omallakielellä

Lhomit ovat ylpeitä kielestään ja ylläpitävät hyviä suhteita naapurikieliryhmiin

Lho­mit ovat ylpei­tä kie­les­tään ja yllä­pi­tä­vät hyviä suh­tei­ta naa­pu­ri­kie­li­ryh­miin

Nepa­lin koil­lis­osas­sa asu­vien lho­mien ja nawo­jen kes­kuu­des­sa moni­kie­li­syys on joka­päi­väis­tä. Lho­mia ja naa­pu­ri­kiel­tä nawan lisäk­si he puhu­vat nepa­lia, kan­sal­lis­kiel­tä, jota käy­te­tään ensi sijas­sa viral­li­siin tar­koi­tuk­siin, kou­luis­sa ja kom­mu­ni­koin­tiin ulko­puo­lis­ten kans­sa. Englan­tia ope­te­taan kou­luis­sa, mut­ta käy­te­tään vain vähän. Men­nei­syy­des­sä van­hem­mat suku­pol­vet puhui­vat vain lho­mia tai nawaa, ja tämän takia kom­mu­ni­koin­ti val­tion Lue lisää

sitten
Äidinkieli ilmentää paikallista kulttuuria ja etnistä identiteettiä

Äidin­kie­li ilmen­tää pai­kal­lis­ta kult­tuu­ria ja etnis­tä iden­ti­teet­tiä

Moni­kie­li­syys on koko Saha­ran ete­lä­puo­lis­ta Afrik­kaa kos­ke­va ilmiö. Sii­tä huo­li­mat­ta Etio­pia poik­ke­aa Kenian ja Ugan­dan kal­tai­sis­ta mais­ta, jois­sa useim­mat puhu­tuis­ta kie­lis­tä kuu­lu­vat yhteen kie­li­ryh­mään, ban­tu­kie­liin. Etio­pias­sa taas puhu­taan Afri­kan sar­ven his­to­rian vuok­si 80 kiel­tä, jot­ka kuu­lu­vat nel­jään eri kie­li­ryh­mään. Maan kes­­ki- ja poh­joi­so­sis­sa puhu­taan see­mi­läi­siä kie­liä (joi­hin maan tär­kein kie­li, Lue lisää

sitten
sisu ja usko

Sisu ja usko

”Hän on kuin puu, vet­ten äärel­le istu­tet­tu: se antaa hedel­män ajal­laan, eivät­kä sen leh­det lakas­tu.” Psal­mi 1:3 Suo­ma­lai­set ovat ylpei­tä sisuk­kuu­des­taan. Sii­hen on syy­tä­kin. Sisu on enem­män kuin sisäis­tä päät­tä­väi­syyt­tä tai kes­tä­vyyt­tä. Se tuo mie­leen puun, joka kas­vaa vir­ran var­rel­la, kes­tää ark­ti­sen tal­ven anka­rat olo­suh­teet vuo­si vuo­den jäl­keen, mut­ta joka kui­ten­kin Lue lisää

sitten

Moni­kie­li­syys ja Juma­la

Wyclif­fe Raa­ma­tun­kään­tä­jät kään­tää Raa­mat­tua äidin­kie­lil­le. Raa­ma­tun­kään­nös­työn tavoit­tee­na on, että ihmi­set voi­vat ottaa Juma­lan vas­taan ja olla yhtey­des­sä häneen par­haal­la taval­la; kie­lel­lä, joka kuu­luu hei­dän iden­ti­teet­tiin­sä. Kie­lel­lä on myös tär­keä teh­tä­vä ihmis­ten väli­ses­sä kans­sa­käy­mi­ses­sä ja kom­mu­ni­koin­nis­sa. Se aut­taa mei­tä liik­ku­maan kult­tuu­ris­ta toi­seen ja ylit­tä­mään rajo­ja. Nyky­päi­vä­nä mai­den väes­töt ovat sekoit­tu­neem­pia kuin Lue lisää

sitten
Monikielisyyden arki: Uhkia ja mahdollisuuksia yhteisöille

Moni­kie­li­syy­den arki: Uhkia ja mah­dol­li­suuk­sia yhtei­söil­le

Lou­­nais-Etio­­pian Kon­­so- ja ja Ale-alueil­­la puhu­taan kon­son ja alen kiel­tä äidin­kie­le­nä, mut­ta ihmi­set käyt­tä­vät usein myös amha­raa, oro­moa tai gamoa – alu­een ylei­sim­min puhut­tu­ja kie­liä – tai jopa diras­hen tai tsa­ma­kon kiel­tä. Kau­pun­geis­sa, ter­veys­pal­ve­luis­sa, lii­ken­tees­sä ja toreil­la ihmi­set käyt­tä­vät yllä mai­nit­tu­ja eri kie­liä kom­mu­ni­koi­dak­seen yhtei­sön eri ryh­mien kans­sa. Kui­ten­kin ne, Lue lisää

sitten
Monikielisyys helpottaa kommunikaatiota, mutta voi johtaa kulttuurin häviämiseen

