­sa yhtei­söis­sä pii­lo­tel­tu­ja aihei­ta tai jopa tabu­ja. Mitat­ta­via muu­tok­sia asi­aan voi­daan saa­da koh­den­ne­tuil­la toi­mil­la ja tie­toi­suu­den lisää­mi­sel­lä, kuten äidin­kie­lis­ten kou­luo­pe­tuk­sen hank­keis­sa on huo­mat­tu. Täs­sä artik­ke­lis­sa esi­tel­lään kak­si tari­naa Wyclif­fe Raa­ma­tun­kään­tä­jien työs­tä Poko­­mo-yhtei­­sös­­sä Kenian lou­nais­osas­sa ja Duru­­ma-yhtei­­sös­­sä Kwa­len pii­ri­kun­nas­sa. His­to­ria ja pai­kal­li­set usko­muk­set Han­ke­tii­mim­me teki duru­­ma-yhtei­­sön Lue lisää

sitten
Kenkiä oven edessä

Lei­maa­mi­ses­ta kan­nus­ta­mi­seen: Asen­teet vam­mai­siin ovat hil­jal­leen muut­tu­mas­sa Etio­pias­sa

Monis­sa kon­­son- ja alen­kie­li­sis­sä yhtei­söis­sä Etio­pias­sa vam­mai­set lap­set ovat jou­tu­neet lei­ma­tuik­si ja hei­tä on hävet­ty. Jois­sa­kin yhtei­söis­sä vam­mai­suut­ta pide­tään Juma­lan ran­gais­tuk­se­na. Tämä on joh­ta­nut syr­jäy­ty­mi­seen, kun van­hem­mat kät­ke­vät lap­sen­sa ja rajoit­ta­vat hei­dän osal­lis­tu­mis­taan yhtei­sön elä­mään. Usein ei edes huo­ma­ta, kuin­ka lei­maa­mi­nen tapah­tuu. Vam­mai­sis­ta käy­tet­ty­jä lei­maa­via sano­ja voi­vat olla esi­mer­kik­si hidas, Lue lisää

sitten
producing Trial Alphabet Charts

Kaf­fan alu­een pro­jek­ti Etio­pias­sa: Uut­ta näkyä ja moti­vaa­tio­ta las­ten ope­tuk­seen

Kaf­fan luon­to ja elin­kei­not Etio­pias­sa sijait­se­va enti­nen Kaf­fan maa­kun­ta, jos­sa on Unescon biosfää­ria­lue, sijait­see kau­niil­la ja hedel­mäl­li­sel­lä seu­dul­la kes­ki­mää­rin 1,5 kilo­met­rin kor­keu­del­la meren­pin­nas­ta. Ilmas­to on leu­to ja vuo­tui­nen sade­mää­rä on kol­me ker­taa suu­rem­pi kuin Suo­mes­sa. Kaf­fan alu­een asuk­kaat muo­dos­tu­vat kol­mes­ta etni­ses­tä ryh­mäs­tä: kafa‑, nao- ja tsaa­­ra-yhtei­­söis­­tä. Nimen­sä mukai­ses­ti Kaf­faa pide­tään ara­bian­kah­vin Lue lisää

sitten