Moni­kie­li­syys hel­pot­taa kom­mu­ni­kaa­tio­ta, mut­ta voi joh­taa kult­tuu­rin häviä­mi­seen

Digot asu­vat Itä-Afri­­kan ran­ni­kol­la, pää­asias­sa Kenian ete­lä­osas­sa. Hei­dän asut­ta­mal­laan alu­eel­la ylei­ses­ti käy­tös­sä ole­vat kie­let ovat digo sekä swa­hi­li. Lisäk­si englan­tia käy­te­tään kou­luis­sa ja hal­lin­non viral­li­ses­sa vies­tin­näs­sä. On kui­ten­kin hyvin taval­lis­ta, että ihmi­set käyt­tä­vät aina­kin kah­ta kiel­tä saman­ai­kai­ses­ti vaih­ta­mal­la yhdes­tä kie­les­tä toi­seen. Yhtei­sös­sä, jos­sa on eri-ikäi­­siä ihmi­siä, käy­te­tään swa­hi­lia ja digoa Lue lisää

sitten

Kiel­ten moni­nai­suus: Kirous vai siu­naus?

Ker­to­mus Baa­be­lin tor­nis­ta — Raa­ma­tun tun­ne­tuin ker­to­mus kie­lis­tä Ker­to­mus Baa­be­lin tor­nis­ta ensim­mäi­sen Moo­sek­sen kir­jan luvus­sa 11 on var­mas­ti tutuin kie­liä käsit­te­le­vä jak­so Raa­ma­tus­sa. Se ker­too suun­ni­tel­mas­ta raken­taa kau­pun­ki ja tai­vaa­seen asti ulot­tu­va tor­ni. Han­ke päät­tyy kata­stro­fiin, kun Juma­la puut­tuu tapah­tu­miin ja ”sekoit­taa” ihmis­ten kie­let sil­lä seu­rauk­sel­la, että kan­sat hajaan­tu­vat kaik­kial­le Lue lisää

sitten

Jot­ta jokai­nen kie­li ja kult­tuu­ri sai­si julis­taa Juma­lan kun­ni­aa

Joi­tain vuo­sia sit­ten muo­toi­lin yhdes­sä kol­le­goi­de­ni kans­sa lausah­duk­sen jot­tei kukaan jäi­si Juma­lan val­ta­kun­nan ulko­puo­lel­le kie­len­sä ja kult­tuu­rin­sa takia. Se kuvaa mie­les­tä­ni hyvin raa­ma­tun­kään­nös­työn tar­koi­tus­ta. Mik­si Raa­mat­tu pitäi­si kään­tää kan­san­kie­lel­le? Mik­si seu­ra­kun­nan pitäi­si toi­mia kan­san­kie­lel­lä? Mik­si jokai­sel­la pitäi­si olla mah­dol­li­suus oppia oman äidin­kie­len­sä väli­tyk­sel­lä ja oman kult­tuu­rin­sa kon­teks­tis­sa? Sik­si, että kie­li Lue lisää

sitten

Papua-Uudes­sa-Gui­neas­sa juh­lit­tiin uri­min­kie­lis­tä Uut­ta tes­ta­ment­tia

Vuo­sien var­rel­la olem­me mon­ta ker­taa jaka­neet uuti­sia ja rukousai­hei­ta Uri­min kan­sas­ta – nyt on aika juh­lia! Mat­kus­ta kans­sam­me ajas­sa taak­se­päin. Tari­na on todis­te Juma­lan uskol­li­suu­des­ta. Se oli erilaista…vuonna 1978 Pirk­ko Luo­ma työs­ken­te­li Suo­men Lähe­tys­seu­ran (FELM) ja Wyclif­fe Raa­ma­tun­kään­tä­jien (WRK) työn­te­ki­jä­nä vuo­si­na 1978–2023. Teh­tä­vä­ni­mik­kee­nä Pir­kol­la oli raa­ma­tun­kään­tä­jä. Kuten näet­te, jopa tuol­loin Lue lisää

sitten

Raa­mat­tu kään­tyy viit­to­ma­kie­lel­le

Maa­il­mas­sa käy­te­tään noin 400 eri viit­to­ma­kiel­tä. Koko Raa­mat­tu on tois­tai­sek­si kään­net­ty näis­tä vain yhdel­le. Suo­ma­lai­sel­le viit­to­ma­kie­lel­le Raa­ma­tun kään­tä­mi­nen on alka­nut uudel­leen vuo­sien tauon jäl­keen. Sanal­la Sanoen seu­ra­si thai­maa­lai­sen viit­to­ma­kie­len asian­tun­ti­jan vie­rai­lua Suo­mes­sa ja koh­taa­mi­sia suo­ma­lai­sen kään­nös­tii­min kans­sa.  Syk­syi­se­nä sun­nun­tai­na on Fors­san hel­lun­tai­seu­ra­kun­nas­sa alka­mas­sa kas­te­ju­ma­lan­pal­ve­lus. Tilai­suu­des­ta on tulos­sa moni­kie­li­nen, eikä pel­käs­tään Lue lisää

sitten